Miten saada mies ejakuloimaan gay suomi sex videot

miten saada mies ejakuloimaan gay suomi sex videot

Olen muunsukupuolinen ja olen herännyt ongelmaan, ettei suomenkielessä oikeastaan ole minulle sanoja. Siinä missä muita kutsutaan helposti tytöiksi, pojiksi, muijiksi ja jätkiksi, ei minulle löydy vastaavaa, mikä jostain syystä häiritsee olemistani. Miksi minua voisi kutsua? Oon 13vuotias 'tyttö' vaikka sen onkaan siitä enää niin varma. Musta nimittäin tuntuu et oon poika, Trans. Kun seiskaluokalla alko tulin kaapist 'queerinä' koska en halunnut olla kumpaakaan sukupuolta, se ei sillon tuntunu hyvältä.

Nyt kuitenkin 3kk jälkeen musta on alkanut tuntuu et pisin Trans. Olin nuorempana paljon tyttöjen kanssa, mutta leikin yleensä autoilla niidenkin kanssa, kyllä Mä nukeillakin leikin, tosin niillä poikanukeilla. Nykyään vietän enemmän aikaa poikien ku tyttöjen kanssa, ja pukeudun myös tosi poikamaisesti. Mut se tuntuu hyvältä, se tuntuu multa. En tiiä miten vanhemmat reagois asiaan, mutta ei ne Californiankaa non-binary sukupuolivaihtoedhosta ilahtunut. Mun on tosi vaikee puhuu vanhempien kanssa asioista sillon kun ei oo itekkään täysin varma niistä?

Entäjos tää on vaan osa murrosikää ja menee ohi jossainvaiheessa? Ois ihana saada vastaus, tai edes jotain suuntaa-antavaa: Kiitos jo etukäteen Lue vastaus. Käytän ihan naisten vaatteita ja näin. Kuitenkin noin 2kk sitten aloin miettimään, että mitäs jos olenkin trans. Päätin antaa sillon kuitenkin asian vain olla ja jatkoin elämässäni eteenpäin, mutta nyt eilen aloin miettimään taas tätä asiaa, mutta tuntuu etten ole kumpaakaan sukupuolta. Tyttöjen liikuntatunnit alkoivat tuntumaan epämukavilta paikoilta samoin uimahalleissa naisten puolet.

Luulen kuitenkin, että tunnen samoin, jos menisin poikien liikuntatunneille tai poikien puolelle uimahalleissa. Sen verran lisään vielä, että pelkään sitä, että jos sanon olevani jollekkin olevani poika, mutta myöhemmin ilmoitan olevani sittenkin tyttö. Olen yhdelle luotettavalle kaverille sanonut olevani poika, mutta aika nopeasti en ole pitänyt häneen yhteyttä asian takia. Ja syy sille, miksi rupesin miettiämään tätä on, että pienenä kun leikin tyttöporukalla jotain perus ''kotileikkejä'' lupauduin oleen perheen isä, veli tai poikaystävä.

Ja nyt talvena tapasin erään pelin kautta 2 minua vuotta nuoremman tytön esitin heille siis poikaa ja ajan mittaan aloin säätämään toisen näistä kanssa, mutta se loppui aika nopeasti, kun he saivat tietää olevani tyttö. Onko nämä edes merkkejä siittä, että voisin olla poika? Sanoin ensimmäisessä viestissäni, että se saattaisi tuntua ahdistavalta mennä poikien liikkatunnille. En siis hirveemmin ollut heidän likkatunneilla, mutta mulla on vaan sellainen tunne asiasta.

Ja kun en haluaisi olla tyttöjenkään liikkatunneilla olla, koska en tunne kuuluvani sinne. Onko mahdollista jättää tälläisen asian takia liikkatunnit välistä. En viitti kaikkia mielessäni pyöriviä kysymyksiä tähän laittaa, joten olis ihan jees jos jonkun kannsa voisi jutella asiasta. Lapsuudestani asti muistan pitäneeni naisten vaatteista ja niitä kokeilinkin aina kun mahdollista.

Murrosiässä olin jo tilannut postimyynnistä kesäansioillani kaikkea ihanaa, mutta eihän niitä julkisesti voinut käyttää. Asian pidin piilossa liki 30 vuotta avioliiton, perheen ym. Eron jälkeen päätin uskaltaa ja olenkin jo vuosia pukeutunut vähän kerrallaan naisellisemmin uloskin. Vielä kymmenen vuotta sitten en olisi haaveillutkaan edes siitä, mitä nyt olen. Netistä olen katsellut paljonkin ikäisteni transvestiittien kuvia ja olen huomannut, että kiihotun kovasti miehistä, jotka pukeutuvat naisellisesti, mutta joissa on jotain selvästi miehekästäkin, esimerkiksi kapea lantio, isohkot kämmenet ja hiukan kulmikas leuka.

Kokonaan naiselta näyttävistä en innostu, vaikka toki kauniita ovatkin. Ajan myötä myös muu miehiin liittyvä seksuaalisuus on alkanut kiinnostaa aina enemmän. Haaveilen läheisyydestä naisellisen miehen kanssa ja kuvitellessani tilanteen johtavan hellään seksiinkin kiihotun valtavasti ja saatan masturboida pitkäänkin orgasmin rajoille yhä uudestaan. Herään jopa öisinkin onanoimaan ajatellen vaikkapa karvatonta miestä sukkahousuissa.

Naisista en ole koskaan kiihottunut, en aviossa enkä sen jälkeenkään. Romanttisia tuntemuksia on kyllä ollut ja siinä mielessä parisuhde naisenkin kanssa on kiinnostanut, mutta ehkä minustakin johtuneet pettymykset naisten kanssa ovat vieneet mielenkiinnon kanssakäymiseen. Ehkä tunne miehen rooliin pakottamisesta on myös hävittänyt halun. Minulla on muutama hyvä naisystävä, mutta suhde ei kiinnosta - ilmeisesti tunne on molemminpuolista.

Muuten viihdyn naisten seurassa ja pidän heitä viehättävinä. Jotenkin alitajuisesti kuvittelen minusta kiinnostuneiden naisten olevan lesboja, kunnioitan heitä suuresti muutenkin, mutta erityisesti, jos näin olisi. Naisten välinen hellyys kiihottaa, ehkä myös siksi, että itsekin kuvittelen olevani kiinnostunut omasta sukupuolestani - naisellisena toki. Gay-chateissa olen usein ja seuraan deitti-ilmoituksia, silti naisellisuutensa ja homoutensa kanssa rehellistä miestä en ole vielä tavannut.

Kerran olen käynyt homoravintolassa ja siellä ihastuin lähes ikäiseeni transvestiittimieheen ja ensi kerran tajusin kiihottuvani miehen kapeasta lantiosta mekossa. Tilanne ei johtanut mihinkään, mutta kipinä jäi. Dildoa olen kokeillut ja hiljaa edeten sillä leikkiminen oli todella nautinnollista.

Ulkona "oikeassa elämässä" en kuitenkaan tunne mitään vetoa miehiin, elleivät ole erityisen naisellisia ja näitä en juuri ole nähnyt. Naisiinkaan en tunne vetoa, eivätkä hekään vaikuta kiinnostuneelta minusta, johtuisiko enenevästi naisellisesta pukeutumisestani ja olemuksestani.

Romanttisesti kaipaan kuitenkin naista lähelleni. Mikä minä oikein olen? Olen vuotias "tyttö", joka on aina tahtonut olla poika. Olen kieltänyt asian hyvin pitkään, alaluokilta asti, mutta minusta tuntuu, etten jaksa enää tapella asian kanssa.

Pienenä rakastin kaikissa leikeissä olla poika, enkä ole ikinä erityisemmin pitänyt "tyttöjen leikeistä" kuten barbeista, kotileikeistä tms. En ole koskaan pitänyt myöskään mekoista tai muista tyttöjen vaatteiksi luokiteltavista vaatteista. Muistan, että nuorempana netissä sanoin aina olevani poika, ja pidin siitä kun minua sanottiin pojaksi.

Nimeksi väitin yleensä Eliasta, ja minusta tuntuu, että jos tulisin transkaapista, se olisi uusi nimeni. Olen seurustellut sekä tyttöjen että poikien kanssa, mutta olen huomannut, että tyttöjen kanssa seurustelu tuntuu enemmän oikealta.

Lisäksi tunteeni tyttökumppaneita ja -ihastuksia kohtaan ovat olleet huomattavasti suurempia kuin poikapuolisiin.

Olen todennut, että olen panseksuaali ja läheiset ystäväni tietävät sen. Olen aikalailla sujut asian kanssa, ja olen päättänyt, että peruskoulun päätyttyä ja suurempaan kaupunkiin muutettuani en enää sano olevani hetero jos joku kysyy, vaan sanon reippaasti olevani mitä olen.

Asia ei kuitenkaan ole yhtä selkeä transsukupuolisuuteni kanssa. Kaikista parasta mielestäni olisi, että olisin vain suoraan syntynyt biologisesti pojaksi, sillä muutosprosessi kuulostaa raskaalta vaikkakin oikealta. Periaatteessa tekisi mieli antaa asian olla, mutta toisaalta olen erittäin kyllästynyt siihen, että kaikki sanovat minua tytöksi. En ole kertonut kellekään kaverilleni asiasta, vaikka he sen takuulla hyvin vastaan ottaisivatkin, sillä minua inhottaa ajatus että heidän pitäisi alkaa yhtäkkiä kutsumaan minua uudella nimellä, kun he ovat jo tottuneet vanhaan.

Vanhempanikin olisivat varmasti suhteellisen sujut asian kanssa, vaikka pelkään jonkin verran, etteivät he ota minua tosissaan. En oikein tiedä pitäisikö antaa asian olla vai ottaa riski ja mennä kohti sitä mitä oikeasti olen. Oon jo aika kauan miettinyt sukupuoltani. Oon miettinyt näitä eri nimikkeitä, tytön ja pojan välistä. En siis koe olevani kumpikaan. En vain silti tiedä, mikä olen. Suomeksi aiheesta ei löydy kauhean päteviä selityksiä mielestäni. Enkä tiedä ketään keneltä kysyä apua näiden englanninkielisten nimikkeiden kanssa.

Joten siksi tulin tänne. Jos vain voitaisiin selittää esimerkiksi sanat queer, non-binary, luulin että ne kaksi ovat samaa tarkoittavaa, mutta niillä on eri liput? Ja myös, kun ymmärrän sukupuoleni, pitäisikö asiasta kertoa opettajalle? Toivon nyt apua näihin eri nimikkeisiin, kiitos. Ja jos tästä nyt saa selvää, mikä olen? Tunnen olevani siis jotain tytön ja pojan välistä, enemmän poikamainen mutta en kuitenkaan poikakaan.

Hei, olen vuotias tyttö taino nii. Oon aina ollu tyttömäine tai sellane et joo mekot on menny ja tällee mut täs ylä-asteen aikana oon miettiny et oonko sittenkää ees tyttö?

Oon tullu kaapista ulos lesbona ja äiti otti sen okei muut ei niinkään. Oon saanut leikata hiukset lyhyiksi ja käyttää miesten vaatteita mut esim. Pelkään että äiti sanoo mulle, että tää on vaa vaihe. Oon niin kateellinen kakkille miehille ja niiden miesmäiseen kroppaan ja matalaan ääneen. Pitäiskö mun puhua tästä psykologilleni? Olen tällä hetkellä 16 vuotias tyttö ja olen tuohon tyttö nimikkeeseen oikeen tyytyväinen. Mutta olen ihan pienestä pitäen tykänny välillä leikkiä esittää ja kuvitella olevani poika.

Lapsena kun tuli leikittyä tyttöporukalla jotain roolileikkiä, johon tarvittiin yks poikarooli, niin tarjouduin yleensä oleen se. Sanoin sen sillai ku se olis isokin myönnytys mutta oikeesti halusin olla se. Myöhemmin koulun näytelmissä mulle oli ihan sama, kumman roolin sain. Tykkään yhä edelleen kuvitella itteni pojan rooliin esim. Kokeilin sitä aluks ihan vain huvin vuoksi mutta se olikin yllättävän kivaa kuvitella olevansa poika.

Mä en oo koskaan myöskään tajunnu tai tykänny niistä niin sanotuista tyttöjen jutuista esim. En halua itteeni mihinkään tiettyyn muottiin mutta haluisin saada tälle jonku selityksen. Koska tuntuu vähän hassulta, ku näkee kavereiden tekevän niitä ns. Eli lyhyesti oon tyytyväinen tytön rooliin mutta välillä haluun kuvitella ja esittää olevani poika. Mistä vois olla kyse? Hei minä olen vuotias tyttö ja olen kesästä asti miettinyt hyvin paljon sitä, että olenkin ehkä poika.

Nyt ihan vasta tunne on alkanut voimistumaan ja olen leikannut hiukseni lyhyeksi. Oikeastaan toinen puoli on puolipitkä ja toinen on siili. Olen myös alkanut pukeutumaan vähän poikamaisesti.

Olen ajatellut, että koska siskoni on lesbo niin sitten kun olen valmis ottaisin hänen kanssaan asian puheeksi. Minusta asia tuntui aluksi ihan normaalilta, mutta sitten alkoi ahistaa. Olen myös jonkin aikaa tuntenut, että olen bi. Minusta se asia on minulle täysin luonnollista ja en ole kokenut sen takia mitään ahdistusta. Mutta olen myös miettinyt, että miten kertoisin asiasta.

Olen miettinyt myös minulle uutta kutsumanimeä Tyler. Olen 15 v tyttö ja minusta tuntuu että saatan olla bi, lesbo tai pan. Olen vai kerran elämässäni ihastunut erääseen poikaan mutta nyt tunnen kiinnostusta yhtä tyttöä kohtaan. Ajatus siitä että seurustelisin pojan kaa tuntuu ahdistavalta. En tiedä olenko oikeesti esim. Olen 13v poika ja olen yhdessä transpojan kanssa. En tunne mitään poikia kohtaan Lue vastaus.

Huomasin tän sillon kun seiskaluokka alkoi oon siis edelleen seiskalla. Oon aina ollut omasta mielestäni hetero sillä olin seurustellu 12 - vuotiaana yhen tytön kaa ja olin koko 6.

Luokan ihastunu yhteen tyttöön ja se oli ihastunu muhun kanssa. Kun seiskaluokkaa oli kulunut joku 2 kuukautta, niin sillon huomasin, että saatan sittenkin olla homo koska yksi meijän luokkalainen oli mun mielestä jotenki komee ja aina ku katoin sitä silmiin ni mua alko hymyilyttää ja seki hymyili mulle. Ja välillä ku olin sen seurassa ni musta tuli vähän ujo vaik oon kyl muutenki aika ujo.

Tiedän että homoudessa ei ole mitään vikaa mutta kun en vaan halua olla homo. Tykkään myös tytöistä edelleen ja se tässä onkin aika outoa. Aina kun itsetyydytän, itseäni niin ajattelen tyttöjä tai katselen kuvia omasta mielestäni kauniista tytöistä ja kiihotun tytöistä helposti, mutta miehistä en kiihotu ollenkaan.

Olen alkanut tutustumaan tähän kyseiseen poikaan vähän paremmin ja olen yrittänyt jatkuvasti ajatella häntä vain kaverina mutta se on joskus vaikeaa. Onneksi kaverini eivät ole homovastaisia että jos nyt kerran olisinkin homo.

Olen myös huomannut itsessäni tyttömäisiä piirteitä, mutta olen aika varma, että se johtuu vain siitä, että olen viettänyt paljon aikaa isosiskoni ja äitin kanssa. Yhdessä vaiheessa unohdin tämän pojan ja ajattelin itseni heterona koska meillä oli koulussa halloween disco ja kun tuli hitaat niin tanssin yhden tytön kanssa ja sen jälkeen me halasimme ja se tuntui hyvältä.

Haluaisin silti tietää että olenko nyt sitten homo vai bi. Oon pian 13v täyttävä tyttö Kajaanista. Olen jo about 11 vuotiaasta lähtien ollut enemmän tyttöihin päin, enkä enää oikeastaan ollenkaan kiinnostu tai fantasioi vastakkaisesta sukupuolesta. Kuitenkin minua arveluttaa nuorehko ikäni, ja se otetaanko minua tosissaan.. En ole vielä kertonut vanhemmilleni koska en koe sitä kovinkaan tärkeäksi vielä: P Usein just jossain netissä urputetaan siittä, miten alaikäinen ei voi tietää omasta suuntautumisestaan, ja toki, voinhan vanhempana olla vaikka hetero number 1 sillä mistäs sitä tietää~ Minuun myös ilmeisesti on ihastunut eräs hyvä ystäväni poika joka ahdistaa jotenkin semisti..

Joskus kuvaili ulkonäköäni sanoilla kuten "söpö" "Tekee mieli halata", mutta sanoi ettei enää tykkää sillä tavalla. Hän on mukava ihminen ja hyvä kaveri kenen kanssa en haluis kokonaan pistää välejä poikki, ei tietoisesti ahdistele tm. Hän tietää kyllä, etten ole kiinnostunut pojista, mut ei mun vihjailut näytä tepsivän: Siispä kysymykseni ovat; Voinko alaikäisenä tietää seksuaalisen suuntautumiseni?

Kuinka saan tämän ystäväni uskomaan, etten ole kiinnostunut hänestä? Olen vuotias aseksuaali nainen. Olen jo vuosien ajan identifioitunut aseksuaaliksi enkä ole koskaan elämässäni tavoitellut parisuhdetta enkä seksiä.

En ole ikinä edes suudellut ketään. Elokuussa muutin Helsinkiin ja sain päähäni liittyä Tinderiin. Nyt olenkin siis yhtäkkiä alkanut käydä treffeillä!

Kaikki on tapahtunut kamalan nopeasti, ja olen aivan pyörällä päästäni siitä, mitä ihmettä mun elämässä tapahtuu. Idea nettideittailuun lähti siitä, että olin alkuvuodesta pienellä paikkakunnalla asuessani hyvin yksinäinen ja mietin silloin, että parisuhde on varmasti tehokas keino yksinäisyyden torjumiseen.

Ajattelin, että ehkä olen tuominnut parisuhteen liian varhain. Toinen syy Tinder-deittailuun on uteliaisuuteni; on kiinnostavaa kurkistaa siihen maailmaan, joka on ollut minulta täysin pimennossa koko elämäni ajan. Olen käynyt treffeillä sekä miesten että naisten kanssa, koska en tiedä, mikä seksuaalinen suuntautumiseni on.

Olen todella sosiaalinen tyyppi, joten treffit ovat menneet hyvin. Onhan mukavaa jutustella ihmisten kanssa, eikä ensitreffeillä tarvitse tehdä mitään muuta kuin halata lopuksi. Yksi ihminen on tuntunut aidosti kiinnostavalta ja ihastuttavalta, minun ikäiseni nainen, jonka kanssa olen käynyt useammilla treffeillä.

Olen jopa kokenut kevyitä ihastumisen tunteita, mikä on todella, todella harvinaista mulle. Onneksi tämäkin nainen vaikuttaa pidättyväiseltä, emmekä ole tehneet muuta kuin halanneet. Huomenna menemme neljänsille treffeille, ja mua ahdistaa aivan valtavasti.

Pitääkö mun tehdä jotakin? En todellakaan ole kertonut tälle naiselle, että olen aseksuaali. Onko epärehellistä nettideittailla aseksuaalina, jos ei kerro heti treffitoverille, että mua ei seksi kiinnosta? Toinen ongelma on se, uskallanko kertoa hänelle itsestäni niin intiimejä asioita tai kehtaanko myöntää oman täydellisen kokemattomuuteni.

En osaa puhua seksuaalissävytteisistä asioista vaan menen aivan lukkoon, jos niistä on puhe, vaikka muuten olenkin erittäin avoin ihminen. En edes tiedä, haluanko parisuhdetta, ja kaikki tuntuu etenevän niin nopeasti. Mua pelottaa se, että ihastun oikeasti tuohon ihmiseen, mutta toisaalta en edes tiedä, uskallanko heittäytyä tunteeseen, kun olen koko aikuisikäni elänyt tunteista vapaana. En tiiä enään kuka oon.

Oon vuotias, biologisesti tyttö. Ja tietenkään asia ei ole tarpeeksi perseestä ilman tätä seikkaa: Rakastan meikkaamista, kukkapantoja, hameita jne. Joinain päivinä istun meidän luokan tyttöjen kanssa kikattamassa, toisena päivänä pyöräilen kaupungilla iskemässä tyttöjä poikien kanssa. Useimmiten saan iskettyä naisia, mutten ns. Olen pan, sen verran tiedän. Mul on poikamaiset, pyöreät kasvot. A-kupin rinnat, joka helpottaa poikapäivinä, kun taas tyttöpäivinä itken aamusin niiden pienuutta.

Oon noin cm pitkä. Välillä tuntuu, et ihmiset pitää enemmän musta poikana. Useimmat mun kavereista tietää tästä, samoin mun äidit. Elin nuoruudesta saakka miehen kanssa. Ikinä enää en miestä elämääni huolisi. Olenko lesbo vai bi vai miksi sanon itseäni?

Olen 21 vuotias ja FTM. Olen nyt kahdesti käynyt TAYS: Suurin ongelma on ollut itseni hyväksyminen mikä tosin on jo paremmalla mallilla ja se, kuinka tulla ulos perheelleni ja sukulaisille.

Olen vuosia kannattanut julkisesti ja äänekkäästi LGBT oikeuksia, eli vanhempani kyllä tietää kantani kyseisiin asioihin. Isäpuoleni ja osa sukulaisista jopa kyselee, onko minulla poika- TAI tyttöystävää Mutta varsinkaan isäpuoleni suhtautumista transihmisiin en tiedä, äitini pitää heitä lähinnä hämmentyneinä.

Tosin äitini on ollut aina sujut sen kanssa, että lapsena pukeuduin poikienvaatteisiin, ja nyt vanhempana miestenvaatteisiin ja että pidän hiukset lyhyenä. Suuri huoli on siskoni 11 v. Olen hänen ainut "sisko" ja tämän vuoksi hänelle tärkeä. Vasta kerran hän on huomioinut, että pukeudun miesmäisesti.

Muuten hän haluaisi, että meikkaamme toisiamme, laittaisin hänen hiuksiaan ym. Mikä ei tietenkään minua innostaisi. Ainoat jotka tietää sukupuoliristiriidastani ovat kaksi kaveriani joista toinen arvasi asian itse, ja toinen kertoi epäilleensä "jotain tuon suuntaista" ja näistä toisen kaverin perhe tietää myös arvasivat asian itse. Olen miettinyt että tulisin kaapista vasta saatuani virallisesti diagnoosin F Mutta jos syystä tai toisesta saisin vain diagnoosi F Toisaalta haluaisin tulla kaapista jo nyt, ja myös siinä tapauksessa että en saisi F Minulla vaan ei ole hajuakaan mikä olisi paras ratkaisu, jättää myöhemmäksi vai tulla jo nyt, ja kuinka edes tulla kaapista tällaisen asian kanssa Eli mikä olisi mahdollisesti paras vaihtoehto?

Myös seksuaalinen suuntautumiseni hämmentää minua. Minulla ei ole hajuakaan miksi itseäni sen osilta kuvailisi. Miehet kiinnostaa kyllä, naiset kiinnostaa joskus, välillä tuntuu että mikään sukupuoli ei kiinnosta, välillä taas tuntuu että vain miehet on se mun juttu. Mutta siinäkin on ongelma, heteroksi en voi itseäni sanoa, koska silloin näyttäisin naiselta joka pitää miehistä, mutta en myöskään homoksi koska silloin näyttäisin lesbolta niin kauan kuin olen kaapissa transihmisenä.

Toisaalta bi tai pan ei myöskään tunnu omalta, koska suosin miehiä yli muiden sukupuolien. Mikä olisi lyhyt ja ytimekäs vastaus uteluihin suuntautumisesta tällaisessa tilanteessa? Olen 14v tyttö ja mietin koko ajan, että olenko lesbo.

Jos kaverini tätä kysyvät kiellän sen heti ja sanon tykkääväni pojista Mutta minusta tuntuu että se ei ole totta Kerroin tästä siskolleni ja hän sanoo että on okei asian kanssa mutta tämä saattaa olla ohi menevä juttu.. En tiedä yhtään mitä ajatella ja tunnen olevani eksynyt En voisi kyllä ainakaan kertoa kavereilleni sillä lesbot ja transut sut muut ovat erikoinen tapaus heille ja he eivät varmaan ihan hyväksy tätä..

Hei, olen 13 vuotta täyttänyt tyttö. Tai no, tyttö ja tyttö. En oo oikeen koskaan tuntenut olevani täysin tyttö. Siis tottahan toki mä pidin prinsessoista ja keijuista yms. Olin pienenä todella rämäpää, saatoin juhlamekossa kiivetä puihin ja polvet oli aina mustelmilla. Viihdyin myös poikien kanssa ja oikeista kavereista oli suurin osa poikia. Nyt vanhempana oon jo kasvanut pois prinsessa leikeistä, ja oon huomannut kuinka paljon eroan muista tytöistä. Luokkakavereistani moni meikkasi jo nelos luokalla, silloin myös alettiin käyttämään hienoja vaatteita ja oltiin 'cooleja'.

Myönnän että meikäläisellä ei noihin aikoihin paljoa kavereita ollut, mutta jotenkin tuntui, että aina minä erotuin joukosta. Jos pelattiin pelejä, minä olin aina viimeinen, kun pidettiin porukalla hauskaa, mut kutsuttiin messiin vaan jos ei muuten paljoa porukkaa päässyt. Kuulin myös paljon huhuja, joissa ilkuttiin pukeutumistani, ja minua muutenkin. Olen keholtani ehkä hiukan hintelä pojan oloinen.

Ostan ja käytän löysiä vaatteita, minua usein luullaankin pojaksi, en siis ole kovinkaan naisellinen olemukseltani. Haluaisin ostaa binderin jotta ihon myötäiset paidat olisi rentouttavampia päällä, mutten voi kertoa vanhemmilleni, he vain koittaisivat kääntää pääni. No, noin pari vuotta sitten ekan kerran mietin 'Entä jos olenkin poika?

Myöhemmin ajatus levisi myös vanhemmilleni ja mummolleni, mutta kaikki vain antoi asian olla ilman kummempia jutteluita. Mummonikin sanoi "Muista että Jumala on luonut meidät jokaisen, emmekä me saa vaihtaa osiamme jotka hän on meille suonut.

Viime kesällä sitten ryhdyin hommiin ja kävin leikkaamassa tukkani. Vanhempani olivat kauhuissaan ja isovanhemmat tekivät parhaansa, jottei puhuisi siitä pahaa. Itse kuitenkin olin kerrankin iloinen ja jopa tyytyväinen itseeni, kun katsoin peilistä, saatoin hymyillä. Nyt vuoden jälkeen olen kuitenkin alkanut pohtimaan tosissani, en halua että minua kohdellaan naisena, mutta en myöskään halua olla mies. Haluaisin vain, että kun ihmiset katsovat minua, ensimmäinen asia jonka he näkevät ei ole kaunis pikkutyttö tai poika kun tukkani oli lyhyt minua luultiin pojaksi ja nautin siitä hiukan.

Haluaisin että kun minua katsoo tai kuuntelee, ihmiset näkisivät että siinä seison minä eikä mikään stereotypian tyttö tai poika. Koen olevani lesbo, mutta haluan uskotella itselleni, että kaikki voisi vielä muuttua.

Olen kertonut asiasta äidilleni ja kavereilleni ja kaikille asia oli ja on ok. Haluaisin tulla ulos kaapista myös ihmisille jotka eivät ole läheisiä tai tärkeitä, koska koen sen itse jotenkin asioita parantavana. Haluaisin myös tulla kaapista siis siskolleni ja muillekin lähisukulaisille. Sisareni on 10v ja aina kun yritän kertoa hänelle alan vain ajatella, että hän on liian nuori. Vaikka hyvin tiedän hänen olevan tietoinen ainakin nyt yleisimmistä seksuaalisista- ja sukupuolisistasuuntautumisista.

Hänelle olisi myös aika varmasti ok. En myöskään tiedä miten kertoisin asiasta vaikka sukulaisilleni. Suurelle osalle minulle tärkeistä sukulaisista ottaisi asian varmasti hyvin, mutta en uskalla ajatella, että hylkäämisen pelko olisi aiheeton. Kiteytetysti en haluaisi olla kaapissa, mutta en tiedä miten tulla sieltä enkä ehkä uskallakaan tulla kaapista. Keskustelen aiheesta ystävieni kanssa ja olen kiitollinen heidän avustaan ja näkemyksistään.

Oletan myös, että mm. Hei olen 15 vuotias naisen sukupuoleen todettu nuori ja olen hukassa sukupuoleni kanssa. Olen tiedottomasti aina ollut 'poikamainen' olen tykännyt leikkiä hiekkalaatikossa autoilla, rakentaa legoja, katsoa prätkähiiriä ja teini mutantti ninja kilpikonnia, videopeleistä ja enkä ole ollut moksiskaan, jos olen yltäpäältä liassa tai vain likainen jos tätä voi sanoa edes 'poikamaisuudeksi'.

Ala-asteella minulla oli kaveri, joka pukeutui 'poikamaisesti' ja kadehdin häntä koska vaatteet pojille suunnattuja vaatteita , jota hän käytti, näyttivät kivoilta ja silloin taisi käväistä pieni toive vähän väliä, että näyttäisin sitten pojalta. Välillä kävi silloin mielessä, että tahtoisin lyhyen tukan, jotta näyttäisin pojalta. Ylä-asteelle tullessa päätin alkaa pukeutua poikamaisesti, sillä se näytti kivalta. Leikkautin siinä sitten itselleni polkkatukan ja sitten kasin puolivälissä irokeesin tapaisen tukan.

Ja nyt haaveena on ananastukka ponnarilla. Seiskalla aloin vähän miettiä että haluaisin olla poika en silloin tiennyt esim. Kasilla minulle valkeni, että on olemassa muita sukupuolia kuin nainen ja mies. Aloin miettiä, että olenko minä trans mies? Ajatus siitä, että änkeisin itseni naisen laatikosta miehen laatikkoon ei houkuttanut. Nyt kun yritän ajatella, että olenko se 'nainen' ajatus ahdistaa myös sama asia 'miehenä' olemisena.

Aloin ajattelemaan sukupuoltani tarkemmin vasta noin vuosi sitten ja minua alkaa ahdistaa, kun en tiedä, että 'mikä' olen. Olen etsinyt netistä tietoa ja törmäsin sitten tuossa kasin loppupuolella muunsukupuolisuuteen ja aloin miettiä että onko tämä se mihin 'kuulun'. Mutta en tunne olevani jokin muu sukupuoli kuin nainen ja mies juu tiiän muun sukupuolisuuteen kuuluu kuin se muu sukupuoli juttu mutta en oikein saanut niistä mitemmin selvää , vaan ehkä jotain, että olisin nainen ja mies tai jotain siltä väliltä.

Olen OK rintojeni ja mitä housuistani löytyy, mutta välillä tulee olo, että kunpa voisin piilottaa rintani, jotta ihmiset luulisivat minut pojaksi. Minua ärsyttää välillä, kun porukka ympärilläni pitää minua 'tyttönä' eikä 'poikana', mutta mitä minä olen valittamaan, kun en ole asiasta puhunut heidän kanssaan.

Olen kyllä vähän vihjaillut parhaille kavereille, että en olisi välttämättä se 'tyttö'. Mutta nyt kun kesäloma on ohi ja ysiluokka alkanut olen alkanut miettiä sitä, että kun tapaan jonkun uuden ihmisen niin hän saa vapaasti luulla, että olenko poika vai sitten se tyttö tai jotain muuta.

Nykyään näytän pukeutumiseni ja hiustyylini takia pojalta ja kun ihmiset luulevat, että olen poika tai viittaavat siihen että olisin poika niin se saa minut jotenkin iloiseksi.

Ala-asteella pukeuduin 'tyttömäisesti' ja olin silloin aika okei sen kanssa, mutta tuntui koko ajan, että jotain puuttuu ja nyt jos pukeutuisin 'tyttömäisesti' tai jos jokin saa minut näyttämään minut tytöltä niin se alkaa jotenkin ahdistamaan minua esim. En ole koskaan ollut oikein innostunut ajatuksesta meikit, mutta nykyään olen okeit niitten kanssa välillä olisi mieli 'tedän' itselleni kulmakarvat, ei sen ihmeellisempää, ehkä joskus myöhemmin saatan tehdä jotain tommoista yksinkertaista enkä mitään isoa meikki urakkaa joka aamu.

Minua myös viehättäisi olla vähän lihaksikas, esim. Minua ei sinänsä häiritse se että en ole ehkä se nainen tai se mies mutta haluaisin tietää sen 'nimikkeen' jonka voin sanoa ihmisille kun kysyvät sukupuoltani tai tarviten kertoa heille, jotta he eivät luulisi minua joksikin muuksi mitä en ole Lue vastaus. Mä tarvitsen apua, ja pian. Mä olen 17 vuotias.. Nainen mä olen biologisesti, mutta mä vihaan sitä, kuinka mua kutsutaan tytöksi.

Itse kuulen sen kuin mulle sanottaisiin että "haista vittu". En ole ikinä seurustellut, luultavastikkin koska en tiedä että kenen kanssa mun pitäisi olla. Moni tuttuni on ihmetellyt, kun en nauti kuunnella tyttö ystävieni seksikokemuksista heidän silmin, ja tullut kysymään suoraan että olenko lesbo?

Se kuulostaa taas "haista paska". Mä olen ollut jo melkein 2 vuotta masentunut tämän asian takia, ja pahimmilla hetkillä halunnut satuttaa itseäni vain turhaantumisen tunteesta.

Onneksi en tehnyt sitä vielä. On eräs tyttö, jota olen ihaillut kauan, hän on hyvä ystäväni ja poikamainen. Muutama vuosi sitten en saanut katsettani irti hänestä, mutta en edes ajatellut romantiikkaa. Hän ei sitä tiedä, mutta minä tiedän että hän on hetero. Haluaisin kertoa hänelle niin paljon että en ole nainen, tai minusta ei tunnu siltä toivoen että hän ymmärtäisi ja näkisi minut uudessa valossa. Minä pidän miehistä, mutta pidän myös tästä ihmisestä.

Tekeekö se minusta homon, jos joku päivä saisin olla mies? Vai olenko bi naisena että miehenä? Musta vaan tuntuu etten jaksa tätä rataa enää kauaa. Miksi kaikki ihmiset eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat? Itse kuulun tähän kategoriaan. Olen yli vuotias heteroromanttinen aseksuaali cismies. Olen siis toki edelleen neitsyt. Kuulin aseksuaalisuudesta, kun olin vähän yli vuotias.

Aseksuaalin identiteetin löytäminen helpotti oloa huomattavasti. Kesti kuitenkin kauan, että uskaltauduin miitteihin tapaamaan toisia aseksuaaleja. Olin hieman alle Olen joskus laittanut ilmoituksia mm. Nörttityttöjen seuranhakusivulle ja OkCupidiin. Vastauksia ei ole koskaan kuulunut.

Joskus ajattelen, että kaikki ihmiset ovat ikään kuin Hollywood-julkkiksia - tällaisen "taviksen" tavoittamattomissa. Kerran olen pussannut - se tapahtui vuotiaana. Mistä voisin löytää kumppanin, vai onko kannatusta enää nähdä vaivaa asian eteen? Pitääkö minun alkaa näytellä ihan toista ihmistä, jotta joku voisi rakastua minuun? Olen mielestäni rehellinen ihminen enkä halua elää mitään kulissielämää.

Tuntuu, että en kelpaa sellaisena kuin olen. Seksikokemuksia en oleta toki ikinä saavani, koska jo käsi kädessä kävely jonkun kanssa tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta. Monesti tuntuu tosi pahalta, kun monille muille kumppani löytyy melkein sormia napsauttamalla.

Erityisen pahalta tuntuu, jos ihmisiä tai eläimiä huonosti kohteleva ihminen löytää kumppanin. Eikö rakkaus perustukaan siihen, että ollaan yhdessä turvallisen ja hauskan ihmisen kanssa? Olen 13 vuotias tyttö ja epäilen olevani bi. En ole varma biseksuaalisuudestani koska en ole ollut kertaakaan kunnolla ihastunut tyttöön.

Tällä hetkellä olen ihastunut poikaan mutta haluaisin joskus seurustella tytön kanssa. Minulla on naispuolinen paras kaveri ja luulin jo olevani ihastumassa häneen mutta loppuen lopuksi niin ei käynyt. Koen kuitenkin pitäväni tytöistä, vaikka en ole tyttöön ikinä ollut ihastunut. Tiedän että minulla on paljon aikaa selvittää asia mutta tuntuu että pääni räjähtää koska pohdin tätä niin paljon. Jos nyt ajatellaan, että olisin bi, niin tiedän, että siskoni hyväksyisi minut täysin.

Mutta isäni on toinen asia. Ei myöskään ole ikinä tuntunut hyvältä tulla luokitelluksi heteroksi. Äitini myös hyväksyisi seksuaalisuuteni. Minun tekisi nytkin jo mieli kertoa siskolleni koska hän on aina ollut tukenani mutta en uskalla. Myöskin aina kun äiti sanoo välillä vitsillä, että onkos koulussa kivoja poikia mieleen tulee heti että no miksei myös tyttöjä?

Moi Olen 16 vuotias ja syntynyt tytöksi. Olen miettinyt sukupuoltani jonkin aikaa ja olen löytänyt myös ehkä itselleni sopivan terminkin, genderfluid. Eli siis välillä koen olevani tyttö, välillä poika, välillä molempia ja joskus en kumpaakaan. Olen kertonut tästä parhaille ystävilleni ja he ottivat asian ihan hyvin. Kerroin myös vanhemmilleni ja hekin vaikuttivat suhtautuvan ihan hyvin mutta eivät selvästikään ymmärrä, että olen asian kanssa tosissani. Olen monesti sanonut, että minua ei saa määritellä esim.

Jos pyydän lopettamaan tytöttelyä, he muuttuvat ärtyneiksi ja valittavat siitä, että asian ei pitäisi häiritä minua, koska olen biologisesti tyttö. Minua ahdistaa myös aika paljon kehoni. Joinain päivinä inhon tissejäni ja teen kaikkeni, että saan ne piiloon. Mutta minulla on myös päiviä, jolloin ne ovat mielestäni aivan liian pienet ja käytän silloin rintaliivejä, joissa on todella isot push upit. En muutenkaan koskaan osaa tuntea oloani hyväksi omassa kehossa eikä asialle oikein voi tehdä mitään, sillä esim.

Koska vartaloni ahdistaa minua niin paljon yritän edes pukeutua siten, mikä tuntuu minusta hyvältä. Se ei aina kuitenkaan onnistu, sillä äidilläni on jokin tarve puuttua pukeutumiseeni. Itse ainakin ajattelen, että ikäiseni saisi huolehtia omasta ulkonäöstään ilman äidin inhottavia kommentteja.

Joskus haluan laittaa napapaidan tai paidan joka vähän korostaa rintojani ja äitini alkaa heti kutsumaan minua huomion hakijaksi. Hän ei kutsu minua ihan huoraksi kuitenkaan mutta siitä tulee silti todella kamala olo. Naisellisempina päivinäni haluan korostaan naisellisuuttani ja siitä tulee minulle silloin hyvä olo mutta en kuitenkaan halua äitini häpeävän minua. Poikamaisemmat vaatteeni eivät myöskään kelpaa aina äidilleni.

Joihinkin tilaisuuksiin hänen mielestään tyttöjen kuuluu laittaa mekko eikä silloin kuulemma ole mitään väliä, vaikka minulla olisi jätkämäinen olo. Minulla on naisen nimi ja hiukan häiritsee minua. Haluaisin jonkun sukupuolineutraalin nimen, josta ei heti tietäisi olenko nainen tai mies. Se vaan on vähän hankalaa, kun Suomessa ei sellaisia nimiä olen kovin paljon tai en tiedä onko ollenkaan.

Eniten minua mietityttää se, että voinko olla sellainen kuin olen vai pitäisikö minun vaan luovuttaa ja olla tavallinen tyttö. Se kuulostaa todella inhottavalta ajatukselta mutta äitini voisi ainakin olla tyytyväinen. Hei, oon vuotias tyttö. Oon ollut ihastunut tyttöihin ja poikiin, seurustellut vaan poikien kanssa.

Nyt oon alkanut kiinnostumaan tytöistä enemmän mutta mua pelottaa se, miten mun ystävät ja perhe ottaisi asian jos kertoisin olevani bi. Yksi ystäväni kysyi, olenko naisiin päin, kun näki tinderprofiilissani sateenkaaren. En uskaltanut sanoa totuutta vaan kielsin asian. Olin ulkona yhden tytön kanssa ja minusta tuntui kuin kaikki olisivat katsoneet meitä, vaikka todellisuudessa niin ei käynyt.

Miten osaan olla rennompi itseni suhteen ja hyväksyä sen mitä olen ja kertoa läheisilleni? Olen kokenut jo aika kauan olevani poika. Ihan ensiksi en tiennyt edes mitä se tarkoittaa. Olen tytön vartalossa, se on hyvä minulle. Mutta silti koen olevani poika.

Haluaisin lyhyet hiukset, ja sanoin siitä äidilleni ensimmäisen kerran viime keväällä. Äiti vain sanoi, että en kuitenkaan pitäisi niistä, ja että saisin päättää hiuksistani vasta vuotiaana. Tuntuu pahalta, että äitini määrää sen kuka olen. Olen nyt ystäväni pakottamana mennyt puhumaan kouluni kuraattorille, kerran.

Huomenna tapaan kuraattorin taas. Ajattelin kertoa hänelle tuntemuksistani. Jos vaikka hän auttaisi jotenkin. Nyt kuitenkin kaipaan neuvoa, voisiko äitini ymmärtää tilanteeni jotenkin?

Jos kertoisin että olen poika, äiti varmaan vaan nauraisi ja sanoisi, että se on vain ohimenevä juttu, tai että keneltä olen kuullut ystävistäni, että voisi olla muutakin kuin syntymässä kerrottua sukupuolta. Vanhempani eivät ole kovin avoimia erilaisuudelle.

Onko vuotias oikeasti liian nuori tietääkseen tämmöisen asian? Moi oon 13 vuotias tyttö ja mulla on pari ongelmaa. Uskon olevani bi mutta en ole aivan varma. Ihastun yleensä poikiin mutta koen pitäväni myös tytöistä.

Kunnollista tyttö ihastusta minulla ei ole kuitenkaan ollut vaikka koen pitäväni myös tytöistä. En ole ikinä tuntenut että haluaisin kuulua hetero "lokeroon". Haluaisin kertoa äidilleni tai siskolleni monimutkaisista tuntemuksistani mutta tuntuu että se ei olisi sopivaa koska en ole varma olenko bi. Isäni on sitten toinen asia koska jos olen bi pelkään että hän ei hyväksy minua. Hän on osoittanut että homous ei ole ok hänen mielestään.

Siskoni taas olisi ensimmäinen henkilö jolle kertoisin koska olemme hyvin läheisiä. Lähiaikoina olen myös miettinyt sukupuoltani. En haluasi luultavasti lokeroida itseäni kumpaankaan sukupuoleen.

Isäni on myös osoittanut että trans sukupuolisuus yms. Ei ole hänen mielestään ok. Ja lisään vielä että minulla on nyt alkava ihastus naispuoliseen ystävääni. Mä olen 17 vuotias, ja biologisesti syntynyt naiseksi, ainakin omistan d kupin tissit ja kuukautiset liian usein, joten se on kai aika selvää, että naiseksi minut lasketaan. Mulla on yksi kaveri, kenen kanssa puhun paljon kaikesta ja hyvin rehellisesti, ja olemme puhuneet siitä, kuinka nykyisin lapsia ei saa sanoa tytöiksi tai pojiksi ja antaa heidän kasvaa sellaisina kuin itse haluavat ja muuta roskaa.

En tarkoita tätä ilkeästi, mutta näin uskon Olen ollut kerran elämässäni umpirakastunut tyttöön, melkein 3 vuotta, ja olen vasta päässyt siitä yli, mutta oonkohan vaan. Kun ihastuminen oli suurimmillaan, mietin että olen rakastunut ihmiseen, en sukupuoleen.

Tämä tyttö oli vieläpä hyvin poikamainen ja se kiehtoi minua. Täytän pian 18, ja olen enemmän hukassa kuin ikinä. En ole ikinä katsonut ns. Tämän kokemuksen olen kokenut vain kerran pari elämäni viimeisen vuoden aikana, eikä yksikään heistä ole oikea pari, he ovat fiktiivisiä hahmoja, jotka ovat miehiä ja homoseksuaaleja.

Jos näkisit minut kaupungilla, et varmaan katsoisi toistamiseen, olen ihan hyvän näköinen, mutten ihmeellinen, näytän normaalilta teini pojalta. Jos katsoisit hiukan tarkemmin huomaisit, että paitani on kireä siitä missä tissit kasvaa ja että kasvonpiiteeni ovat kovinkin naiselliset, vaikkei mikään muu minussa naisellista olekkaan.

Joten, olen siis nainen, joka ei haluaisi muuttaa itseään, mutta ei voi kuvitellakkaan elää lopun elämää siten, että minut nähdään ja että minua kohdellaan naisena. Unelmaelämääni olisi olla homo mies, mutta olen nainen, ja jos pidän miehistä, olisin vain hetero ja hauskin osuus tässä on se, että en halua olla hetero. Haluan olla homo, koska siltä minusta tuntuu, mutta haluan poikaystävän, mutta satun olemaan nainen.

Ja saatan yhä olla ihastunut oikeaan naiseen. En ole ikinä tuntenut olevani näin hukassa identiteettini kanssa, enkä halua puhua kenellekkään avoimesti tästä vaan kärpertyä peiton alle ja odottaa, että joku tulee ja kertoo mikä minun pitäisi olla… koska mä en enää tiiä? Osaisko kukaan sanoo mitään mun sekaisin olevasta elämästä? Kaikkeen sitä sitten elämä viekin.

Nyt tänne neuvoa epätoivoisesti kysymään, koska mikään muu ei tunnu auttavan. Olen pian 40 lähestyvä nainen, miesten kanssa seurustellut ja pitkään naimisissakin ollut. Ovat kaikki poikia, joten siitäkö naisenkaipuu? Jo useiden vuosien ajan olen ihastunut naisiin, ensimmäisen kerran ehkä 10 vuotta sitten. Yhtä suorastaan palvoin ja menin hölmönä tunteeni laittamaan pitkällä viestillä. Ei hyvä, oli supernoloa ja pilasi meidän ystävyyssuhteen täysin.

Sen jälkeen olen taas muutaman ihastuksen kyllä kokenut. Tv-sarjojen naisiin ja lesbopareihin olen suorastaan sairaalloisen ihastunut ja tuijottanut sitten youtube-videoita sata kertaa putkeen. Toisaalta tahtoisin korjata avioliittomme lasten takia, mutta seksi miehen kanssa on väkinäistä ja vastenmielistä. Mutta mistä edes tietäisin mitä oikeasti haluan ja elänkö vain illuusiota? Äitini on tiukan uskovainen ja puhuu aina kamalalla tavalla homoista. Tahtoisin niin hulluna olla ja silittää naista, mutta mitä menetän vaakakupissa?

Tämä pähkäily on jatkunut jo liian pitkään näin. Hei olen v tyttö. Olen huomannut ihastusta erästä naista kohtaan jo yli puolisen vuotta ja koen olevani lesbo. Olen jo kertonut parille parhaalle kaverilleni ja sille ihastukselleni tunteistani, mutta minua pelottaa silti kertoa muille. Toivoisin, että saisin edes vähän apua täältä. Ja yksi jutti minkä haluaisin vielä tietää on, että onko sillä väliä kuinka suuri ikäero on niinkuin esim.

Elikkäs joo oon 14v poika. Mulla ei oo koskaa ollu kunnon tyttöystävää. On ollut 8kk sitte 2vk kokeilu. Pyydän jo anteeksi heti, jos aihe ei tänne kuulu. Mutta asiaan, tyttö halusi kanssani jo seksiä mutta minua alkoi aihe ahdistamaan. Ajatus tytön kanssa kiihottaa kovasti. Mutta pelkään että kun on tallaista ahdistusta, että olisin homo. En ole varsinaisesti pojista koskaan kiihottunut ja en ole koskaan poikiin ihastunut.

Tytön kanssa suhde tuntuu luontaiselta. Minun kavereillani tuskin tallaista ahdistusta on, sillä heistä suurin osa on harrastanut jo seksiä. Eniten pelottaa, entä jos en pidäkään siitä, entä jos lerpahtaa kesken kaiken, entä jos en laukea, entä jos seksi epäonnistuu. Olen äärettömän hukassa levoton ja rakastunut väärään ihmiseen. Asun miehen kanssa kämppiksinä tunteiden viilennyttyä vuosia sitten.

Nyt olen tavannut hänet, siis naisen, ja maailma keikahti raiteiltaan totaalisesti. Halailen häntä, koskettelen, ja jotenkin asia meni siihen, että keskusteltiin muissa yhteyksissä naisista ja hän sanoi painokkaasti olevansa hetero. Nyt olen hämilläni surullinen, huomasiko hän jotain, kaatuuko ystävyys tähän, koskaan en ole sentään ehdotellut mitään, onneksi.

Tajusin pari kuukautta sitten, että olen panseksuaali. Sitä ennen olen siis ollut panseksuaali vain tietämättä koko termistä jne. Minulla on pari ystävää, jotka kuuluvat myös seksuaalivähemmistöihin. Ja oikeastaan paras ystäväni on bi-seksuaali. Olen kertonut siskolleni ja vain parhaalle ystävälleni seksuaalisuudestani.

He molemmat ovat ottaneet asian hyvin. Minua kuitenkin pelottaa kertoa vanhemmilleni tiedän ettei ole pakko koska he ovat äidin puoleltani hyvin uskonnollisia ja uskovat siihen, että naisen kuuluu olla miehen kanssa.

Minua pelottaa heidän reaktionsa, sillä he ovat eri uskonnossa kuin minä ja panseksuaalisuus voi pelästyttää heidät. Olen monesti ilmaissut heille, että mielestäni nainen ja nainen voivat olla yhdessä ja että luonne ratkaisee jne. Tästä syystä minun onkin vaikea hyväksyä panseksuaalisuuttani. Siskoni on siis myös pan Ja aiheesta puhuminen tuntuu hyvin vaikealta.

Minusta myös tuntuu, etten voi mennä esim. Ja vanhempani saisivat tietää jos sanoisin meneväni prideen. Tällä hetkellä oloni on siis hyvin sekava ja hämmentynyt.

Olen 15 vuotias tyttö ja minua ahdistaa pojat ja lähiaikoina myös tytöt. Olen omaitseni parhaiten poikien seurassa. Kysymys kuuluu mikä olen seksuaaliselta suuntautumiseltani? En ole koskaan seurustellut saatikaan suudellut ketään, mutta sanon usein kavereilleni, kuinka komeita poikia olen tavannut.

Hei olen 14 v poika joka on pienestä asti tuntenut ihastusta tyttöihin sekä edelleen tunnen vetoa tyttöihin mutta nyt viikko sitten tunsin tietynlaista vetoa poikaan. Kiihotun edelleenkin naisista mutta kiihotun myös siitä, kun ajattelen että toinen samaa sukupuolta oleva masturboi. En ole ikinä tuntenut mitään tunnetta samaan sukupuoleen mutta nyt ollessani 14 olen tuntenut pari kertaa. En pidä pojista mutta yksi aiheuttaa minulle epävarmuuden tunteen.

En halua olla pojan kanssa mitään muuta kuin kaveri mutta tytön kanssa haluan. Muutama päivä sitten kuvittelin pussaavani tätä poikaa ja se aiheuttaa epävarmoja tunteita, vaikka en hänestä tykkää.

Tyttöjä voisin pussata paljon mieluummin. Olen kyllä aina pitänyt tytöistä enkä pojista! Onko tämä jokin vaihe, sillä koen itseni onnelliseksi jos olisin tytön kanssa yhdessä. Moi olen juuri vuotta täyttänyt nuorukainen poika kärsin seksuaalisista pakkoajatuksista ja homouskammosta. Elikkä ennen kuin joku käsittää väärin en ole homofoobikko. Olen hyvin suvaitsevainen ja hyväksyn kaikki. Mutta 2kk sitten päähäni tupsahti, että entä jos olen homo.

Ilman mitään syytä varsinaisesti. En muistaakseni ole koskaan ihastunut poikaan vaan aina tyttöihin. Ja aina kun tyydytän, niin se ajattelen aina naisia.

Katson pääasiassa vain lesbopornoa joskus myös heteropornoa. Kerran kokeilin katsoa homopornoa ja kokeilin runkata mutta en pystynyt sillä alkoi ahdistamaan niin paljon, että en voinut edes katsoa sitä videota. Kadun tätä, sillä sitten se varsinainen helvetti alkoi. Päässäni alkoi pyöriä seksuaalisia kuvia miehistä. Eka ne ahdistivat, sitten ne eivät tuntuneet enää miltään nyt ne jopa kutkuttavat kerran sain puolistondiksen siitä eilen ja pelkään että nämä ajatukset tekevät päivä päivältä minusta homon.

Muistan jo varhaisesta eskari iästä kun pussailin tyttöjen kanssa silloin olin suosittu ala-koulussa tyttöjen keskuudessa ja minulla oli silloin koko luokka kavereina. Kaipaan sitä aikaa tai ylipäätänsä vielä sitä aikaa 3kk sitten kun koin olevani täysin hetero. En kestä, jos minusta tulee homo en halua ikinä olla poikien kanssa muuta kuin vain hyvä kaveri. Minulla on suvaitsevat vanhemmat ja osa kavereistani on suvaitsevia, joten kaapista tulo ei ole ongelma mutta en pysty sitä jos olen oikeasti homo myöntämään itselleni ja mun elämä olis pilalla silti.

Nyt saattaa vielä tuntua tältä mutta pelkään että parin viikon päästä munaa. Mun elämä on nyt täyttä helvettiä näitten ajatusten takia ja en tiedä enää mitä olen. Jos pystytte vähän auttamaan tai jakamaan kokemuksia, kun olitte tässä iässä ette uskon kuinka arvostaisin.

Voiko homoeroottiset ajatukset muuttaa sinut homon suuntaan, jos niitä väkipakolla ajattelee koko ajan? Joudun testaamaan joka päivä monta, kertaa kiihotunko niistä. Hei, Haluaisin tietää kuka minä olen sukupuoleltani.

Olen XXY-mies, mutta olen miettinyt tätä jo lähes koko elinikäni ajan, kuka olen sukupuoleltani. Miehenä olo, ei tunnu täysin omalta, mutta toisaalta en myöskään tiedä olisiko sukupuolen korjaaminen oikea ratkaisu. Nyt kun on tullut uudempia määritelmiä, kuten muunsukupuolinen jne. Miten tällainen itsetutkimisprosessi tulisi aloittaa.

Onko jotain tahoa, joka tekee näitä tutkimuksia ja mistä tällaiseen saa lähetteen? Lisäyksenä vielä tuohon aiempaan kysymykseen. Olen ollut pariterapiassa vaimoni kanssa liittyen sisko-veli asetelmaan, eli rakkautta ei tahdo löytyä. Pariterapeuttini mukaan testosteroidi hoidosta olisi hyötyä sekä parisuhteeseen, että muutoinkin. Minulla ei kuitenkaan ole mainittavia oireita matalista testosteroiditasoista. Erektio on normaali, seksinnälkä riittävä ja saan asioita tehdyiksi, eli en tunne itseäni voimattomaksi jne.

Onko testosteroidi hoito nykyään joku hype, kun sitä niin kovin helposti suositellaan käytettäväksi. Miten XXY-miesten osalta tämä asia. Koen olevani kuitenkin sukupuoleltani kuten mainittu, jotain muuta kuin mies, eikö testosteroidin käyttäminen muuttaisi ajatusmallejani?

Onko tästä haittaa sukupuolentutkimusmatkallani? Olen 13v poika ja olen homo. Mutta minua pelottaa että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo. Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni niin he tod. Olen tykännyt 10v asti pojista ja tykkään edelleen! En voisi kuvitella itseäni naisen kanssa. Ja jos mummokin kysyy "no onks sul tyttöystävää jo?

Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos mutta minulla on tullut tallainen ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe. En tiedä mitä tehdä. Tapasin hänet aikoinaan sattumalta baarissa Tampereella ja sen jälkeen olemmekin pitäneet yhteyttä viestein ja sähköpostitse. Olemme myös keskustelleet joitakin kertoja niitä näitä kahvikupposen ääressä paikallisissa kuppiloissa.

Kaisa oli noin cm pitkä, hoikka, seksikäs, erittäin viehättävä ja sellainen luonnollisen kaunis nainen. Hän ei käyttänyt liikaa meikkiä, hänen kasvonsa olivat aina aurinkoisen säteilevät ja hymy herkässä. Hänen paksut, aavistuksen kiharat, ruskeat hiukset ulottuivat olkapäille.

Luonteeltaan hän oli iloinen, reipas, fiksu ja sellainen, jonka kanssa oli äärettömän helppo tulla toimeen.

Ennen kuin tunsin Kaisaa paremmin, ajattelin, että noin kaunis neito kyllä tiesi tasan tarkkaan arvonsa miesmarkkinoilla ja että se kenties heijastuisi jonkinlaisena ylpeänä olemuksena ja käyttäytymisenä. Yllätys oli kuitenkin suuri ja mieluinen, sillä en löytänyt hänestä mitään sellaisia piirteitä, jotka olisivat vieneet mielenkiintoni hänestä.

Päinvastoin, huomasin heti alkumetreillä, kuinka kiva ja ulospäin suuntautunut hän oli. Lisäksi hän omasi myös empaattisia piirteitä, osasi keskustella asioista, oli hyvä kuuntelija ja keskustelija. Kaisa oli yliopisto-opiskelija ja hänessä yhdistyikin monta itseäni miellyttävää piirrettä. Ei siis ihme, että olin korviani myöten ihastunut häneen.

Lisäksi tiesin hänen puheidensa ja viestiensä perusteella, että hänestä löytyi se tuhmempikin puoli, mikä minua tietenkin suuresti viehätti. Kerran puhelimessa sanoin hänelle virnistellen, että olin ollut vähän tuhma poika edellisenä iltana, johon hän vastasi naurahtaen: Elettiin syyskuun alkua vuonna , ilma oli mitä parhain ja lämmin tuuli puhalteli hiljaisesti Tammerkosken yllä. Luonnon tarjoama jokasyksyinen värinäytelmä oli hehkeimmillään.

Kaupungilla näkyi paljon onnellisen näköisiä pariskuntia, nuoria ja vanhoja. Oli lauantai-ilta, ja olin käynyt aiemmin päivällä lenkillä läheisellä pururadalla.

Tunsin itseni erittäin rentoutuneeksi sekä energiseksi ja olin muutenkin kaikin puolin hyvällä tuulella. Olimme sopineet Kaisan kanssa treffit keskustan baariin kello Saavuin muutaman minuutin myöhässä ja esittelin pahoitteluni asian johdosta.

Eipä se Kaisaa yhtään haitannut. Hän oli juuri maistelemassa tilaamaansa siideriä. Hain itsellenikin juotavaa ja istuin hänen seuraansa. Kaisa oli uskomattoman kaunis kasvoiltaan ja seksikäs olemukseltaan. Meikkiä hänellä oli hivenen normaalia enemmän, mutta se kyllä sopi tilanteeseen ihan hyvin. Jalassa hänellä oli pitkät mustat korkeakorkoiset saappaat, yllään musta minihame ja tiukka yläosa.

Huomasin välittömästi, että hän oli päättänyt panostaa iltaan vähän normaalia enemmän. Istuimme rauhassa ja joimme parit siiderit ja vaihdoimme kuulumisia, nauroimme ja nautimme toistemme seurasta. Mutta ilta oli vasta alussa. Baari alkoi hiljalleen täyttyä asiakkaista ja lisääntynyt sekä voimistunut puheensorina välittyi pöytäämme. Lähtiessämme baarista katsahdin meitä vastapäätä istuneeseen noin vuotiaaseen hehkeään, tummahiuksiseen naiseen, joka vinkkasi minulle silmää.

Pistihän se vähän hymyilemään. Lähdimme kävellen kohti Kaisan asuntoa, sillä hän asui melko lähellä keskustaa. Saavuttuamme perille Kaisa pyysi rohkeasti sisään. Kaisan asunnosta näki heti, että siellä asui nainen, sillä sisustukseen oli panostettu huomattavasti.

Kauniit vaaleat verhot; taulut, joiden visuaalinen anti oli suorastaan hätkähdyttävä ja muut pienet lukuisat ja persoonalliset yksityiskohdat tekivät asunnosta erittäin kodikkaan ja lämpöisen tuntuisen. Naurahdin vähän ja sanoinkin: Kyllähän niitä sitten vielä ehtii haalia, tuumasin. Istuimme vierekkäin sohvalla ja joimme Kaisan tarjoamia siidereitä.

Huomasin, miten Kaisa katsoi minua tavallista pidempään, syvälle silmiini, sieluni sopukoihin, hymyili viekoittelevasti ja kyseli samalla niitä näitä. Siemailin välillä juomaani ja vastailin esitettyihin kysymyksiin, kun Kaisa sanoi vähän yllättäen: Lasse Lehtisen ääni kuului vienosti taustalla: Teillä on 30 sekuntia yhteistä aikaa. Tilanteen rauhoituttua katsoimme toisiamme pitkään sanomatta sanaakaan. Hetken kuluttua tunsinkin Kaisan pehmeät huulet omiani vasten. Aluksi suutelimme varovaisen kiihkeästi ja hyväilimme hellästi toisiamme vaatteiden läpi, kunnes tunsin, miten Kaisan käsi hivuttautui kaulaltani alemmas ja alemmas.

Tunsin kiihottuvani ja housuissani alkoi teltanpystytystalkoot. Riisuimme päällysvaatteet pois ja suutelimme intohimoisesti. Kaisalla oli seksikäs alusasu, mustat stay-upit ja mustat pitsiset pöksyt. Hänen rintansa olivat juuri sopivan täydellisen kokoiset. Eivät liian pienet, mutta eivät myöskään liian isot lollot.

Ne olivat sellaiset täyteläiset ja terhakkaat, mielestäni juuri täydelliset. Tuumin itsekseni, että noiden alla ei kyllä kynä pysy, tissit kuin raketit. Kaisalla oli yhä korkokengät jalassa, ja tämäkin pieni yksityiskohta sai minut entisestään kiihottumaan. Tein niin kuin hän käski.

Riisuin karviskuvioidut alushousuni samettipäällysteiselle makuuhuoneen tuolille. Olin siis Kaisan sängyssä nelinkontin pylly pystyssä.

Äkkiä tunsin kovan läimäytyksen pyllylläni. Kaisa antoi vielä muutaman napakan iskun avokämmenellä pepulleni, ikään kuin lämmitellääkseen sitä tulevaa koitosta varten. Eikä aikaakaan kun ensimmäinen raipanisku osui vasempaan pakaraani ja toinen oikeaan.

Levitin hieman jalkojani, nostin persettäni mahdollisimman esille ja selän taivutin mahdollisimman kaarelle. Takapuoleni oli niin tarjottimella kuin ikinä vaan olla voi.

Kaisa sanoi, että saisin vähän piiskaa pepulleni. Tunsin oloni erittäin kiihottuneeksi. Hän jatkoi raipaniskujen antamista, aluksi hiljaa ja varovaisesti, sitten vähän kovempaa ja kovempaa. Kaisa piti välillä pieniä taukoja ja silitti raipalla pakaroitani, kiveksiäni ja penistäni. Hän eteni varsin rauhallisesti ja turhia kiirehtimättä.

Välillä Kaisa tuli eteeni ja pyysi minua nuolemaan rintojaan. Nuolin ja imin varovasti nännejä, jotka olivatkin jo valmiiksi kovat. Ymmärsin, että Kaisa todella nautti siitä, mitä nyt tapahtui. Ja kyllä minäkin nautin. Siinä nelinkontin ollessa oli jotain todella kiihottavaa. Olin tavallaan Kaisan armoilla. Kaisa hyväili välillä käsillään penistäni, joka sojottikin täydessä pituudessaan ilmoittaen näin olevansa jo valmis tositoimiin.

Slap, kuului vain, kuinka raippa iski pakaroihini. Iskujen voimakkuus voimistui ja voimistui. Joka iskulla vartaloni värähti ja päästin suustani pienen ynähdyksen. Kaisa käski levittää jalkojani entisestään ja tottelin häntä. Seuraavat iskut tulivatkin sitten suoraan persereiälleni ja kiputuntemus oli aivan toista luokkaa kuin pyllynposkisivallukset.

Siinä vaiheessa voihkin jo huomattavan äänekkäästi ja Kaisa kehottikin minua olemaan hiljempaa, etteivät naapurit kuulisi. Raipaniskut voimistuivat yhä ja tunsin, kuinka pyllyposkeni suorastaan hehkuivat punaisina. Sitten Kaisa haki pehmustetut käsiraudat ja lukitsi käteni niillä sängyn päätyyn ja sanoi nauraen, että en pääsisi enää karkuun. Vessasta hän haki kaksi pyykkipoikaa, jotka hän laittoi molempiin nänneihini. Voihkin voimakkaasti, sillä pyykkipojat todellakin sattuivat kovasti.

Vähän hammasta purren sopersin: Seuraavaksi tunsin, miten Kaisan sormet hivelivät kiveksiäni ja penistäni, jota hän aina välillä hyväili ja runkkasi ihanasti, välillä hellästi, välillä rajummin. Tunsin, miten Kaisan sormi alkoi hyväillä varovasti pyllyreikäni ympärillä ja hetken päästä hän työnsikin sormensa hitaasti syvälle anukseeni.

Hän kysyi, että tykkäsinkö siitä ja minä nyökkäsin. Kaisa työnsi varovasti sormeaan yhä syvemmälle pyllyyni. Itse vaikeroin pyykkipoikien aiheuttamasta kivusta, mutta toisaalta nautin kovasti siitä, miten Kaisa hyväili persereikääni.

Äkkiä tunsin jotain kylmää valuvan pyllyvakooni ja totesin sen olevan jonkin sortin liukuvoidetta. Kaisa voiteli pyllyreikäni huolellisesti, välillä yhdellä sormella, välillä kahdella sormella.

Kysyin vähän ihmetellen, että: Onko sulla joku vyödildo kaapissa vai? Itse asiassa kiihotuin kovasti ajatuksesta, mutta ennen kuin ehdin asiaa enempää miettiä, hän tuli naamani eteeni ja käski mua imemään dildoa.

Aukasin suuni ja imin pientä dildoa Kaisan toiveiden mukaisesti. Sain pakaroilleni pari todella voimakasta iskua, varsinkin persereikääni kohdistui muutama todella pahantuntuinen ja napakka isku.

Pyllyni laski väkisinkin joka iskulla, sillä en voinut millään pitää sitä enää paikallaan. Samalla ääneni hieman värisi ja voihkin ja uikutin kärsivästi. Pyllyni oli laskenut täysin vaakatasoon, sillä raippa oli todellakin tehnyt tehtävänsä. Kaisa totesi tyynen rauhallisesi: Yhä syvemmälle ja syvemmälle.

Hän kysyi, että tykkäsinkö ja minä nyökyttelin ja voihkin. Kaisa työnteli dildoa edestakaisin ja aina välillä läpsi minun jo valmiiksi punaisia pyllyposkiani sekä runkkasi jykevästi seisovaa kulliani.

Voi luoja, kuinka irstaalta ja ihanalta se tuntuikaan. Aina välillä Kaisa sanoi minusta jotain vähän halventavaa, joka kiihotti minua entisestään. Lopulta Kaisa veti dildon pois pyllystäni ja poisti onneksi pyykkipojat nänneistäni, sillä ne olivatkin jo erittäin erittäin arat.

Sitten hän pyysi minua menemään lattialle sohvan eteen kontalleen. Kaisa riisui yläosansa ja mustat pitsiset pikkupöksynsä ja kävi sohvalle istumaan jalat levällään. Hän nojasi sopivasti taaksepäin ja työnsi lantiotaan eteenpäin levittäen samalla jalkansa äärimmilleen.

Voi luoja, mikä näky edessäni olikaan. Seksikkäät stay-upit ja korkokengät jalassa ja melkein kokonaan paljaaksi ajeltu pillu suoraan nenäni edessä. Ja todellakin aivan nenäni edessä. Kaisa oli erittäin kiihottunut ja tuhmalla päällä ja sanoikin, että nyt saisin haistaa hänen vittuaan. Samalla hän veti naamani kiinni pilluunsa, joka olikin ihanan kostea ja lämmin. Hän pyysi mua nuolemaan pilluansa kunnolla tai saisin lisää piiskaa.

Tiesin, etten juurikaan enää kestäisi raippaa, joten nuolin Kaisaa heti alusta asti erittäin kiihkeästi ja huolellisesti. Kieleni leikki välillä Kaisan häpyhuulilla, välillä klitoriksella, josta hän tuntuikin erityisesti pitävän. Hän työnsi kaksi omaa sormeaan pilluunsa ja pyöritteli niitä hetken siellä, kunnes veti ne pois ja sanoi:

. kesäkuu Videot seksitrefiit sex nainen pillu kosteana rakennekynnet escorts Nrt nussimis tarinoita hyvännäköinen mies porncam sex gina Org seksivälineet netistä porn bondage itsetyydytys vinkkejä tekopillu suomalaiset seksi videot sexi tarinoita pikku Nuat thai seinäjoki kuinka saada nainen ejakuloimaan. heinäkuu nainen ejakulaatio miten saada nainen ejakuloimaan Raskaus, ruskea, vuoto Silikooni Tissit Seuraa Helsingistä Free-sex-vids videos Lokal Ingen Strenger Sex Varkaus Polsk seksilelu Julia tukiainen alastonkuvat Suomalaiset alastonkuvat. Sex work net helsinki gay deitti, Mies kiristä vielä tahtiaan. toukokuu org iso pillu suomi pillu käsi tatuointi kitarat iskutreffit smc hoodrats lyrics Free Adult Sex sex ilmaista pillua video, seksitreffit nainen etsii miesta, seuraa. anaaliseksi video matkaopaskoulutus gay suomi24 hesote malmi. Ilmainen kalu video homoseksuaaliseen erotiikka sivut

Treffit joensuu hieroja riihimäki homoseksuaaliseen

PORNO POJAT LINGAM GAY HIERONTA

Voi luoja, kuinka irstaalta ja ihanalta se tuntuikaan. Olen 13v poika ja minä taidan olla homo. Jotenkin alitajuisesti kuvittelen minusta kiinnostuneiden naisten olevan lesboja, kunnioitan heitä suuresti muutenkin, mutta erityisesti, jos näin olisi. Suostuin Kaisan ehdotukseen ja ensimmäinen todella kova raipanisku osuikin molemmille pakaroille. Äidille olen kertonut asiasta, mutta hän luulee minua lesboksi.