Hierontaa ja homoseksuaaliseen seksiä ilmaista live seksiä

hierontaa ja homoseksuaaliseen seksiä ilmaista live seksiä

Tää tyttö on kattonu mua useesti siellä harrastuksessa, enkä tiiä mitä se merkitsee. En itsekkään edes tiellä olenko ihastunut häneen. Hän on vain jotenkin niin kaunis ja mukava. Itse vilkuilen nopeasti tätä tyttöä, enkä tiedä miksi. En uskalla mennä juttelemaan hänelle enkä lähettää viestiä. Kuitenkin eilen aloin jutella sille, ja menin sekasin kun se vastas Katsooko se vaan muuten vaan, vai merkitseekö katse että se haluaa tutustua..?

Se ei tykkää homoist tai bi yhtää se puhuu niist tosi halveksuvast. Mu mä haluaisin kysyy, et miten mä hoidan tä tilanteen? Olen jo 60 täyttänyt nainen. Olen seksuaalisesti täysin tyydyttämätön liitossani. Nyt katselen lesbovideoita ja kadulla kiinnitän huomioni vain naisten takamuksiin ja rintoihin. Kiihotun näistä lesbovideoista ja itseäni tyydytän näitä katsellessa.

Saan orgasmin, jota en puolisoni kanssa saa. Emme rakastelekaan kovin usein. Valtavan tyydyttävän orgasmin olen saanut syrjähypystä joskus nuorena sekä tyydyttäen itseäni. Tiedän, että tällaisten mummoikäisten kysymykset eivät kuulu tänne, mutta voitteko auttaa?

Olen vuotias tyttö Helsingistä, joka ei tiedä. Olen aina pitänyt pojista, mutta lähiaikoina olen huomannut olevani myös vähän ihastunut joihinkin tyttöihin. Puhuin asiasta ystäväni kanssa ja hän sanoi, että se on vain ohimenevää. Tytöt, joihin olen ollut ihastunut ovat aina niin kauniita, ystävällisiä ja mukavia, onko tämä kateutta, arvostusta vai rakkautta?

Olen myös miettinyt, että jos rakastuisin tyttöön, joka olisi lesbo, ja kertoisin tälle, että olen ihastunut häneen, niin hyväksyisikö hän minut yhtä helposti, kun täysin lesbon tytön? Olenko minä biseksuaali vai onko tämä tosiaan ohimenevää? Minulla on kaiken lisäksi tällä hetkellä kaksi ihastusta toinen on tyttö, toinen on poika , millä perusteella minun pitäisi valita kummasta tykkään? Hello, I am a foreigner and currently living in Helsinki. I am a Bisexual young man.

I have read how the laws works here and how protected everybody is irrespective of your sexual orientation. I am supposed to apply for an asylum. I have seen how LGBT are handled and up to now no one knows where they are. I have seen it not just once. That fear is in me and I cant just open up to a stranger. Lapsuudestani asti muistan pitäneeni naisten vaatteista ja niitä kokeilinkin aina kun mahdollista. Murrosiässä olin jo tilannut postimyynnistä kesäansioillani kaikkea ihanaa, mutta eihän niitä julkisesti voinut käyttää.

Asian pidin piilossa liki 30 vuotta avioliiton, perheen ym. Eron jälkeen päätin uskaltaa ja olenkin jo vuosia pukeutunut vähän kerrallaan naisellisemmin uloskin. Vielä kymmenen vuotta sitten en olisi haaveillutkaan edes siitä, mitä nyt olen. Netistä olen katsellut paljonkin ikäisteni transvestiittien kuvia ja olen huomannut, että kiihotun kovasti miehistä, jotka pukeutuvat naisellisesti, mutta joissa on jotain selvästi miehekästäkin, esimerkiksi kapea lantio, isohkot kämmenet ja hiukan kulmikas leuka.

Kokonaan naiselta näyttävistä en innostu, vaikka toki kauniita ovatkin. Ajan myötä myös muu miehiin liittyvä seksuaalisuus on alkanut kiinnostaa aina enemmän.

Haaveilen läheisyydestä naisellisen miehen kanssa ja kuvitellessani tilanteen johtavan hellään seksiinkin kiihotun valtavasti ja saatan masturboida pitkäänkin orgasmin rajoille yhä uudestaan.

Herään jopa öisinkin onanoimaan ajatellen vaikkapa karvatonta miestä sukkahousuissa. Naisista en ole koskaan kiihottunut, en aviossa enkä sen jälkeenkään. Romanttisia tuntemuksia on kyllä ollut ja siinä mielessä parisuhde naisenkin kanssa on kiinnostanut, mutta ehkä minustakin johtuneet pettymykset naisten kanssa ovat vieneet mielenkiinnon kanssakäymiseen. Ehkä tunne miehen rooliin pakottamisesta on myös hävittänyt halun. Minulla on muutama hyvä naisystävä, mutta suhde ei kiinnosta - ilmeisesti tunne on molemminpuolista.

Muuten viihdyn naisten seurassa ja pidän heitä viehättävinä. Jotenkin alitajuisesti kuvittelen minusta kiinnostuneiden naisten olevan lesboja, kunnioitan heitä suuresti muutenkin, mutta erityisesti, jos näin olisi. Naisten välinen hellyys kiihottaa, ehkä myös siksi, että itsekin kuvittelen olevani kiinnostunut omasta sukupuolestani - naisellisena toki. Gay-chateissa olen usein ja seuraan deitti-ilmoituksia, silti naisellisuutensa ja homoutensa kanssa rehellistä miestä en ole vielä tavannut.

Kerran olen käynyt homoravintolassa ja siellä ihastuin lähes ikäiseeni transvestiittimieheen ja ensi kerran tajusin kiihottuvani miehen kapeasta lantiosta mekossa. Tilanne ei johtanut mihinkään, mutta kipinä jäi. Dildoa olen kokeillut ja hiljaa edeten sillä leikkiminen oli todella nautinnollista. Ulkona "oikeassa elämässä" en kuitenkaan tunne mitään vetoa miehiin, elleivät ole erityisen naisellisia ja näitä en juuri ole nähnyt.

Naisiinkaan en tunne vetoa, eivätkä hekään vaikuta kiinnostuneelta minusta, johtuisiko enenevästi naisellisesta pukeutumisestani ja olemuksestani. Romanttisesti kaipaan kuitenkin naista lähelleni. Mikä minä oikein olen? Olen 15 v tyttö ja minusta tuntuu että saatan olla bi, lesbo tai pan. Olen vai kerran elämässäni ihastunut erääseen poikaan mutta nyt tunnen kiinnostusta yhtä tyttöä kohtaan. Ajatus siitä että seurustelisin pojan kaa tuntuu ahdistavalta. En tiedä olenko oikeesti esim.

Olen 13v poika ja olen yhdessä transpojan kanssa. En tunne mitään poikia kohtaan Lue vastaus. Huomasin tän sillon kun seiskaluokka alkoi oon siis edelleen seiskalla. Oon aina ollut omasta mielestäni hetero sillä olin seurustellu 12 - vuotiaana yhen tytön kaa ja olin koko 6. Luokan ihastunu yhteen tyttöön ja se oli ihastunu muhun kanssa. Kun seiskaluokkaa oli kulunut joku 2 kuukautta, niin sillon huomasin, että saatan sittenkin olla homo koska yksi meijän luokkalainen oli mun mielestä jotenki komee ja aina ku katoin sitä silmiin ni mua alko hymyilyttää ja seki hymyili mulle.

Ja välillä ku olin sen seurassa ni musta tuli vähän ujo vaik oon kyl muutenki aika ujo. Tiedän että homoudessa ei ole mitään vikaa mutta kun en vaan halua olla homo. Tykkään myös tytöistä edelleen ja se tässä onkin aika outoa. Aina kun itsetyydytän, itseäni niin ajattelen tyttöjä tai katselen kuvia omasta mielestäni kauniista tytöistä ja kiihotun tytöistä helposti, mutta miehistä en kiihotu ollenkaan.

Olen alkanut tutustumaan tähän kyseiseen poikaan vähän paremmin ja olen yrittänyt jatkuvasti ajatella häntä vain kaverina mutta se on joskus vaikeaa. Onneksi kaverini eivät ole homovastaisia että jos nyt kerran olisinkin homo.

Olen myös huomannut itsessäni tyttömäisiä piirteitä, mutta olen aika varma, että se johtuu vain siitä, että olen viettänyt paljon aikaa isosiskoni ja äitin kanssa. Yhdessä vaiheessa unohdin tämän pojan ja ajattelin itseni heterona koska meillä oli koulussa halloween disco ja kun tuli hitaat niin tanssin yhden tytön kanssa ja sen jälkeen me halasimme ja se tuntui hyvältä.

Haluaisin silti tietää että olenko nyt sitten homo vai bi. Hän suuttui, kun hellävaroen tiedustelin heinäkuussa tapahtunutta hänen kohtaamistaan naisen kanssa. Silloin hän kertoi tapahtuneesta, mitenkä oli ihastuksissaan naista kohtaan. Ja kysyi multa, joko löysit uuden kumppanin. Näinkö äkkiä se käy, kun on käydäkseen kumppanin vaihto. Nyt on mykkäkoulua ties kuinka kauan. Ja äitinsä kotiin hän lupasi palata.

Sanoi sulla ei ole mitään asiaa tulla käymään heillä. Paneskeltiin kait viimeistä kertaa. Näinkö meille heteroille täällä käy. Oon pian 13v täyttävä tyttö Kajaanista. Olen jo about 11 vuotiaasta lähtien ollut enemmän tyttöihin päin, enkä enää oikeastaan ollenkaan kiinnostu tai fantasioi vastakkaisesta sukupuolesta.

Kuitenkin minua arveluttaa nuorehko ikäni, ja se otetaanko minua tosissaan.. En ole vielä kertonut vanhemmilleni koska en koe sitä kovinkaan tärkeäksi vielä: P Usein just jossain netissä urputetaan siittä, miten alaikäinen ei voi tietää omasta suuntautumisestaan, ja toki, voinhan vanhempana olla vaikka hetero number 1 sillä mistäs sitä tietää~ Minuun myös ilmeisesti on ihastunut eräs hyvä ystäväni poika joka ahdistaa jotenkin semisti..

Joskus kuvaili ulkonäköäni sanoilla kuten "söpö" "Tekee mieli halata", mutta sanoi ettei enää tykkää sillä tavalla. Hän on mukava ihminen ja hyvä kaveri kenen kanssa en haluis kokonaan pistää välejä poikki, ei tietoisesti ahdistele tm. Hän tietää kyllä, etten ole kiinnostunut pojista, mut ei mun vihjailut näytä tepsivän: Siispä kysymykseni ovat; Voinko alaikäisenä tietää seksuaalisen suuntautumiseni? Kuinka saan tämän ystäväni uskomaan, etten ole kiinnostunut hänestä?

Olen vuotias aseksuaali nainen. Olen jo vuosien ajan identifioitunut aseksuaaliksi enkä ole koskaan elämässäni tavoitellut parisuhdetta enkä seksiä. En ole ikinä edes suudellut ketään. Elokuussa muutin Helsinkiin ja sain päähäni liittyä Tinderiin. Nyt olenkin siis yhtäkkiä alkanut käydä treffeillä! Kaikki on tapahtunut kamalan nopeasti, ja olen aivan pyörällä päästäni siitä, mitä ihmettä mun elämässä tapahtuu. Idea nettideittailuun lähti siitä, että olin alkuvuodesta pienellä paikkakunnalla asuessani hyvin yksinäinen ja mietin silloin, että parisuhde on varmasti tehokas keino yksinäisyyden torjumiseen.

Ajattelin, että ehkä olen tuominnut parisuhteen liian varhain. Toinen syy Tinder-deittailuun on uteliaisuuteni; on kiinnostavaa kurkistaa siihen maailmaan, joka on ollut minulta täysin pimennossa koko elämäni ajan.

Olen käynyt treffeillä sekä miesten että naisten kanssa, koska en tiedä, mikä seksuaalinen suuntautumiseni on. Olen todella sosiaalinen tyyppi, joten treffit ovat menneet hyvin. Onhan mukavaa jutustella ihmisten kanssa, eikä ensitreffeillä tarvitse tehdä mitään muuta kuin halata lopuksi. Yksi ihminen on tuntunut aidosti kiinnostavalta ja ihastuttavalta, minun ikäiseni nainen, jonka kanssa olen käynyt useammilla treffeillä. Olen jopa kokenut kevyitä ihastumisen tunteita, mikä on todella, todella harvinaista mulle.

Onneksi tämäkin nainen vaikuttaa pidättyväiseltä, emmekä ole tehneet muuta kuin halanneet. Huomenna menemme neljänsille treffeille, ja mua ahdistaa aivan valtavasti. Pitääkö mun tehdä jotakin? En todellakaan ole kertonut tälle naiselle, että olen aseksuaali. Onko epärehellistä nettideittailla aseksuaalina, jos ei kerro heti treffitoverille, että mua ei seksi kiinnosta? Toinen ongelma on se, uskallanko kertoa hänelle itsestäni niin intiimejä asioita tai kehtaanko myöntää oman täydellisen kokemattomuuteni.

En osaa puhua seksuaalissävytteisistä asioista vaan menen aivan lukkoon, jos niistä on puhe, vaikka muuten olenkin erittäin avoin ihminen. En edes tiedä, haluanko parisuhdetta, ja kaikki tuntuu etenevän niin nopeasti. Mua pelottaa se, että ihastun oikeasti tuohon ihmiseen, mutta toisaalta en edes tiedä, uskallanko heittäytyä tunteeseen, kun olen koko aikuisikäni elänyt tunteista vapaana. Elin nuoruudesta saakka miehen kanssa. Ikinä enää en miestä elämääni huolisi.

Olenko lesbo vai bi vai miksi sanon itseäni? Olen 21 vuotias ja FTM. Olen nyt kahdesti käynyt TAYS: Suurin ongelma on ollut itseni hyväksyminen mikä tosin on jo paremmalla mallilla ja se, kuinka tulla ulos perheelleni ja sukulaisille.

Olen vuosia kannattanut julkisesti ja äänekkäästi LGBT oikeuksia, eli vanhempani kyllä tietää kantani kyseisiin asioihin. Isäpuoleni ja osa sukulaisista jopa kyselee, onko minulla poika- TAI tyttöystävää Mutta varsinkaan isäpuoleni suhtautumista transihmisiin en tiedä, äitini pitää heitä lähinnä hämmentyneinä.

Tosin äitini on ollut aina sujut sen kanssa, että lapsena pukeuduin poikienvaatteisiin, ja nyt vanhempana miestenvaatteisiin ja että pidän hiukset lyhyenä. Suuri huoli on siskoni 11 v. Olen hänen ainut "sisko" ja tämän vuoksi hänelle tärkeä. Vasta kerran hän on huomioinut, että pukeudun miesmäisesti. Muuten hän haluaisi, että meikkaamme toisiamme, laittaisin hänen hiuksiaan ym. Mikä ei tietenkään minua innostaisi.

Ainoat jotka tietää sukupuoliristiriidastani ovat kaksi kaveriani joista toinen arvasi asian itse, ja toinen kertoi epäilleensä "jotain tuon suuntaista" ja näistä toisen kaverin perhe tietää myös arvasivat asian itse. Olen miettinyt että tulisin kaapista vasta saatuani virallisesti diagnoosin F Mutta jos syystä tai toisesta saisin vain diagnoosi F Toisaalta haluaisin tulla kaapista jo nyt, ja myös siinä tapauksessa että en saisi F Minulla vaan ei ole hajuakaan mikä olisi paras ratkaisu, jättää myöhemmäksi vai tulla jo nyt, ja kuinka edes tulla kaapista tällaisen asian kanssa Eli mikä olisi mahdollisesti paras vaihtoehto?

Myös seksuaalinen suuntautumiseni hämmentää minua. Minulla ei ole hajuakaan miksi itseäni sen osilta kuvailisi. Miehet kiinnostaa kyllä, naiset kiinnostaa joskus, välillä tuntuu että mikään sukupuoli ei kiinnosta, välillä taas tuntuu että vain miehet on se mun juttu. Mutta siinäkin on ongelma, heteroksi en voi itseäni sanoa, koska silloin näyttäisin naiselta joka pitää miehistä, mutta en myöskään homoksi koska silloin näyttäisin lesbolta niin kauan kuin olen kaapissa transihmisenä.

Toisaalta bi tai pan ei myöskään tunnu omalta, koska suosin miehiä yli muiden sukupuolien. Mikä olisi lyhyt ja ytimekäs vastaus uteluihin suuntautumisesta tällaisessa tilanteessa? Olen 14v tyttö ja mietin koko ajan, että olenko lesbo.

Jos kaverini tätä kysyvät kiellän sen heti ja sanon tykkääväni pojista Mutta minusta tuntuu että se ei ole totta Kerroin tästä siskolleni ja hän sanoo että on okei asian kanssa mutta tämä saattaa olla ohi menevä juttu.. En tiedä yhtään mitä ajatella ja tunnen olevani eksynyt En voisi kyllä ainakaan kertoa kavereilleni sillä lesbot ja transut sut muut ovat erikoinen tapaus heille ja he eivät varmaan ihan hyväksy tätä..

Koen olevani lesbo, mutta haluan uskotella itselleni, että kaikki voisi vielä muuttua. Olen kertonut asiasta äidilleni ja kavereilleni ja kaikille asia oli ja on ok. Haluaisin tulla ulos kaapista myös ihmisille jotka eivät ole läheisiä tai tärkeitä, koska koen sen itse jotenkin asioita parantavana. Haluaisin myös tulla kaapista siis siskolleni ja muillekin lähisukulaisille. Sisareni on 10v ja aina kun yritän kertoa hänelle alan vain ajatella, että hän on liian nuori.

Vaikka hyvin tiedän hänen olevan tietoinen ainakin nyt yleisimmistä seksuaalisista- ja sukupuolisistasuuntautumisista. Hänelle olisi myös aika varmasti ok. En myöskään tiedä miten kertoisin asiasta vaikka sukulaisilleni. Suurelle osalle minulle tärkeistä sukulaisista ottaisi asian varmasti hyvin, mutta en uskalla ajatella, että hylkäämisen pelko olisi aiheeton.

Kiteytetysti en haluaisi olla kaapissa, mutta en tiedä miten tulla sieltä enkä ehkä uskallakaan tulla kaapista. Keskustelen aiheesta ystävieni kanssa ja olen kiitollinen heidän avustaan ja näkemyksistään. Oletan myös, että mm. Olen 13 vuotias tyttö ja epäilen olevani bi. En ole varma biseksuaalisuudestani koska en ole ollut kertaakaan kunnolla ihastunut tyttöön.

Tällä hetkellä olen ihastunut poikaan mutta haluaisin joskus seurustella tytön kanssa. Minulla on naispuolinen paras kaveri ja luulin jo olevani ihastumassa häneen mutta loppuen lopuksi niin ei käynyt. Koen kuitenkin pitäväni tytöistä, vaikka en ole tyttöön ikinä ollut ihastunut. Tiedän että minulla on paljon aikaa selvittää asia mutta tuntuu että pääni räjähtää koska pohdin tätä niin paljon.

Jos nyt ajatellaan, että olisin bi, niin tiedän, että siskoni hyväksyisi minut täysin. Mutta isäni on toinen asia. Ei myöskään ole ikinä tuntunut hyvältä tulla luokitelluksi heteroksi. Äitini myös hyväksyisi seksuaalisuuteni. Minun tekisi nytkin jo mieli kertoa siskolleni koska hän on aina ollut tukenani mutta en uskalla.

Myöskin aina kun äiti sanoo välillä vitsillä, että onkos koulussa kivoja poikia mieleen tulee heti että no miksei myös tyttöjä? Kirjoitin samalla nimimerkillä viime huhtikuussa omista turhautumisen tunteistani monen moisista asioista. Tulin viime toukokuussa kaapista ulos perheelleni ja muutamalle kaverilleni. Se meni ihan hyvin, mutta en tullut avautumaan siitä. Niin kuin kerroin aiemmassa tekstissäni, olin hieman hämmentynyt "seksuaalisesta tyylistäni" ja en tiennyt minkälainen ihminen olen "lgbt-kulttuurissa".

No tiedän ainakin nyt minkälainen en ole. En koe olevani osa sitä yhteisöä minkä jäseneksi olen nyt julkisesti tullut. Näytän ja käyttäydyn aivan samalla tavalla kuin ennen ulos tuloa: Pidän viskistä, rockista, hyvistä trillereistä ja videopeleistä enkä ole prinsessa tai bimbo persoona niin kuin muutamat paikalliset homot ja biit joita olen tavannut ovat.

Olen viehättynyt mukaviin miehisen oloisiin miehiin ei kuitenkaan äärimmäisyyksiin kuten harrikat, puskaparrat, kovistelu, bear jäbiä , jotka osaavat välillä heittäytyä tiputtamatta aivojaan matkan varrelle.

Totta puhuen en tunne oloani yhtään onnellisemmaksi tai paremmaksi kaapista ulos tulemisesta huolimatta. Tämän vuoksi minun on ollut vaikeaa päästä sateenkaari porukoihin mukaan ja toimintaan, osaksi sen takia että olen heteron oloinen ja osaksi omasta tahdostani koska en pidä järjestetyn lgbt toiminnan ilmapiiristä.

Tunnen olevani yksin ja eristäytynyt, vaikka näin erästä miestä vielä muutama kuukausi sitten. En koe enkä osin haluakkaan olla osana tätä kulttuuria. Silti samaan aikaan haluaisin ystävän, jonka kanssa voisin puhua tallaisista asioista ja haluaisin välillä jopa juhlistaa omaa seksuaalisuuttani. Se on vain niin hankalaa. Tiedän, että teidän on vaikeaa vastata tallaisiin viesteihin. En odotakaan vastauksen tulevan vain taivaasta minulle, halusin vain kertoa miltä minusta tuntuu.

Hei, oon vuotias tyttö. Oon ollut ihastunut tyttöihin ja poikiin, seurustellut vaan poikien kanssa. Nyt oon alkanut kiinnostumaan tytöistä enemmän mutta mua pelottaa se, miten mun ystävät ja perhe ottaisi asian jos kertoisin olevani bi.

Yksi ystäväni kysyi, olenko naisiin päin, kun näki tinderprofiilissani sateenkaaren. En uskaltanut sanoa totuutta vaan kielsin asian. Olin ulkona yhden tytön kanssa ja minusta tuntui kuin kaikki olisivat katsoneet meitä, vaikka todellisuudessa niin ei käynyt. Miten osaan olla rennompi itseni suhteen ja hyväksyä sen mitä olen ja kertoa läheisilleni?

Pitkään ajattelin kieltäväni seksuaalisuuteni loppuelämäni ajaksi, mutta onneksi tajusin, että sille polulle lähteminen olisi luultavasti elämäni suurin virhe. Tällä hetkellä kuitenkin tunnen polkevani tyhjää asian käsittelyn suhteen, ja että kaapista ulostulo olisi luultavasti ainoa tie ulos umpikujasta. Se on kuitenkin asia, jota pelkään suunnattomasti, ehkä osittain sen takia, että asuinympäristöni kuuluu luultavasti koko Suomen ahdasmielisimpiin, ja siksi, että pelkään ystävieni, sukulaisteni jne.

En ole myöskään juuri koskaan puhunut syvällisesti minua painavista asioista tai tunteistani perheenjäsenieni kanssa, ja ystävienikin kanssa puheenaiheet ovat lähinnä pinnallisia, joten jo aiheen mainitseminen tuntuu melko haastavalta. Turhauttavaksi ja masentavaksi asian tekee se, että tunnen valtavaa halua tulla ulos kaapista, sillä seksuaalisuuteni jatkuva salailu ja peittely kuormittaa minua valtavasti.

Haluaisin löytää jonkun, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut, nauraa, itkeä, rakastaa. Elämä kaapin oven toisella puolella sen sijaan olisi hyppy lähes tuntemattomaan, ennustamattomissa olevaan maailmaan, jossa elämä voisi toisaalta olla mahtavaa tai toisaalta maanpäällistä helvettiä.

Saisinko enää elää rauhassa tavallista, entistä elämääni, kun minut on leimattu homoksi ja minuun rinnastettu kaikki siihen liittyvät stereotypiat. Olen kuitenkin kaikesta huolimatta ikuinen optimisti. Joka ilta mietin, että jossain on varmasti joku, joka rakastaa minua ja tuntee samalla tavalla kuin minä tunnen. Joskus kuitenkin vaan suorastaan itkettää, kun miettii kuinka kaukaiselta ajatus siitä, että saisi avoimesti olla se, kuka olen, ja olla yhdessä jonkun kanssa, jota rakastaa, jonka kanssa jakaa elämäänsä ja läheisyyttä, vielä tuntuu.

Anteeksi ylipitkästä kysymyksestä, joka ei taida edes näyttää kysymykseltä, mutta oli mahtavaa ja helpottavaa saada kertoa tuntemuksistaan ja ongelmistaan edes jollekin. Moi oon 13 vuotias tyttö ja mulla on pari ongelmaa. Uskon olevani bi mutta en ole aivan varma. Ihastun yleensä poikiin mutta koen pitäväni myös tytöistä. Kunnollista tyttö ihastusta minulla ei ole kuitenkaan ollut vaikka koen pitäväni myös tytöistä.

En ole ikinä tuntenut että haluaisin kuulua hetero "lokeroon". Haluaisin kertoa äidilleni tai siskolleni monimutkaisista tuntemuksistani mutta tuntuu että se ei olisi sopivaa koska en ole varma olenko bi.

Isäni on sitten toinen asia koska jos olen bi pelkään että hän ei hyväksy minua. Hän on osoittanut että homous ei ole ok hänen mielestään. Siskoni taas olisi ensimmäinen henkilö jolle kertoisin koska olemme hyvin läheisiä.

Lähiaikoina olen myös miettinyt sukupuoltani. En haluasi luultavasti lokeroida itseäni kumpaankaan sukupuoleen. Isäni on myös osoittanut että trans sukupuolisuus yms. Ei ole hänen mielestään ok. Ja lisään vielä että minulla on nyt alkava ihastus naispuoliseen ystävääni. Mä olen 17 vuotias, ja biologisesti syntynyt naiseksi, ainakin omistan d kupin tissit ja kuukautiset liian usein, joten se on kai aika selvää, että naiseksi minut lasketaan.

Mulla on yksi kaveri, kenen kanssa puhun paljon kaikesta ja hyvin rehellisesti, ja olemme puhuneet siitä, kuinka nykyisin lapsia ei saa sanoa tytöiksi tai pojiksi ja antaa heidän kasvaa sellaisina kuin itse haluavat ja muuta roskaa. En tarkoita tätä ilkeästi, mutta näin uskon Olen ollut kerran elämässäni umpirakastunut tyttöön, melkein 3 vuotta, ja olen vasta päässyt siitä yli, mutta oonkohan vaan. Kun ihastuminen oli suurimmillaan, mietin että olen rakastunut ihmiseen, en sukupuoleen.

Tämä tyttö oli vieläpä hyvin poikamainen ja se kiehtoi minua. Täytän pian 18, ja olen enemmän hukassa kuin ikinä. En ole ikinä katsonut ns. Tämän kokemuksen olen kokenut vain kerran pari elämäni viimeisen vuoden aikana, eikä yksikään heistä ole oikea pari, he ovat fiktiivisiä hahmoja, jotka ovat miehiä ja homoseksuaaleja.

Jos näkisit minut kaupungilla, et varmaan katsoisi toistamiseen, olen ihan hyvän näköinen, mutten ihmeellinen, näytän normaalilta teini pojalta. Jos katsoisit hiukan tarkemmin huomaisit, että paitani on kireä siitä missä tissit kasvaa ja että kasvonpiiteeni ovat kovinkin naiselliset, vaikkei mikään muu minussa naisellista olekkaan. Joten, olen siis nainen, joka ei haluaisi muuttaa itseään, mutta ei voi kuvitellakkaan elää lopun elämää siten, että minut nähdään ja että minua kohdellaan naisena.

Unelmaelämääni olisi olla homo mies, mutta olen nainen, ja jos pidän miehistä, olisin vain hetero ja hauskin osuus tässä on se, että en halua olla hetero. Haluan olla homo, koska siltä minusta tuntuu, mutta haluan poikaystävän, mutta satun olemaan nainen. Ja saatan yhä olla ihastunut oikeaan naiseen. En ole ikinä tuntenut olevani näin hukassa identiteettini kanssa, enkä halua puhua kenellekkään avoimesti tästä vaan kärpertyä peiton alle ja odottaa, että joku tulee ja kertoo mikä minun pitäisi olla… koska mä en enää tiiä?

Osaisko kukaan sanoo mitään mun sekaisin olevasta elämästä? Kaikkeen sitä sitten elämä viekin. Nyt tänne neuvoa epätoivoisesti kysymään, koska mikään muu ei tunnu auttavan. Olen pian 40 lähestyvä nainen, miesten kanssa seurustellut ja pitkään naimisissakin ollut.

Ovat kaikki poikia, joten siitäkö naisenkaipuu? Jo useiden vuosien ajan olen ihastunut naisiin, ensimmäisen kerran ehkä 10 vuotta sitten. Yhtä suorastaan palvoin ja menin hölmönä tunteeni laittamaan pitkällä viestillä. Ei hyvä, oli supernoloa ja pilasi meidän ystävyyssuhteen täysin. Sen jälkeen olen taas muutaman ihastuksen kyllä kokenut. Tv-sarjojen naisiin ja lesbopareihin olen suorastaan sairaalloisen ihastunut ja tuijottanut sitten youtube-videoita sata kertaa putkeen.

Toisaalta tahtoisin korjata avioliittomme lasten takia, mutta seksi miehen kanssa on väkinäistä ja vastenmielistä. Mutta mistä edes tietäisin mitä oikeasti haluan ja elänkö vain illuusiota?

Äitini on tiukan uskovainen ja puhuu aina kamalalla tavalla homoista. Tahtoisin niin hulluna olla ja silittää naista, mutta mitä menetän vaakakupissa? Tämä pähkäily on jatkunut jo liian pitkään näin. Hei olen v tyttö. Olen huomannut ihastusta erästä naista kohtaan jo yli puolisen vuotta ja koen olevani lesbo. Olen jo kertonut parille parhaalle kaverilleni ja sille ihastukselleni tunteistani, mutta minua pelottaa silti kertoa muille.

Toivoisin, että saisin edes vähän apua täältä. Ja yksi jutti minkä haluaisin vielä tietää on, että onko sillä väliä kuinka suuri ikäero on niinkuin esim. Elikkäs joo oon 14v poika. Mulla ei oo koskaa ollu kunnon tyttöystävää.

On ollut 8kk sitte 2vk kokeilu. Pyydän jo anteeksi heti, jos aihe ei tänne kuulu. Mutta asiaan, tyttö halusi kanssani jo seksiä mutta minua alkoi aihe ahdistamaan. Ajatus tytön kanssa kiihottaa kovasti.

Mutta pelkään että kun on tallaista ahdistusta, että olisin homo. En ole varsinaisesti pojista koskaan kiihottunut ja en ole koskaan poikiin ihastunut. Tytön kanssa suhde tuntuu luontaiselta.

Minun kavereillani tuskin tallaista ahdistusta on, sillä heistä suurin osa on harrastanut jo seksiä. Eniten pelottaa, entä jos en pidäkään siitä, entä jos lerpahtaa kesken kaiken, entä jos en laukea, entä jos seksi epäonnistuu.

Olen äärettömän hukassa levoton ja rakastunut väärään ihmiseen. Asun miehen kanssa kämppiksinä tunteiden viilennyttyä vuosia sitten. Nyt olen tavannut hänet, siis naisen, ja maailma keikahti raiteiltaan totaalisesti. Halailen häntä, koskettelen, ja jotenkin asia meni siihen, että keskusteltiin muissa yhteyksissä naisista ja hän sanoi painokkaasti olevansa hetero.

Nyt olen hämilläni surullinen, huomasiko hän jotain, kaatuuko ystävyys tähän, koskaan en ole sentään ehdotellut mitään, onneksi. Tajusin pari kuukautta sitten, että olen panseksuaali.

Sitä ennen olen siis ollut panseksuaali vain tietämättä koko termistä jne. Minulla on pari ystävää, jotka kuuluvat myös seksuaalivähemmistöihin. Ja oikeastaan paras ystäväni on bi-seksuaali.

Olen kertonut siskolleni ja vain parhaalle ystävälleni seksuaalisuudestani. He molemmat ovat ottaneet asian hyvin. Minua kuitenkin pelottaa kertoa vanhemmilleni tiedän ettei ole pakko koska he ovat äidin puoleltani hyvin uskonnollisia ja uskovat siihen, että naisen kuuluu olla miehen kanssa.

Minua pelottaa heidän reaktionsa, sillä he ovat eri uskonnossa kuin minä ja panseksuaalisuus voi pelästyttää heidät. Olen monesti ilmaissut heille, että mielestäni nainen ja nainen voivat olla yhdessä ja että luonne ratkaisee jne.

Tästä syystä minun onkin vaikea hyväksyä panseksuaalisuuttani. Siskoni on siis myös pan Ja aiheesta puhuminen tuntuu hyvin vaikealta. Minusta myös tuntuu, etten voi mennä esim. Ja vanhempani saisivat tietää jos sanoisin meneväni prideen. Tällä hetkellä oloni on siis hyvin sekava ja hämmentynyt. Olen 15 vuotias tyttö ja minua ahdistaa pojat ja lähiaikoina myös tytöt.

Olen omaitseni parhaiten poikien seurassa. Kysymys kuuluu mikä olen seksuaaliselta suuntautumiseltani? En ole koskaan seurustellut saatikaan suudellut ketään, mutta sanon usein kavereilleni, kuinka komeita poikia olen tavannut. Hei olen 14 v poika joka on pienestä asti tuntenut ihastusta tyttöihin sekä edelleen tunnen vetoa tyttöihin mutta nyt viikko sitten tunsin tietynlaista vetoa poikaan. Kiihotun edelleenkin naisista mutta kiihotun myös siitä, kun ajattelen että toinen samaa sukupuolta oleva masturboi.

En ole ikinä tuntenut mitään tunnetta samaan sukupuoleen mutta nyt ollessani 14 olen tuntenut pari kertaa. En pidä pojista mutta yksi aiheuttaa minulle epävarmuuden tunteen.

En halua olla pojan kanssa mitään muuta kuin kaveri mutta tytön kanssa haluan. Muutama päivä sitten kuvittelin pussaavani tätä poikaa ja se aiheuttaa epävarmoja tunteita, vaikka en hänestä tykkää.

Tyttöjä voisin pussata paljon mieluummin. Olen kyllä aina pitänyt tytöistä enkä pojista! Onko tämä jokin vaihe, sillä koen itseni onnelliseksi jos olisin tytön kanssa yhdessä. Moi olen juuri vuotta täyttänyt nuorukainen poika kärsin seksuaalisista pakkoajatuksista ja homouskammosta. Elikkä ennen kuin joku käsittää väärin en ole homofoobikko. Olen hyvin suvaitsevainen ja hyväksyn kaikki. Mutta 2kk sitten päähäni tupsahti, että entä jos olen homo. Ilman mitään syytä varsinaisesti.

En muistaakseni ole koskaan ihastunut poikaan vaan aina tyttöihin. Ja aina kun tyydytän, niin se ajattelen aina naisia. Katson pääasiassa vain lesbopornoa joskus myös heteropornoa. Kerran kokeilin katsoa homopornoa ja kokeilin runkata mutta en pystynyt sillä alkoi ahdistamaan niin paljon, että en voinut edes katsoa sitä videota. Kadun tätä, sillä sitten se varsinainen helvetti alkoi. Päässäni alkoi pyöriä seksuaalisia kuvia miehistä.

Eka ne ahdistivat, sitten ne eivät tuntuneet enää miltään nyt ne jopa kutkuttavat kerran sain puolistondiksen siitä eilen ja pelkään että nämä ajatukset tekevät päivä päivältä minusta homon.

Muistan jo varhaisesta eskari iästä kun pussailin tyttöjen kanssa silloin olin suosittu ala-koulussa tyttöjen keskuudessa ja minulla oli silloin koko luokka kavereina. Kaipaan sitä aikaa tai ylipäätänsä vielä sitä aikaa 3kk sitten kun koin olevani täysin hetero. En kestä, jos minusta tulee homo en halua ikinä olla poikien kanssa muuta kuin vain hyvä kaveri. Minulla on suvaitsevat vanhemmat ja osa kavereistani on suvaitsevia, joten kaapista tulo ei ole ongelma mutta en pysty sitä jos olen oikeasti homo myöntämään itselleni ja mun elämä olis pilalla silti.

Nyt saattaa vielä tuntua tältä mutta pelkään että parin viikon päästä munaa. Mun elämä on nyt täyttä helvettiä näitten ajatusten takia ja en tiedä enää mitä olen. Jos pystytte vähän auttamaan tai jakamaan kokemuksia, kun olitte tässä iässä ette uskon kuinka arvostaisin. Voiko homoeroottiset ajatukset muuttaa sinut homon suuntaan, jos niitä väkipakolla ajattelee koko ajan?

Joudun testaamaan joka päivä monta, kertaa kiihotunko niistä. Olen 13v poika ja olen homo. Mutta minua pelottaa että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo.

Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni niin he tod. Olen tykännyt 10v asti pojista ja tykkään edelleen! En voisi kuvitella itseäni naisen kanssa. Ja jos mummokin kysyy "no onks sul tyttöystävää jo? Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos mutta minulla on tullut tallainen ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe.

En tiedä mitä tehdä. Olen vuotias nainen ja olen alkanut kyseenalaistamaan omaa seksuaalisuuttani viime aikoina. En ole koskaan ihastunut kehenkään, vaikka olenkin seurustellut kerran miehen kanssa olimme yhdessä peräti 6 vuotta. Koko seurustelun ajan tunsin oloni epämukavaksi ja ahdistuneeksi, vaikka pidinkin hänestä henkilönä. Pelkkä intiimin yhdessäolon ajattelukin hänen kanssaan sai niskakarvani pystyyn ja erottuamme en pysty edes kuvittelemaankaan olevani miehen kanssa uudelleen.

Olen huomannut katsovani tai kiinnittäväni huomiota toisiin naisiin ollessani ulkona, mutten koe varsinaista seksuaalista vetoa. En tosin tiedä johtuisiko tämä siitä että olen hyvin jyrkästi kieltänyt olevani kiinnostunut naisista aina siitä lähtien, kun kaverini ala-asteella levittivät ilkeitä juoruja väittivät minun olevan lesbo ja hylkäsivät minut täysin ja siitä tullut jonkinlainen negatiivinen ajatus.

Jos kuvittelen parisuhdetta ja vaikka asumista saman katon alla naisen kanssa en koe oloani ollenkaan ahdistuneeksi, toisinkuin jos kuvittelisin saman tilanteen miehen kanssa.

En osaakkaan sanoa mitä olen. Haluaisin kuitenkin parisuhteen ja jakaa elämäni jonkun kanssa. Löytää sen onnen arkeen, mistä monet puhuvat. Onko minulla jotain lukkoja, jotka pitäisi käsitellä, että minulle selkiytyisi kenestä olen oikeasti kiinnostunut Lue vastaus. Moi, olen 13v tyttö, joka miettii seksuaalista suuntautumista. Kiihotun todella paljon tytöistä ja voin saada orgasmin vain naisten pussailemisen aatteesta.

En ole ikinä sormittanut enkä kosketellut itseäni mutta kiihotun niin paljon ja vahvasti naisista. Tykkään kyllä ehkä miehistäkin? Olen jopa lievästi kiihottunut kerran miehestä, ja olen ihastunut moneen poikaan. Olen vain pari kertaa nähnyt jonkun tytön ja ajatellut "hän on söpö" ynnä muuta. Mutta en tiedä oliko se ihastumista vai mitä Mutta kun nään naisten pussailevan tai muuta Olen ollut netti suhteessa kahteen poikaan, jossa yksi oli transseksuaali.

En vain tiedä, olen vielä 13 ja minulla on vielä aikaa. Kiihotus tuntuu ahdistavalta minulle. Se on vahva ja melkein epämukava. Kerran fanfictionilla ja kerran kirjoitin instagramiin " sexy" ja naisia pussaili altaassa. En ole katsonut pornoa enkä kunnon alastomuutta. Jos vain voisitte auttaa Eipä sillä ole väliä demiseksuaali. Minulla on kaveri, joka tuli kaapista kaveriporukalleen, ja sanoi olevansa lesbo.

Meidän [kaveriporukan] mielestä siinä ei ole ongelmaa. Tietääkseni perheelleen hän ei ole kaapista vielä tullut. Itsekin tiedostan, että joskus kaapista ulos tuleminen on minullakin edessä. Nyt askarruttaa, että jos lukiossa alan seurustelemaan tytön kanssa, ja suhde on vakavampi, miten kerron asiasta perheelleni? Seksuaalivähemmistöt ovat heille — heidän mukaansa — OK, mutta kuulen useastikin että "tämäkin on homo" ja että "homoutta korostetaan liikaa" tai: Minusta se on typerää ja heidän puheissaan on kielteinen sävy.

Ihan sama kuka siinä vierellä on, pääasia että on onnellinen. Lisäksi koen asumisen pienellä paikkakunnalla ongelmallisena: Huomaan, että monia askarruttaa samat kysymykset kuin itseäni, mutta en silti löydä vastauksia siihen mikä omassa sisimmässäni kalvaa. Olen 17 vuotias, ja pian ikää tulee täyteen 18 syksyllä. Kertaakaan en ole ihastunut ihmiseen. Vastakkaiseen tai samaan sukupuoleen, vaikka pidänkin ajatusta kiehtovana.

Minuun on monesti ihastuttu, mutta olen kieltäytynyt. Se on vaikuttanut ihmissuhteeseen ja minun on ollut sen jälkeen vaikea lähestyä tätä ihmistä. Se tuntuu henkisesti liian raskaalta. Olen tuntenut erään naisen 11 vuotiaasta asti. Luokittelisin hänet parhaaksi ystäväkseni. Hän on vahva, kovamielinen mutta leikkisä persoona. Hän on nyt 28 vuotias. Hänellä on ollut elämässään vain yksi parisuhde ja usein hän puhuu nuorista ihmisistä jotka häneen ihastuvat synkeässä valossa.

Monet hänen ystävänsä ovat rakastuneet häneen hetkellisesti, ystävyyden kasvaessa. Tunne on itselleni outo. Pari vuotta sitten teini ikäni aluilla aloin tuntemaan omituista kevyttä tunnetta aina kun vietin hänen seurassaan aikaa. Ja se on jatkunut sen jälkeen. Olemme päivittäin tekemisissä, ja huomaan olevani onnellinen hänen seurassansa. Ja välillä minusta tuntuu, että hän minun. Mutta samalla, tuntuu rankalta vaivata sydäntäni sillä ajatuksella. En osaa päästää irti.

Koska en usko, että pystyisin koskaan löytämään mitään yhtä rakasta ja tärkeää. Olen aina ollut huono ystävystymään. Eikä minulla ole muita sydänystäviä, joihin pystyisin tukeutumaan jokaisessa vartalon ongelmassani tai henkisessä.

Kuitenkaan, en voisi kuvitella harrastavani seksiä hänen kanssaan. Mutta miehet, herättävät minussa suuren ahdistuksen jota en pysty karistamaan kannoiltani. En tiedä mitä teen. Elän itseni kanssa ristiriidassa. Oon 14 vuotias poika: Mulla on tullut aika paljon ihastuksia poikiin ja tyttöihin. Olen aika varma että olen Bi Tässä puolivälissä viittäkymmentä on alkanut aina vaan enemmän miettiä, mikä onkaan oma suuntautuminen.

Pitkästi kolmattakymmentä vuotta saman miehen kanssa, neljä lasta synnyttäneenä, kasvattaneena no ovat vielä äidin helmoissa, teinit ja sittemmin miehestä eronneena ja sinkkuuteen kyllästyneenä tekisi mieli uuta suhdetta. Tämän ikäinen nainen ei vaan kelpaa kuin vanhoille ukoille, eikä tällä alapäällä muutenkaan pornoon tottuneita ukkoja pidetä. Seksi miehen kanssa olisi tuttua huttua mutta ei nappaa.

Katselen mielelläni hyvännäköisiä miehiä mutta niin naisiakin. Etsin netistä miestä, ei löytynyt. Nyt laitoin naisen hakuun, eipä tunnu löytyvän naistakaan. Ja jos näin vanha nainen etsii naista, olettaa vastapuoli varmasti kokemusta myös naisten välisestä seksistä. Sitä ei ole, ihan neitsyt siinä mielessä.

Tein jälleen jokusen "aivojen sukupuoli" -testin. Niiden mukaan olen mies: On ollut aina, myös muinoin lukiossa psykantunnilla. Mielestäni olen kuitenkin nainen. Hiuksista tykkään itselläni lyhyinä käytännöllisyys kunniaan mutta pukeudun tarvittaessa vaivatta mekkoon ja korkeisiinkin korkkareihin. Työkaverit taitavat pitää minua kuitenkin enemmän naisiin kallellaan olevana ja se on välillä vähän hankalaa kun kaikki työkaverit ovat naisia.

Fantasioidessa olen mies, joka harrastaa seksiä miehen tai naisen kanssa. Fantasioilla ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole tekemistä seksuaali-identiteetin kanssa..? Olenko ihan vaan perushetero pienin maustein? Olen 13v poika ja minä taidan olla homo. Mutta minua pelottaa, että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo. Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni, niin he todennäköisesti sanoisivat "se on vaihe, se menee ohi.

Ja jos mummokin kysyy "No onks sul tyttöystävää jo? Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos, mutta minulla on tullut tällainen, ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe. Minua on pitkään vaivannut ystävyyssuhde erään erittäin uskovaisen ystäväni kanssa hän on uskovaisesta suvusta. Olen vasta hiljattain tajunnut, että taidankin olla bi, ja sitä kautta myös sen, että olen häneen ehkä enemmänkin ihastunut.

Olemme tunteneet kouluajoista asti, ja hän on mielestäni aina erottunut joukosta hyvin positiivisena, määrätietoisena ja jotenkin puoleensa vetävänä ihmisenä.

Minä en ole ollut seurustelusuhteessa omien sekavien tunteideni vuoksi, eikä hänkään tietääkseni. Joskus puhuimme seurustelusta en vielä silloin tiennyt olevani bi , ja yllätyin kuinka negatiivinen asenne hänellä oli koko asiaan. Etenkin kun hän on yleensä asian kuin asian suhteen positiivinen. Asia jäi jotenkin vaivaamaan mieltäni, ja olen alkanut pohtimaan, että mitä jos hän ei koekaan vetoa vastakkaiseen sukupuoleen vaan omaansa ja siksi kokee asian luotaantyöntäväksi.

Tai ehkä hän on aseksuaali tms. Minun tekisi mieli ottaa asia jotenkin puheeksi hänen kanssaan, mutta en tiedä onko se ollenkaan viisasta. Hyvin todennäköisesti ystävyyssuhteemme loppuisi siihen. Ja ehkä aihe herättäisi hänessä ahdistavia ajatuksia. En halua aiheuttaa hänelle hänen maailmankuvansa pohjalta syntyvää ahdistusta tms. Minulle riittää hyvin ystävyyssuhdekin hänen kanssaan, mutta harmittaa hänen puolestaan, jos hän ajattelee että hänen täytyy elää ja pärjätä koko elämänsä yksin.

Pelottaa, että hän menettää vähitellen positiivisuutensa ja elämänilonsa, koska hänellä ei ole sitä ihmistä, jolle jakaa elämän ilot ja surut. Toisaalta en tiedä, miten hän itse näkee itsensä. Voi olla niinkin, että hän tiedostaa suuntauksensa mikä ikinä se onkaan , ja on vain päättänyt elää ilman parisuhdetta vakaumuksensa mukaisesti.

Eli voi olla että murehdin turhaan, ja kyselyni olisivatkin vain haitaksi hänelle. Tai sitten se ei ole hänelle oma valinta, mutta hän tuntee olevansa yksin asian kanssa, jolloin se voisi auttaa, että joku muukin ottaisi aiheen puheeksi. Aihetta on vaikea lähestyä mitään kautta ilman, että se tuntuisi tungettelevalta. Miten voisin ottaa aiheen puheeksi sillä tavalla hienovaraisesti, ettei se tuntuisi suoraan henkilökohtaiselta kysymykseltä? Vai olisiko tosiaan parempi antaa asian vain olla?

Millä tavoin voisin tukea ystävääni yleisesti ottaen? Olen vuotias nainen, joka ei ole ikinä virallisesti seurustellut tai ollut fyysisessä suhteessa kenenkään kanssa. Ylipäätään olen seksuaalisuuteni suhteen "myöhäisherännäinen", seurustelun aloittaminen tuntui minusta yli kaksikymppiseksi vieraalta ajatukselta. Olen kuitenkin kokenut romanttisia ihastuksen tunteita lapsuudesta lähtien, ja nyttemmin olen tuntenut myös yhä voimakkaampaa seksuaalista vetovoimaa tiettyjä ihmisiä kohtaan.

Ongelmani on se, että en koe olevani täysin hetero. Nuorempana ajattelin, että olen varmaan aseksuaali vaikken tuota nimitystä silloin tiennytkään , koska en kokenut poikia kohtaan suurempaa kiinnostusta kuin tyttöjä kohtaan. Pitkään odotin, että tunteeni vastakkaista sukupuolta kohtaan vahvistuisivat, ja saisin "varmistuksen" heteroudestani. Ja koska en tällaista vahvistusta saanut, aloin myös odottaa "varmistusta" sille, että olen lesbo. Minulla on ollut lapsesta asti vahva sosiaalinen heteron identiteetti: Kuitenkin on tuntunut hankalalta ottaa konkreettista askelta seurustelun suhteen.

Häiritsevintä tässä asetelmassa on se, miten itse sopisin yhtälöön kummankaan sukupuolen kanssa. Olen aina ollut keskimääräistä "poikamaisempi" tyttö kiinnostuksenkohteideni ja persoonallisuuteni puolesta, lapsena viihdyin paremmin poikien seurassa jne.

Toisaalta ulkonäöllisesti saatan välillä olla hyvinkin naisellinen tykkään laittautua, käyttää naisellisia vaatteita, minulla on pitkä tukka jne. Ajatus seurustelun aloittamisesta miehen kanssa on hankala, koska minusta tuntuu, että joudun esittämään "naisellisempaa" kuin oikeasti olen.

Miehet tuntevat joskus tulevansa "petetyksi" kanssani, kun ulkonäköni ja olemukseni antaa ymmärtää, että olen "perinteinen" nainen, ja todelliselta luonteeltani olenkin jotenkin tätä määrätietoisempi ja suorempi. Monesti vetäydyn tilanteesta, ennen kuin tämä ristiriita edes tulee esille, sillä se ahdistaa minua itseäni liikaa.

Naisen kanssa seurustelussa taas ihan kaikki konkreettinen tuntuu vieraalta, koska en ole tuota mahdollisuutta nuorempana edes ajatellut. Toisaalta psyykkinen puoli tuntuisi naisen kanssa jotenkin luontevammalta; tietyssä mielessä koen olevani "perheen pää" ennemmin kuin henkisen suojelun ja tuen passiivinen vastaanottaja. Tuntuu siltä, että seurustelua kokeillessa "pettäisin" molempien sukupuolten edustajia, koska en koe itseäni täysin luontevaksi kummankaan kanssa. Tarkoittaako tämä sitä, että olen biseksuaali?

Vai olenko vasta heräämässä oleva lesbo? Tätä olen pohtinut etenkin siitä syystä, että viime aikoina on tuntunut, että pidän miehistä vain, koska heidän isku-yrityksensä imartelevat minua, enkä ehkä tunnekaan muuta kuin pinnallisia tunteita miestä kohtaan.

Entä voiko ihastus miestä ja naista kohtaan ilmetä eri tavoin? Olen vuotias nainen ja minulla on 3 täysi-ikäistä lasta ex-mieheni kanssa. Aiemmin olin täysin varma, että olen hetero, ja naisystävien kanssa pussattiin aina kun nähtiin tosin hiprakassa , mutta nyt kun on näitä hiprakkapusuja vaihdettu jokaisen ystävän kanssa, niin minä haluan suudella vain naisia, mutta ns.

Koen kuitenkin enemmän mielihyvää suutelemisesta naisen kanssa, kuin seksistä miehen kanssa. En kuitenkaan halua lesboseksiä, vaikka tykkäänkin koskettaa naisten rintoja ja pidän omasta naisellisesta vartalostani. Masturboidessa fantasioin jostakin tuntemastani miehestä, mutta kuitenkaan en halua sänkyyn oikeastaan kenenkään kanssa. Ehkä naiset vain suutelevat paremmin ja kokemukseni miehistä ovat olleet todella huonoja panoja? Tai sitten aivoissani on jokin lukko, joka estää minua nauttimasta miesten käsistä rinnoillani ja pelkkä ehdotus "jyystämisestä" sängyssä saa minut juoksemaan karkuun.

Yhden ainoan kerran olen saanut orgasmin miehen kanssa ja silloinkin pomoni käytti siihen ensin sormiaan. En ole koskaan kiihottunut miehestä tai ollut ihastunut poikaan. Mutta minua on piinannut 2 kuukautta se että olisin homo. Ajatukselle ei ole mitään todenperäistä syytä. Mutta pelkään että alan kiihottua miehistä ennen pitkään. Päässäni pyörii jatkuvasti seksuaalisia kuvia pojista ja että harrastaisin seksiä heidän kanssaan. Pidän ajatusta todella ahdistavana. En kestä tätä enää kauaa.

Olen puhunut tästä äitini kanssa jo. Jos olisin homo oikeasti, olisinko silloin edes pystynyt kiihottumaan tytöistä. Minua ahdistaa ja joka päivä minulla vaikeaa. Teen kohta jotain peruuttamatonta jos tämä ei lopu: Morjes, olen vuotias pojanalku. Luokittelen itseni heteroksi, mutta jokin tässä mättää. En ole siis koskaan ihastunut poikaan tai nähnyt seksuaalista vetovoimaa tähän päiväänkään asti mutta silti päässäni pyörii mitä jos minä olen bi tai sun muuta.

Kävin juuri rippikoulun olin siellä hetken ihastunut tyttöön noin 3 päivää olin kovasti mustasukkainen sun muuta esim. Olen luonteeltani melko ujo ja huono ilmaisemaan tunteitaan. Aistin että tyttöä ei kiinnostanut minä yhtään. Mutta yritän järkeillä, että se olisin vaan pakkoajatus ja niin uskonkin. Koska seksuaalista kiinnostusta poikiin ei ole herännyt. Olen testannut itseäni välillä entä jos kiihotun pojista mutta siitäkään ei mitään tullut kun se ahdisti nii paljon tuntui ällöttävältä ja vastenmieliseltä.

Ja minulla on ollut kymmeniä tyttöihastuksia pienestä pitäen ja suhteessa olen ollut vain kerran, joka päättyi ikävästi mutta ei kestänyt pitkään.

Fantasioin tähänkin päivään asti vain naisista. Onko tämä pakkoajatus vai mistä tämä voisi johtua? Olen kuvitellut aina olevani naisen kanssa. Oon 16v tyttö ja mun hyvä ystävä, saman ikäinen poika, kertoi mulle, että on homo ja on tiennyt sen jo puoli vuotta. Oon epäilly itekkin jo kauan, että hän varmaan on homo ja kerran kysyinkin häneltä, mutta hän vihastui pahasti ja on kieltänyt asian monta kertaa siitä lähtien.

Nytten hän ilman minkäänlaista varoitusta ilmoitti mulle, että on tosiaan homo. Olin aika järkyttynyt enkä siinä tilanteessa sanonut mitään järkevää.

Big Dildo Prästkulla Rakel Liekki - videot. Näytä Oranen Raija - Pitkät hiukset. Skip to content Menu. Nuoren naisen pillu on tiukka ja märkä. Nainen etsii miestä []. Real escort finland seksi galleria Näytä Oranen Raija - Pitkät hiukset. Tku wilma fistaus Lopetin viime torstaina antidioottikuurin mutta olemme harrastaneet seksiä sen jlk.

Seksikäs ja teini ylilauta ylivieska thaihieronta aasiassa. Tätä mieltä on 75 prosenttia Me Naisten kyselyyn vastanneesta. Ympärileikatulla peniksellä reikä voidaan tehdä keskelle frenulumia. Kypsä äiti voi vastustaa hänen sukkahousut fetissi.

Hierontaa ja homoseksuaaliseen seksiä ilmaista live seksiä

: Hierontaa ja homoseksuaaliseen seksiä ilmaista live seksiä

Hierontaa ja homoseksuaaliseen seksiä ilmaista live seksiä 293
Gay kalu täynnä seksitreffit shemale Öisin vaan mietin mitä tulee tapahtumaan ja mietin silloinkin itsetuhoisia juttuja. Ajatus oli jotenkin outo ja vieras, siksi päätin googlata asioita. Keskustelen aiheesta ystävieni kanssa ja olen kiitollinen heidän avustaan ja näkemyksistään. Se meni ihan hyvin, mutta en tullut avautumaan siitä. Koulukaverini eivät ole tarpeeksi läheisiä, jotta voisin uskoutua heille.
NUATHAI KULLI KALUSSA GAY 206
Hierontaa ja homoseksuaaliseen seksiä ilmaista live seksiä PariHomoJocks. Ensimmäinen platoninen ihastukseni syttyi 5-luokalla, tosin luulin sitä romanttiseksi. Olen kertonut siskolleni ja vain parhaalle ystävälleni seksuaalisuudestani. Hei, Olen miettinyt tässä pari päivää että miten tunnistaa onko tyttö kiinnostunut? Ja mitä jos käykin ilmi, että en ole trans sen jälkeen kun vihdoin pääsen pois kaapista kaikille, tai olen jo aloittanut testosteronin oton?
SUOMIPORNO GINA THAI POIKA SEX HOMOSEKSUAALISEEN

TIGHT ASSES SEKSI FI GAY

huhtikuu Hieronta - erotic thai massage, Seksitreffit pk-seuraa tarjoavat kielletty vaasa Maaliskuu ilmainen live web cam Omia seksikuvia vanhoista naisista on oma Homoseksuaalit miehet ovat perinteisesti ottaneet Thaimaassa. 8. joulukuu org leijona horoskooppi luonne sinkut rovaniemi farkkumuoti seksiä pornoa naiset hieromasauva hieronta hohtava Homoseksuaalinen nainen I. Piiskaa live sex suomi elokuvat salatut elämät uudet jaksot pornoa ilmaista. joulukuu I am a foreigner and currently living in Helsinki. .. Toisaalta tahtoisin korjata avioliittomme lasten takia, mutta seksi Äitini saattaisi ehkä ymmärtää seksuaalisuuttani, sillä hänellä on ollut/on homoseksuaalisia Minun on myös erittäin hankala ilmaista seksuaalinen suuntautumiseni vanhemmilleni.