Peniksen kehittäminen homoseksuaaliseen koukussa pornoon

Vaikutat todella pettyneeltä miehesi miesten tarpeesta ajoittain pukeutua vastakkaisen sukupuolen ilmiasuun. Tässä yhteydessa en malta olla kysymättä sinulta, miten suhtaudut naisiin, jotka pukeutuvat niin sanotusti perinteisiin miesten asuihin? Löytyyko jopa sinunkin vaatekaapistasi miesten asuja? Miesten pukeutuminen on Suomessa äärettömän kontroloitua.

Miehen on pukeuduttava harmaan- mustaan massavaatetukseen. Miehen pukumallisto on hyvä esimerkki miesten massapukeutumisen velvoitteesta. On todella hämmästyttävää, miten miesten pukumalli on voinut olla ainakin sata vuottá täysin samanlainen. Ymmärrän hyvin sellaisia miehiä, jotka haluavat eroon ajoittain tällaisesta persoonattomasta massapukeutumisesta.

Ymmärtääkseni jatkuva massapukeutuminen alkaa ennen pitkää tuntua äärettömän yksitoikkoiselta. Mielestäni miehille pitäisi suoda edottomasti enemmän tilaa persoonalliseen itseilmaisua korostavaan pukeutumiseen, pois miesten massapukeutumisen kahteista. En voi valitettavasti antaa sinulle mitään vertaistukea viestisi alkuperäinen toive , koska olen nainen. Minua voidaan pitää naispuolisena transvestiittina, joska pukeudun sekä arkéna että juhlissakin pitkälti miesten vaatteisiin.

Naisena minulla on vain se etu, että pukeutumiseni miesten vaatteisiin ei aiheuta paheksuntaa. Selvästikin Seta tai jokin muu seksuaalineuvonta on parempi tuki tässä tilanteessa, kyseessä kun näyttäisi olevan enemmänkin seksuaalinen ongelma kuin pukeutumisongelma. Näin päätellen alkuperäisen kirjoittajan edellä olevasta lauseesta: Kertomastasi päätellen miehesi ei olekaan "puhdas" transvestiitti vaan transvestiittinen fetisti, jos hän on enemmän kiinnostunut itsensä kanssa "pelaamisesta". Jos olet joutunut noin tiukkaan tilanteeseen, että et koe itseäsi onnelliseksi miehesi kanssa, mieti olisiko sittenkin parempi vaihtoehto erota.

Itse olen psykologien mielestä liiankin kiltti luonne. Tämä johti siihen että kun vaimoni ei hyväksynyt sitä että olenkin todellisuudessa nainen, parisuhteemme ajautui karille. Yritin roikkua avioliiton "syrjässä" kiinni ensisijassa lasten takia, mutta kärsin itse valtavasti.

Kun parisuhteemme ajautui avioeroon, sain "vapauteni" ja pääsin siirtymään pysyvästi naisen elämään olen siis transsukupuolinen nainen, jollainen miehesi ei ilmeisesti ole. Ehkäpä miehesikin kärsii tilanteestanne. Perheterapiaa on edelleenkin saatavissa Transtukipisteeltä, joten kannattaa ottaa sinne yhteyttä. Vain hyvin harva seksuaaliterapeutti on saanut koulutuksen seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuudesta, joten jos hakeudutten jonkun seksuaaliterapeutin hoitoon, kysy onko hänellä kokemusta transihmisistä.

Noiden annettujen tietojen perusteella on aika vaikeaa esittää tarkempaa arviota. Kävin puolisoni kanssa parisuhdeterapiassa, jossa erityisesti ilmoitimme ongelman liittyvän transvestisuuteeni. Taisi olla jokin seurakunnan tai kunnan tarjoama parisuhdepalvelu. Siitä oli varmasti hyötyä sekä minulle että puolisolleni. Ja toivottavasti myös terapeutille!

Koska Transtukipiste on transilmiöiden erityistuntija Suomessa, arveli puolisoni sen olevan hieman liian liberaali erilaista "poikkeavaa" käyttäytymistä kohtaan. Sama osin tietenkin koskee DWC: Minä halusin ottaa kantaa asiaan, vaikka itse en asukkaan naisen kanssa.

Olet ihan oikeassa että yleensä transvestiittiä yritetään "ymmärtää" tässä tilanteessa. Toiselle osapuolella annetaan "vain" myötätuntoisia sanoja; koita kestää.

En tiedä, miksi mies ei heti seurustelun alkuvaiheessa voisi kertoa "salaisuuksiaan". Mikä sai miehesi nyt asian kertomaan?

Itse luulisin, että paine kantaa se sisällään nousi niin suureksi. Hyvä näin, sillä nyt voi alkaa ilmapiirin puhdistaminen. Ei niin että sinun olisi luovuttava elämästäsi, toisen transves- tiittisuuden takia. Koska tämä on elämään liittyvä asia, niin miten olisi, jos rohkaistuisitte aivan puolueettomalle taholle asiaa pohtimaan. Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Kirkon perheneuvonta. Äkkiseltään voisi luulla, että mitä ne tietää tällaisista ja kun se on "syntiäkin" pukeutua miehen naiseksi.

Siellä ei hoidetakkaan vain yhtä asiaa, vaan koko avioliittoa. En tiedä miten asian sanoin. Noottiakin voin saada, mutta johdatusta ja viisautta teille tähän asiaan. Toivottavasti saat viisaita neu- voja jatkossa, eikä sellaisia kuin jotkut ovat palstalla olleet.

Niin tai näin, minun näkökulmastani miehen kiinnostuksen kohde on tällähetkellä se nainen joka mies haluaa olla. Sinä sanot pukeutuvasi miestenvaatteisiin avoimesti ja julkisesti joten kumppanisi varmasti on tämän sinussa tiennyt kokoajan.

Minusta on täysin irrelevantti kysymys se, mitä ajattelen ylipäätään transvestiiteista mulla ei oikeasti ole mitään vastaan tai puolesta, ihmisten pitää olla sitä mitä ne on enkä näe tätä mitenkään asiana jota voidaan valita vaan joka on meissä tai ei ole , mutta on totaalisen eri asia jos kyseessä on oma kumppani.

Halusinko suhdetta transun kanssa? Pystynkö siihen, silloinkaan kun oikeasti rakastan miestä aivan valtavasti? Näistä kysymyksistä on kyse, ja myös siitä, miten tuollainen oikeasti kävelee myös makuuhuoneeseen vaikka kyse ei olisi fetismistä.

Yleensä nämä pukeutumistouhut ajan kanssa pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät. Ensin salaa kotona, sitten puolison kanssa, sitten yhdessä ulos kaupungille ja sitä rataa. Tiitti hakee yhä uusia tyttöilyelämyksiä, vaikka sitten eduskunnasta.

Onko kirkon parisuhdeneuvojilla oikeasti kokemusta tälläisistä asioista? Epäilen ettei kirkon parisuhdeneuvonnalla ole kokemusta sukupuolen moninaisuudesta. Luulisin että he nojautuvat hetero-olettamukseen ja mies-nainen linjalle. Todennäköisesti kirkon parisuhdeneuvonnassa neuvoja asettuu vaimon "puolelle". Vastaavsti on koettu että Transtukipisteen tai DWC: Tilanne on todella hankala!

Kuten ylempänä kerroin, olen puolisoni kanssa käynyt parisuhdeterapiassa. Transvestisuus taatusti oli hänelle uusi alue. Vaikka mitään lopullista "totuutta" ei terapia toki tuonutkaan, auttoi se meitä paljon eteenpäin. Yhteisiä aviovuosia oli takana parikymmentä, ja tuonkin jälkeen niitä on tullut runsaasti lisää, ja uskon niitä yhä tulevan. En tosin voi puhua psoni puolesta. Eikös noin ole minkä tahansa asian kanssa, nälkä kasvaa syödessä? Ensin laskettelua rinteen alaosassa, sitten jo puolivälistä sukset auraten, seuraavaksi jo hissillä huipulle ja tiukoin mutkin hissukseen alas.

Siitä sitten vain vauhtia lisää ja yhteen sukseen lautaan siirtyen. Kohta ollaankin jo Alpeilla etsimässä sitä korkeinta ja jyrkintä mäkeä.

Sen jälkeen alkaa tasoittuminen ja into hiipuu kunnes lopulta vain todella hyvä sää saa rinteeseen, ei niinkään laskemaan, vaan nauttimaan. Miten tohon nyt sanois. Eli jos haen vaikka netistä seuraa nii pitäskö laittaa et transu seuraa vailla.

Ei tää nyt kuiteskaa ole maailman kamalin asia. Tehkääpä siitä uus sänkykamari juttu niin avot. Must ois aika jees. Mut jos ei nii ei sitte. Täällä todennäköisesti asia ymmärretään muutenkin kuin vain yksipuolisesti transvestiittia suosivasta näkökulmasta: Älkää missään nimessä erehtykö tuohon Aslaniin!

Siitä seuraa vain suuria vaikeuksia ja pahimmillaan henkisiä traumoja. Aslan on eräs niistä joita yritetään karsia pois lain voimin. Ehkä oli vähän pölhöä vastata näin vanhaan ketjuun, kun sellainen jonkun linkin kautta pomppasi auki. Joka tapauksessa, asia voi olla ajankohtainen joissakin muissakin perheissä erilaisista syistä. Aslanin mainitsin siksi, että esiin tulisi myös osapuoli, joka ehkä ymmärtää ja tarjoaa vertaistuen, muttei pitäisi transuilua tai homoutta normaalina.

Ongelmanahan oli nimenomaan se, että jotkut tyrkyttivät vain niitä vaihtoehtoja, joissa näitä ilmiöitä yritettäisiin hyväksyä normaaleina ja tuettavina asioina. Näistä "eheytyshoidoista" pyritään aktiivisesti eroon ammattitasollakin koska niiden on todettu aiheuttavan suuriakin ongelmia. Miksi pitää vastaavasti etsiä taho joka pyrkii kaikin keinoin eheyttämään poikkeavat ihmiset normi-ihmisiksi.

Aslania ei missään nimessä pidä ottaa esimerkiksi. Parempi olisi etsiä neutraali taho joka ei asetu kummankaan puolelle ja joka voisi auttaa ongelmissa puolueettomasti.

Transvestiitin puolison, jolla on vaikeuksia hyväksyä puolison taipumusta on hirveän vaikeaa saada tukea mistään. Kuten joku taisi mainitakin puolisoille tarkoitettu puolisotuki tiettyyn pisteeseen asti voi tukea, mutta sitten se levittää kätensä.

Ja on pitkälti niiden ihmisten "miehittämää" jotka lähtevät sen transvestiitin oikeudesta siihen omaan juttuunsa mitä ei tietysti voi kieltääkään. Ne taas jotka eivät hyväksy, tippuvat ajanmyötä pois tällaisesta toiminnasta koska eroavat.

Sitten jos se on vielä tuota fetismiosastoa niin vaikeaahan se on puolisolle. Valtaväestön tuki ei taas ymmärrä sitä koko juttua ja toteaa vaan että eroa, lääkäreitä myöten. Ei kannata välittää kaikesta parjauksesta, transvestiitit tuntuvat olevan aika herkkähipiäistä porukkaa, monet olettavat että puoliso voi oikeasti iloita siitä että saa uuden tyttökaverin jonka kanssa voi käydä rintsikkaostoksilla.

Ja jos sen kyseenalaistaa niin kehotetaan siirtymään muille palstoille. Sen sijaan transvestiitti voi kyllä käydä riehumassa helluntailaisten palstalla ja kehua vielä sillä. No tämä oli kärjistys, olen itse saanut hyvääkin tukea muilta transvestiiteilta jotka ovat sitten yksityisviesteillä ilmaisseet että ymmärtävät puolison hädän. Julkisesti sitä ei passaa sanoa. Jos on oltu jo kauankin yhdessä ja avioliittovuosiakin on jo paljon, toisen puolison tällainen suuri muutos ravistelee rajusti parisuhdetta.

Aika usein parisuhde ei kestä tätä eikä muuta vaihtoehtoa jää kuin erota. Yhdessä sinnitteleminen on taakkana molemmille ellei puoliso hyväksy täysin toisen paljastusta.

Oma kokemukseni oli vielä rankempi koska olin transsukupuolinen. Molemmat kärsi kun avioliittoa yritettiin tekohengittää. Olemme molemmat todenneet että avioero olisi ollut parasta ottaa jo paljon aikaisemmin, olisimme säästyneet monilta murheilta.

Mutta taisi olla se tyypillinen syy, lasten takia sinniteltiin. Jos transvestiitin puolisoiden vertaistuki lähtisi siitä, ettei transvestiitilla ole oikeutta "siihen omaan juttuunsa", oltaisiin kovasti omituisella alueella, jos parisuhdetta on siis tarkoitus jatkaa.

Tällä emme kumpikaan tarkoittane parisuhteessa muutenkin esiintyviä epäluottamusta aiheuttavia asioita, kuten pettämistä tai puolison laiminlyöntiä. Jos puoliso ei lähtökohtaisesti hyväksy sitä, että hän on naimisissa tranvestiitin kanssa, ei parisuhteelle ole jatkumisen edellytyksiä.

Ymmärrän kyllä, että tuossakin tilanteessa jo eronnut puoliso tarvitsee vertais tukea. On kuitenkin vaikeaa nähdä sen tapahtuvan samalla metodilla kuin silloin, kun kriisiytyneen parisuhteen mahdollisuuksia pyritään tukemaan, koska lähtökohdat ovat niin erilaiset. Olisi tietysti hyvä, jos näissäkin tapauksissa olisi saatavilla laaja-alaisesti ymmärtäväistä tukea, sillä erokriisin aiheuttama ahdistus voisi kanavoitua näissä tapauksissa transvihamielisyyteen - ja tämän alueen viharyhmää en todellakaan haluaisi nähdä syntyvän.

Miehen ei tarvitse muuta kuin pukeutua muodikkaasti, niin heti on homon leima otsassa. Samoin menee värien suhteen. Vanha tytölle punaista pojille sinistä on karmaiseva ihmisten lokeroimisesta. Olen mies ja rakastan punaista väriä. Miehen punaiset vaatteet ovat edelleen tabu. Ja kun sitten lähtee jonkun ryhmän mukana sieniretkelle punaisessa hupparissa, mustissa collehousissa ja punaisissa kumisaappaissa, niin saat olla varma että olet ihmisten tuijotusten kohde sienien sijaan.

Miehen ei tarvitse edes pukeutua naiseksi, kun jo saat arvostelua osaksesi. Mitenkä vaikeaa on sitten oikeilla transvestiiteillä. Naiseksi pukeutumisen ei pitäisi olla niin tärkeää, että toisen ihmisen tunteet jäävät sivuseikaksi. Joku järjestys asioilla sentään pitäisi olla. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ukkos on transvestiitti ja sinä puolestaan et pidä sitten ollenkaan siitä, että miehessä on naismaisia ominaisuuksia - tai näin olen teksteistäsi ymmärtänyt.

Mikä tässä on nyt se ongelma? Ota ero, jos koet, että teidän parisuhteenne ei tästä voi edistyä, koska kumpikaan osapuoli ei ole valmis tulemaan asiassa vastaan. Niin yksinkertaista se on, kun sitä ei tee itselleen vaikeaksi. Ja erityisesti näin netissä, kun ei lainkaan tunne aiheeseen liittyviä ihmisiä. Netissähän näihin Besserwissereihin törmää. Tuliko Aku Ankka tänään?

Sitten voitkin mennä pihalle leikkimään - muista kumisaappaat ja kurahousut. Juuri näin yksinkertaistahan se on. Halki poikki ja pinoon. Ymmärrän että sulla varmaan osuu kipeään itselläsi kuulla, että ei olekaan ihan niin kivaa kun toinen muuttaa kesken kaiken pelisääntöjä yhden kaikkein tärkeimmän osa-alueen kohdalla, mutta en nyt ajatellut kauheasti täällä säästellä kenenkään tunteita vaan olla itsekeskeinen ja itsekäs ja tuulettaa vain itseäni.

Kotona sitä ei saa tehdä eikä ystäville saisi kertoa. No itse asiassa mun teksti ei ollut mikään ironinen heitto vaan toteamus.

Kyllähän ihmiset nyt eroavat paljon pienemmästäkin. En näe tuossa asiassa mitään itsekeskeisyyttä vaan normaalia itsekkyyttä, jota meiltä kaikilta tulis löytyä.

Kyllähän se näkyy myös suhteen laadussa, kun kummatkin ovat tyytyväisiä. Ajatteleppa tilannetta sitten, kun teillä on yhteisiä lapsia ja yhteinen OK-laina Sitten sitä vasta itkettääkin Minun mieheni on myös transvestiitti ja on hetero kuten monet tiiteistä, mutta kuvailemasi kaltaista fetisismiä hänellä ei ole.

Ja, hän on ollut hyvin fiksu ja ymmärtäväinen myös sen suhteen miltä se minusta on tuntunut eikä ole painostanut. Se, että sen yhtäkkinen ilmitulo aiheuttaa parisuhdeongelmia ei ole todellakaan vähättelyn arvoinen asia.

Myös puoliso tarvitsee asiallista tukea eikä vähättelyjä tai muita vähemmän asiallisia kommentteja, mikäli haluaa tukea parisuhteen kestävyyttä ja jatkoa puolison kanssa. Varmasti miehestäsikin voi tuntua tällä hetkellä pahalta. Parisuhteessa ja avioon mennessä kummankin pitää huomioida toisensa oli tiitti tai ei niin myötä kuin vastamäessä.

Jos haluaa pitää parisuhteen koossa niin se tehtävä kuuluu kummallekin osapuolelle, eikä todellakaan vain vaimon osalle. Jos tiitillä itsellään ei ole halua ja kykyä kasvaa henkisesti parisuhteessa niin kuinkahan se vaimo sitten muka tekee siitä paremman tiitin? Ja, miksi se on vain vaimon velvollisuus?

Jokainen on myös itse vastuussa omasta onnellisuudestaan ja tarkoitan tällä nimenomaan myös henkistä kasvamista parisuhteessa, jos se on mahdollista tehdä yhdessä puolison kanssa. Meillä se on ollut mahdollista. Joku voi ottaa asian ilmitullesa sen aivan lunkisti, mutta kun me ihmiset ollaan itse kukin erilaisia ja suhtaudutaan eri tavalla. Monet puolisot ovat luonnollisesti järkyttyneitä asian tultua esille. Osa vaimoista kokee itsensä petetyiksi kun sitä ei ole aiemmin kerrottu.

Eihän sitä toki ole helppo mennä vaimolle kertomaan. Pelkona on jätetyksi tuleminen jne. Niiden, jotka ovat tiittejä ja ovat harrastaneet sitä pitkään ja ovat sinut sen asian kanssa asian, se ei tietenkään tuota samanlaista päänvaivaa kuin puolisolle, jonka ulkopuolisena on yhtäkkiä vaikea ymmärtää koko tiitteyttä, että mitä se on.

Transvestiittisyydestä ei kuitenkaan ilmoitella lähisukulaisille kuin sivulauseessa, että "Muuten, meidän mies se on sitten tiitti.

Siitä pitää useimmiten vain vaieta ja kantaa se sisällään kuten myös tiitin on täytynyt. Itse asumme pienellä paikkakunnalla, mikä myös asettaa omat rajoitteensa. Joten, sen suhteen samassa junassa ollaan vai mitä? Tällöin olisi hyvä, jos löytyy yhteishenkeä kummankin osalta, jos rakkautta vielä löytyy ja on halua yrittää yhdessä eteenpäin.

Itsekkyys tekee monessa tällaisessa suhteessa hallaa. Ketään ei kuitenkaan voi syyllistää, jos ei kykene hyväksymään tiitteyttä. Meidät on kasvatettu kaikki eri tavalla ja olemme imeneet vaikutteet omasta perheestämme ja ympäristöstämme imeväisikäisestä asti. Ihmisillä on rajoitteensa ja kaikilla vain ei ole kykyä käsitellä näitä asioita. Yhteiskunnassamme se ei ole yleisesti vielä täysin hyväksytty asia vaikka onkin onneksi ihmisiä, jotka tekevät työtä sen eteen.

Transvestiitteys ei ole vika eikä ihminen itse voi ominaisuudelleen mitään. Nämä keskustelupalstat eivät ole aina parhaita paikkoja, koska on ihmisiä, jotka haluavat myös vain ilkeillä. Mutta, jostakin on aloitettava ja apua pyydettävä, jos ei sitä muualta saa. Olen pahoillani myös siitä, minkälaista tukea olet kokenut saavasi dreamwear-clubista. Joten, hieman empatiaa ihmiset!

Jokainen meistä tarvitsee joskus elämässään apua todella paljon ja se voi tulla yhtäkkiä vastaan, joten haluaisitteko itse samanlaista suhtautumista?

Tunnut tosi lämpimältä ja mukavalta ihmiseltä. Saanko pyytää että kirjoitat mullepäin, korsakki gmail. Mulla on tosi paha olla ja tuntuu, että haluaisin kuulla selviämistarinoilta ihmisiltä joiden ensimmäinen lause ei ole "diipadaapa, mentiin ostamaan joe blascoa" Miten pitkään teidän kriisi kesti? Haitteko ja saitteko ulkopuolista apua?

Mikä auttoi, oliko ero lähellä tms.? Oli ilo lukea puolison kommentteja ja tuntea samalla pieniä vihlaisuja sydänalassa. Vaikka kuinka yrittääkin välillä kuvitella, miltä puolisosta tuntuu, ei millään pysty siihen. Tilanne kun on mikä on. Tiitiksi synnytään ja tiittinä kuollaan. Se miten väliaika itsemme ja läheistemme kanssa kyetään elämään, on se suuri juttu. Toki tiiteissä on muitakin puolia, hyviä ja huonoja. Kaikista puolista yhteenkoottuna syntyy se ihminen, joka elää ja jonka kanssa joku toinenkin haluaa elää.

Miten se onnistuu, se on kahden kauppa. Sellaisen ihmisen on vähän vaikea ymmärtää ja ottaa onnitteluja vastaan. Pikku menninkäinen" Heh, heh, hyvä menninkäinen. On paljon todennäköisempää saada transvestiittipuoliso kumppanikseen kuin voittaa lotossa. Jos puolisot eivät kykene keskusteluun keskenään, tarvitaan erotuomari tai terapeutti keskusteluyhteyden pitämiseksi joissakin aisoissa.

Lisäksi kaikkinainen "avautuminen" näillä palstoilla, on aika turhaa. Netissä on ihan oikeitakin parisuhdeongelmapalstoja, joilla mahdollisesti on parisuhdeongelmiin perehtyneitä asiantuntijoita. Lisäksi tämäkin "mieheni on transvestiitti" -avaus näillä palstoilla toistuu säännöllisesti.

Ensin tulee tämä "kohupaljastus" josta ei voi puhua kodin ulkopuolella, ettei lapset ainakaan joudu kärsimään isän kummallisista harrastuksista. Tämän jälkeen jää askarruttamaan se kaksoiselämä jota kumppani on viettänyt vuosikaudet. Tämä asia häiritsi myös seksielämääni siten, että en voinut enää ottaa miestäni mitenkään vakavasti miehenä ja kun menin aikanaan naimisiin juuri miehen kanssa. Olemme eronneet kaksi vuotta sitten ja exäni on löytänyt uuden naisen jolle voi taas tämän pommin tiputtaa aikanaan kun ehtii.

Minusta tällainen toistuva petos on väärin. Miksi transvestiitit hakevat aina uusia uhreja, miksi ette kerro tällaisesta asiasta ajoissa joka kuitenkin vaikuttaa aivan kaikkeen. Dreamwearclubin läheistuessa viesteihin vastaa todellakin läheinen, ei transvestiitti itse. Läheistuessa olevat naiset ovat transvestiittien puolisoita, jotka tuntevat voivansa auttaa muita samassa tilanteessa olevia. On ikävää, jos läheistuen vastaus aiheuttaa vain lisää mielipahaa.

Se ei todellakaan ole tarkoitus. Miehen transvestisuus ei ole helppo asia, eikä asiasta ole helppo lähteä puhumaan vieraalle. Siksi läheistuen tarkoitus ei ole millään tavalla syyttää kumpaakaan osapuolta. Läheistuki ei halua tuomita transvestiittia mutta ei myöskään puolisoa. Läheistuen tarkoitus on antaa vertaistukea. Vastaajat eivät ole välttämättä asiantuntijoita, vaan tavallisia transvestiittien puolisoita. He eivät osaa sanoa suoraa vastausta ongelmiin, mutta omista kokemuksista kertominenkin voi joskus auttaa.

Ikävää, mikäli sait sellaisen mielikuvan, että läheistuki yrittää tehdä miehestäsi "parempaa transua". Läheistuen tarkoitus oli ehkä vain tuoda esille se, ettei miehen transvestisuus ole aina häpeän ja eron aihe. Oma parisuhteemme on jatkunut Jos joskus aiemmin en ollut tarpeeksi sinut transvestisuuteni kanssa, olen sitä nyt.

Jos parisuhteeni kariutuu ja ajaudun tuskin kovin suuri ihme uuteen suhteeseen, en jätä ominaisuuttani kertomatta. Mutta vuosikymmeniä sitten transvestisuudesta ei ollut minkään maan tietoa - ei edes itselläni, vaikka en sitä missääntapauksessa pidä ratkaisemattomana ongelmana parisuhteessa. Jos haluaisin olla ilkeä, viittaisin siihen, että parisuhteessa on jotakin muuta mätää. Transvestisuus ei ole mikään syy erota - mutta hyvä tekosyy.

Heh heh, jopas oli puolueeton näkemys asiasta. Hyvä se on on että joillakin on pokkaa heitellä tuollaisia kommentteja. Ei tainnut yhtään olla ns. Mikä sitten olisi puolueeton mielipide, ei ainakaan puolison, joka pitää ihmisen syntymässään saatua ominaisuutta pettämisenä.

Miksi tiittien kannanotot jyrätään aina maan rakoon EN ole tiitti! Tuo on selvää väheksymistä. Olisikohan loppujen lopuksi kaikkein aidointa ja reiluinta kertoa heti suhteen alkuaikoina moisesta syntymäominaisuudesta?

Näin molemmat tietäisivät mikä on pelin henki. Olenkohan minä tiitti tai tiitin puoliso, mitäs veikkaatte. Minä huudan apua - ihan tosissani huudan - ja sen takia käytän sitä kanavaa jonka helpoiten löydän ja josta uskon löytäväni myös muita, joilla on samankaltainen tilanne. Jos haluaisin terapeuttia, etsisin sitä sieltä missä terapeutteja on, mutta tällähetkellä vielä itse arvon haluanko ylipäätään lähteä tätä asiaa käsittelemään suhteessani vaiko enkö.

En pidä eroa enää mahdottomana vaikka se oikeasti on haavoittavin ajatus vuosiin. Minä en ole halunnut erota koska rakastan miestäni, mutta en ole varma siitä haluanko oikeasti näin vaikean ihmissuhteen takia uhrata koko elämäni ja seksuaalisuuteni.

Siitä pitkälle on kyse. Että pelkään toimivani itseäni vastaan jos en nyt pidä puoliani koska miehellä selkeästi ei ole tipan tippaa kiinnostusta myöskään sitä kohtaan, että minä oikeasti olisin tässä tilanteessa itsenäni enkä miellyttämisen halusta tms. Hänestä ei ole piirunvertaa apua eikä hänellä ole piirunvertaa kiinnostusta siihen, miltä minusta oikeasti tuntuu. Ja minä en tiedä johtuuko se siitä että mies ei oikeasti rakasta minua vai siitä, että hän on niin hukassa itsensä kanssa.

Kysymällä vertaisneuvoja ainakin saan vähän paremman kuvan siitä, millälailla muut samassa tilanteessa ovat reagoineet ja pystyn - ulkopuolisten avulla - itse hahmottamaan kuviota paremmin ainakin siltä osin, onko myös muilla ollut samankaltaisia tuntemuksia tilanteessa ja kuuluuko osa käytöksestä myös tapaan, millä transvestiitin prosessi etenee. Ja toki, kaikissa parisuhteissa on ongelmia, ja on todella helppo vain todeta että "keskustelisitte enemmän nii ei ois kriisiä" jos ei oikeasti itse ole ollut se, jonka eteen läväytetään tälläisiä asioita täysin kaapin tai puun takaa.

Eipä tämä varmaan puhumalla olisi parantunut kun itse asia jo vaatii ainakin minulta sulattelemista paljon enemmän kuin aluksi luulin. En jaksanut lukea tuota valtavaa vastausmäärää minkä olet saanut, mutta ihan vaan tiedoksi että kylhän meitä "kaappitransvestiittejä" löytyy varmaan tosi paljon suomenmaasta. Itse olen ollut nyt 10 vuotta naimisissa 13 vuotta ollaan oltu kimpassa , enkä ole vieläkään kertonut puolisolleni enkä myöskään ole jäänyt "kiinni" tästä taipumuksestani.

En yksinkertaisesti tohdi kertoa, enkä kehtaa, ja pelkään miten hän suhtautuisi asiaan. Lapsiakin meillä on joten ajatus siitä että tulisi ero pelottaa. Joten kertomatta on jäänyt tämä "tyttöily". Se on varmaan tosi kovapaikka monelle miehelle kertoa puolisolleen että on transvestiitti kun ei tiedä miten toinen asianottaa Itse olen ihan tavallinen "jamppa" joten yllätys on varmaan suuri jos ja kun tämä joskus tulee ilmi!!!

Transvestisuutta pidetään hävettävänä, eikä siitä uskalleta puhua. Toisaalta ei mikään ihme kun lukee näitä vaimojen mielipiteitä, siinähän on lähes aina avioero uhkana. Ei siitä ominaisuudestaan uskalla kertoa kun menettää vaimon ja lapset ja jää vain elatusmaksut maksettavaksi. Pahimmillaan menee vielä kotikin alta. Moniko uskaltaa tehdä tuollaisen "tempauksen", siihen tarvitaan valtavaa rohkeutta ja luottamusta että vaimo hyväksyy tiitteyden. Kun ajattelee noita vaimojen kirjoituksia, lopputulos on kuin syrjähypystä, vaikka mies onkin ollut koko ajan uskollinen vaimolleen.

Kohtuutonta että ihminen eroaa jos mies on perverssi mekkosankari, että on ihan sallittua oikeasti salata koko todellinen identiteetti vaimolta koska voi sillä tavoin tehdä vaimosta ja lapsistaan statussymbooleita. Itse en ainakaan kovin ilahdu luksushuoran roolista, johon transvestiitti mieheni minut yritti salailullaan pakottaa jossa minä en saanut tuntea miestä sellaisena kuin hän oli mutta jossa mies tarjosi meille kodin ja "normaaliparisuhteen" tämän valheensa varjolla.

Pettämistä se minusta on valehdelle siitä, kuka itse on. Ja useilla transvestiiteillä se vielä on tarkoituksellista. Se on epäoikeudenmukaista, kun mies ei kerro suhteen alussa tällaisista ominaisuuksistaan ja antaisi kumppanilleen vapauden valita. Se on epäoikeudenmukaista, kun kumppani pakotetaan monen vuoden salailun jälkeen hyväksymään moinen asia ja ryhtymään joksikin "tyttöilyneuvojaksi", koska jos et sitä tee olet ahdasmielinen ja ilkeä ihminen.

Se on epäoikeudenmukaista, kun tämä asia vaikuttaa aina kuitenkin aivan oleellisesti parisuhteen seksielämään negatiivisesti kumppanin kannalta. Se on epäoikeudenmukaista, kun perheeseen muodostuu salailun ilmapiiri, kumppaninkin pitää nyt osallistua asian piilotteluun sukulaisilta ja alettava valehtelemaan lapsille isin menoista.

Se on epäoikeudenmukaista, kun asialle antaa pikkusormen, niin se vie koko käden ja kaiken muunkin. Jos ihmiset hyväksyisivät miehelle naiseksi pukeutumisen naisillehan mieheksi pukeutuminen hyväksytään , niin ei mitään salailua tarvittaisi. Salailu ja piilottelu johtuu ympäristön suvaitsemattomuudesta, miehen transvestisyyttä pidetään sairaana ja perverssinä tämä tulee varmaan ilmi tämän viestin saamasta vastauksestakin.

On totta,että yhtälö on vaikea. Toisaalta pitäisi kertoa heti ja antaa vapaus valita. Transvestismi on kuitenkin aiheena sellainen, että mahdollinen kumppani ei tiedä siitä yleensä yhtikäs mitään. Hän on kuullut puhuttavan "transuista", joihin tavallisten ihmisten mielestä kuuluvat kaikki transihmiset. Asiaan sotketaan seksi, porno, mahdollisesti jopa pedofilia. Syy siihen, miksi kumppanille kertominen tapahtuu yleensä vasta siinä vaiheessa kun pari on jo tuntenut pitempään, mahdollisesti rakastunutkin toisiinsa, on se että kumppani on ensin ehtinyt tutustua miehen luonteeseen ja oppinut tuntemaan hänet.

Ajatelkaapa, kuinka moni nainen on varustettu niin hyvällä itsetunnolla ettei ensitreffeillä kerrottu taipumus mitenkään vaikuttaisi suhteen kehittymiseen tai jatkumiseen.

Koska ilmiötä ei hyväksytä millään tasolla yleisesti, toisia treffejä ei koskaan tulisi. Itse tein tietoisen valinnan kertoa vasta kun nykyinen vaimoni oli kunnolla tutustunut minuun, siis minun persoonaani, mieheen ja transvestiittiin.

Hänelle suuri kiitos suvaitsevaisuudesta, avarakatseisuudesta, ehdottomasta rakkaudesta ja luottamuksesta.

Meillä menee nykyisin hyvin, yli neljä vuotta kertomisen jälkeen. Olemme molemmat työelämässä, eikä minun taipumukseni tee minusta yhtään huonompaa, sairaampaa, tai säälittävämpää ihmistä kuin kukaan muukaan. Kertomiseni jälkeen menimme kihloihin ja kolmen vuoden kuluttua naimisiin.

Meille kävi onnellisesti, löysimme toisemme, ihmiset joilla on samankaltainen elämänkatsomus, arvot ja harrastukset. Minä laittaudun silloin tällöin naisten vaatteisiin, meikkaan ja käytän koruja. Kotona puuhastelemme samoja juttuja kuin muulloinkin. Minä olen minä silloinkin; ihan sama ihminen. Asiasta voi tehdä vaikka kuinka suuren peikon, jos ei kykene itse muodostamaan suhtautumistaan siihen. Vaikka yleinen mielipide on tuomitseva ja suvaitsematon, hyvällä itsetunnolla varustetun ihmisen ei välttämättä tarvitse olla.

Kummastuttaa se, että miehessä hyväksytään tiettyyn rajaan asti öykkäröivä käytös, sovinismi, ryyppääminen, jopa jonkinasteinen kumppanin pahoinpitely, henkinen tai fyysinen.

Tulisiko näistäkin ominaisuuksista kertoa ensitreffeillä tyyliin: Voimia kaikille asian parissa kamppaileville ja hyvää päivänjatkoa. Mukavaa ja ei niin mukavaa lukea tätä keskusteluketjua.

Tunteeni vaihtelevat häpeästä raivoon. Se että ympäristö ei muka suvaitse, johtuu meistä itsestämme hyvin pitkälti. Hyvin marginaalisella kokemuksellani kymmenestä ulkona viettämästäni tyttöilypäivästä, kymmenestä ystävästäni, joille tiedon ole kertonut ja noin sadasta muusta ihmisestä jotka henkilöllisyyteni tietävät, olen hyvin hämmästynyt siitä, miten auliisti ihmiset asian ottavat vastaan.

En ole menettänyt yhtään ystävääni, olen saanut lukemattomia uusia ystäviä entisten jatkoksi enkä koe pelkoa asian suhteen. Ongelmat, joita minullakin on, en sitä kiellä, johtuvat salailun ajasta. Vaimoni tiesi asiasta jo ennen kihlaustamme, mutta silloin elimme sitä pikkusormivaihetta - asia kehittyy iän mukana, jokainen kokemus ruokkii seuraavaa, sitä en edes yritä kieltää. Lapsemme eivät vielä tiedä ja on se kyllä noloa lähteä viikonlopuksi kotoa kertomatta lapsille totuutta.

Mutta kunhan heille ikää karttuu, aion asian paljastaa. Kuvitelkaa hetkeä, kun tiitti-isän hautaan siunaamisen jälkeen "aarre" löytyy - miksei isä luottanut meihin tämän vertaa. Ja ne lukemattomat kysymykset vailla vastausta, eikä vastaajaa enää missään Tuskallisia asioita, mutta tuskallista se on salassakin kuljettaa kehdosta hautaan - tyttöilypiirre, keskeinen osa ihmistä.

Anteeksi vain, minä en harmittele ulostuloa, harmittelen vain että se jäi turhan myöhäiseksi. Teen kuitenkin oman osani siihen, että tämä - "ah niin mahtavan perverssi ilmiö" - saataisiin osaksi ihmisten arkea.

Siitä ne muutkin patoutumat asian ympärillä huuhtoutuisivat pois. Pistäkääpä puolisot vastaten, mieluusti pohtien eikä pelkästäen soimaten! Edellisen viestin salailun ajalla tarkoitin itse asiassa kaapittamisen aikaa. Sitä noin 15 vuoden ajanjaksoa, jolloin tyttöilin kotosalla yksikseni peilin kanssa. Luulin että minulle riittää se, että vaimo tietää asiasta, mutta sosiaalisena ihmisenä sepä ei riittänytkään.

Elämääni kuuluu oleellisena osana interaktiivisuus, toisten ihmisten tarve. Eikä nämä tarpeet poikkea toisistaan, olenpa siviileissä miehenä tai tamineissa tyttönä. Maslowin tarvehierarkian mukaan tarvitsemme ravintoa, katon päämme päälle, yhteenkuuluvuutta läheistemme kanssa, sosiaalista hyväksyntää ja arvonantoakin, portaittain kohoavalla pyramidilla kuvattuna.

Monelle meistä kehityskaari pysähtyy alaportaalle. Varsinaiset "helmet" olisivat kuitenkin löydettävissä pyramidin yläosasta. Itse olen tavannut monia elämäänsä hyvin tyytyväisiä aviopareja, joissa mies on tiitti. Kaikista naisista ei siihen ole. Mutta eipä ole itsestänikään elämään sellaisen naisen kanssa, jolla on kovin erilainen arvomaailma tai erilaiset elintavat.

Ei transvestiitillekään riitä pelkästään se, että puoliso hyväksyy - kyllä kyseessä on paljon isompi ja monimutkaisempi palapeli. En nähnyt tarpeelliseksi kertoa puolisolle transvestisuudestani seurustelumme alkuaikoina.

Olina 2 vuotta tiitteilemättä seurustelumme alkuaikoina. Todennäköisesti siihen ei tuona aikana ollut erityisiä mahdollisuuksia. Pidin transvestisuuteni piilossa vaimolta ja perheeltä. Koska se oli kaapissaolemista, ei sen kertominen kenellekään tuntunut mitenkään ajankohtaiselta. Tilanne muuttui paljon myöhemmin, ja lopulta lähtiessäni kaapista, kerroin sekä puolisolle hänelle melkoinen shokki , sekä myöhemmin lapsille.

Syynä osin se, etteivät naapurin lapset ehtisi kertoa asiasta ennenkuin heidän isänsä asian kertoo. Lapset ovat nähneet minut kotona pukeutuneena mekkoon, meikattuna ja laitettuna, mutta yhä puolisoni ei ole tiittipuoltani halunnutkaan nähdä. Mitään pakkoa en näe, että minun pitäisi ehdointahdoin häntä asiassa kiusata. Tämä ovat meidän, puolisoni ja minun sopimus, joka sopii minulle. Alkuperäisen kirjoittajan pitäisi tietenkin keskustella vakavasti miehensä kanssa asiasta, tehdä selväksi, ettei hän asiaa hyväksy.

Samalla ehkä pitäisi koittaa sovittaa asia molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Jos keskustelu on keskenään liian vaikeaa, kannattaa hakea terapeutti avuksi. Olen kuitenkin TS En kertonut puolisolleni koska en ollut siinä vaiheessa varma tuntemusteni laadusta. Minusta olisi ollut väärin, että olisin myöhemmin joutunut muuttamaan kantaani. Useimmiten se menee niin, että ensin ajattelee olevansa tiitti ja vasta sitten TS eli ensin on saanut puolisonsa rauhoiteltua, että ei, en aio leikkaukseen ja sitten myöhemmin onkin haluamassa sinne, minusta tämä on väärin.

Siksi ajattelin selvittää asian hiljaa päässäni yksikseen. Asia purkautui siihen, että tuli ero ja erottaessa minä kerroin asian niin kuin silloin käsitin. Minäkin olen transsukupuolinen nainen, ja minulla ei ole elämäni aikana ennen prosessia ollut kuin kaksi säälittävää yritystä parisuhteessa toisen naisen kanssa. Olin siis sinkku kun prosessiin lähdin.

Transsukupuolinen menettää lähes aina puolisonsa tai puoliso hänet , prosessiin lähtiessään, jos nyt sellaista sattuu edes olemaan. Eli se on sitten kerrasta poikki, eikä mitään vuosikausien "piinaa" pääse syntymään.

Se on sitä todellista rakkautta ja kiintymystä, joka ei ole kiinni sukupuolesta. Valitettavasti avioliitto ei tuota kestä sillä avioliitto automaattisesti lain mukaan muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi - tuolla ei taida juridisesti olla suurta eroa. Sitä en tiedä, muuttuuko rekisteröity parisuhde vastaavassa tapauksessa automaattisesti avioliitoksi. Piina tulee suhteeseen uhratuista vuosista, kun oma rakas osoittautuukin ihan joksikin muuksi. Asian tunnustamiseen itselleenkin saattaa mennä vuosikymmeniä ja vasta sen jälkeen sen voi kertoa pitkän harkinnan jälkeen aiemmin löytyneelle kumppanille.

Ei ihme, että kertominen harkituttaa tarkkaan, kun vaihtoehtoina ovat yleensä asian salaaminen tai suhteen loppuminen. Ne, jotka eivät vielä ole varmoja oman 'vaivansa' laadusta, jättävät sen kertomatta. Jokainen "siirto" löytyy todellisesta TS: Valitettavasti minun vaimoni ei ollut noin suvaitsevainen kuin tuon leffan vaimo. Tuo leffa sopisi TS-ihmisten "opetuselokuvaksi", TV tai tavis ei saa siitä irti oikeastaan mitään. Silloin päästään ehkä hieman helpommin sopimukseen pelisäännöistä.

Mutta alkuperäisen kirjoittajan tekstien perusteella hänen miehensä on ilmeisesti transvestiittinen fetisti, jolloin peliin astuu muutakin. Fetisti ei ehkä tyydykään vain omassa yksinäisyydessään pukeutumiseen tms. Pahoittelen, mutta lähtöasetelma "olen niin vastenmielinen ja naiset niin pahoja, että en saisi kenestäkään kumppania kuin pettämällä ja valehtelemalla" on mielestäni julma, ilkeä, itsekäs, narsistinen ja inhottava.

Minusta on vastenmielistä edes ajatella että oma mieheni olisi ajatellut näin meidän tavatessamme ja tietoisesti ja tahallaan harhauttanut minua. Koen, että tämänkaltainen ihmisillä tahallaan pelaaminen ei kieli siitä että mies oikeasti rakastaisi naista vaan janoaa itse huomiota ja rakkautta olematta kyvykäs sitä antamaan.

Pahoittelen, suutuin viestistäsi, tämä lähtökohta "en tahallani kerro" vain saa raivon pintaani. Minusta kyseessä on senlaatuinen petos jos se tahallaan tehdään, että minä en pitäisi ihmistä joka tämän tekee näin varteenotettavana kumppanina muutoinkaan. Ymmärrän että sitä ei kerrota ensitreffeillä, mutta oikeasti aika pitkälle transvestiitit tuntuvat netin ja saamieni sähköpostien mukaan kertomista venyttävän myös aivan tarkoituksellisesti.

Perusteluna tuntuu monilla olevan hyvin narsistinen ja itsekeskeinen "mutta kun minä en sitten saisi rakkautta" lähtökohta jossa toisen tunteista ei tippaakaan piitata, vain omasta itsestä.

Itse olen valmis jossain määrin hyväksymään ja ymmärtämään tilanteen, jossa mies itse ei asiaa omalta kohtaan tiedosta tai asia puhkee vasta parisuhteen aikana, mutta tälläinen tietoinen harhaanjohtaminen suhteessa on omasta mielestäni täysin vastenmielistä ja kuvottavaa.

Transvestiittiys näyttää olevan niin iso asia transvestiitille, että sen kokonaan piilottelu ja sitten mahdollinen paljastuminen on taatusti hirveä järkytys vaimolle. En minäkään riemusta kiljuisi, jos mies ilmoittaisi yht'äkkiä vuosien liiton jälkeen, että hänen elämässään on isoja alueita, joista minä en tiedä mitään.

Tuntisin itseni petetyksi, ja ihan syystä, vaikken itse asiaa kammoaisikaan. Otetaanpa esimerkki hieman sivusta. En ole tiitti, mutta ymmärrän tilanteen, koska olen joutunut saman eteen. En minäkään uskaltanut kertoa vaimolleni tai oikeastaan vielä silloin kihlatulleni että olenkin todellisuudessa nainen. Kun löysin tytön, jonka kanssa voisi elää loppuelämän ja sen hetkisten tietojen mukaan omaa tilaani ei voitu korjata, oli siis pakko pelata niillä korteilla jotka oli saanut syntymässään.

Myöhempinä vuosina kun olisin vihdoinkin saanut hoitoja, jouduin antamaan periksi ja elämään pakosta väärässä sukupuolessa koska en halunnut rikkoa perhettäni. Vaimolle tilanne oli tietenkin mainio, olihan perheen elättäjä ainakin ulospäin "normaali" mies.

Itse kärsin nuo vuosikymmenet henkisesti, saamatta mistään apua. Tänään olen virallisesti nainen ja elämäni on parantunut valtavasti. Exvaimoni ei siedä sitä edelleenkään, mutta ehkäpä lopputulos oli sittenkin molempien kannalta parempi. Minua ei voi mielestäni luokitella narsistiksi tai itsekkääksi jos haluan elää oikean sukupuoleni mukaisesti. Ehkäpä miehesi tai joku muukin voi olla aivan samassa tilanteessa. Ei geeneilleen voi mitään. Tunnen ja tiedän useita transsukupuolisia ihmisiä ja tietämäni perusteella voin väittää, että vain muutama näistä ihmisistä on ollut parisuhteessa tai sen tapaisessa tullessaan "ulos kaapista" ja hakeutuessaan tutkimuksiin.

Kaksi parisuhdetta tiedän sen tähän asti kestäneen. On paljon transkundeja jotka eivät ole koskaan kokeneet "parisuhteen riemuja" ja naisiakin löytyy runsaasti tällä palstallakin aikanaan kirjoitelleita. Jotenkin arvasin, että tiitti-äijien pitää yrittää vetää taas transsukupuoliset samaan paskasaaviin lillumaan kanssaan, ei nyt tällä kertaa vaan onnistu. Näin nyt vaan on, koittakaa kestää se kuin miehet. Ehkäpä TV-ihmisiä miehiä käytännössä on noin - kertainen määrä TS-ihmisiin verrattuna, joten jos tiedät yhden TS-tapauksen, niin TV-tapauksia on , eli paskaakin tulee saman verran enemmän.

Herra tiittimies ei varmaankaan ole niin tyhmä, ettei tiedä sitä, että tuon linkin takana oleva kirjoittaja voi olla ihan hyvin joku katkera tiitti, tai sitten peräkammarinpoikaporomies Kittilästä tai vaikkapa oma mummosi. Ei siis välttämättä edes ts. Niin, jos kerran parisuhteessa eläviä kaapittelevia tiittejä on Suomessa kymmenin tuhansin, eikö se olekin jo aika pelottavaa? Kysynpä vielä, että miksi haluat sotkea transsukupuoliset ja nimenomaan naiset tähän tiittimiesten ja heidän puolisojensa väliseen asiaan?

Mitä merkitystä tässä näinkin laajassa ongelmassa on muutamalla ts-ihmisellä? Sensijaan totta ei mielestäni ole se, että kertomisen pitäisi tapahtua vasta kun suhde on edennyt pidemmälle.

Ymmärrän sen, että aina ei oikeasti tiedä tätä asiaa itsestään ja että elämä yllättää meidät uusilla puolilla, mutta tämä useissa tarinoissa toistuva kuvio "no en kertonut koska en olisi muuten saanut sitä naista" on kyllä melko epärehellinen. Toisaalta aika moni transvestiitti nettitarinoissa selittää tätä omaa taipumustaan valehdella kaikille ja kaikesta sillä, että ei voisi olla oma itsensä.

Ehkäpä tässä kohtaa valehtelusta vaan tulee niin tapa, että omalta puolelta ei näe mitä toiselle valheillaan aiheuttaa. Se tuntuu minusta todella todella loukkaavalta tavalta kohdella itselleen muka rakasta naista.

Ennenkaikkea rehellisyyden puute minusta kertoo myös siitä, että myöskään transvestiiti ei ehkä itsekään hyväksy itseään ja pitää itseään vastenmielisenä olentona. Se tuntuu tosi raskaalta kuormalta. Koen järkyttäväksi vain sen, että se tapahtuu minun parisuhteessani ja makuuhuoneessani ja minusta minulla olisi pitänyt jo alunpitäen olla oikeus valita rehellisesti. Minusta on hirveää sekä se, että transvestiitti ei usko kelpaavansa kenellekään naiselle kumppaniksi tai käyttää niin paljon energiaa todistellakseen heterouttaan tai älyllisiä lahjojaan - minusta niitä ei tarvitsisi edes erikseen epäillä.

Ehkä tässä oikeasti transvestiitit itsekin omalta osin ruokkivat yleistä inhoa ja vastenmielisyyttä lähtiessään siihen mukaan. En tiedä, voi olla niin tai näin, mutta silti musta on väärin väittää olevansa tavallinen heteromies jos sitä ei ole. Siinä ei anna toiselle ihmiselle minkäänlaista mahdollisuutta, ei välitä toisen tunteista, vain omistaan.

Taisi olla neiti kerpiili itse, joka TS: Joten sanojasi mukaillen älä sitten "vikise kuin akat", jos joku esittää omastasi poikkeavan mielipiteen.

Itse vain kommentoin ettei asia liity tähän ketjuun, olihan kyse transvestiiteista. Sitä en tosin tajua, että mistä tuo joidenkin tiittimiesten naisviha oikein kumpuaa Kertominen ja kertomatta jättäminen ovat parisuhteen eri osapuolista eri asioita. Yleensä näissä piireissä tuo sympatia on yksinomaan ja vain tiitin puolella jonka katsotaan myös tiittien keskuudessa olevan niin heikko ihmisenä että häneltä ei voida odottaa tai olettaa rehellisyyttä.

Sensijaan kumppanilta odotetaan avoimmuutta ja avarakatseisuutta ja sen puute koetaan loukkauksena tiittiminää kohtaan. Kyseessä on nimenomaan avioliitto, eikä siis mikään "epämääräinen" parisuhde. Jo tuokin määrä on aika suuri - harvoinpa näistä asioista tulee ensimmäiseksi TS-taustaisen kanssa puhelleeksi. Miksi, millä perustella ja miten tämä naisviha ilmenee? Jos tiitti on erimieltä ts: Taidat taas hysteerisenä yleistää pahasti joidenkin sanomisia koskemaan kaikkia mahdollisia tiittejä.

Jos pukeutuu hörhelöihin niin on luvulle jämähtänyt sovinisti, jos sanallakaan arvostelee LUOMUnaisten pukeutumista on sovinistisika jne, eikä ymmärrä yhtään mitään mistään. Saakohan tiitti arvostella omaa naiseksi pukeutumistaan olematta silloinkin sovinisti naisvihaaja? Ai joo tiittihän on sovinistiperverssisika kun kehtaa pukeutua naiseksi. Joo taisinpa vaan vähän turhaan provosoitua ts: Kaikkien hauskinta tai jopa absurdeinta tässä ketjussa on ollut lukea sitä miten jotkut ts: Itse kerroin nykyiselle vaimolleni tyttöilystäni 3kk seurustelun jälkeen koska edellinen suhteeni oli kariutunut asiaan.

Ja syy miksi kerroin oli yksinkertaisesti se etten halunnut kokea uudestaan menetyksen tunnetta vaan panna suhde poikki alkuunsa jos hän ei olisi hyväksynyt asiaa. Ja se kannatti, olemme olleet yhdessä yli 20v ja pelisäännöt on selvät.

Eli kertokaa asiasta ennen suhteen syvenemistä, vahingot ovat pieniä siinä vaiheessa. Se nainen joka ei hyväksy tyttöilyä, on ehdottomasti väärä, tyttöilyä kun ei voi lopettaa millään vierottamisellakaan, se tappaa miehen Taidat olla vähän sekaisin, kun kutsut partnereita uhreiksi.

EN minä ainakaa ole uhri. Sitäpaitsi oletko varma ettei exäsi ole kertonut uudelle luomunaiselleen olevansa Tiitti? Minä ainakin olen onnellinen TV puolisoni kanssa. Taitaa olla harvassa nuo TV-naisvihaajat kun ei oo sattunut yhtään kohdalle. Kaikki tapaamani TVt ympäri koto ja ulkomaiden ovat olleet tosi mukavia ja hauskoja kavereita. Viha taitaa olla kerpiilin mielessä kun siitä täytyy puhella. Oli taas nautinto luukea tekstiäsi. Valitettavasti suuri osa TV: Se ei ole henkisesti yhtään mukavaa.

Kaikki ne TV jotka ovet tulleet ulos joko kotona tai kadulle ovat mielestän paljon tasapainoisempia. Eihän asiaa tarvitse suvulle ja tutuille kertoa. Meillä lapset saivat tietää ja asia oli sillä selvä.

Aikuisia kun ovat osaavat suhteuttaa asian oikeisiin mittakaavoihinsa. Mielestäni meidän vaimojen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä asiaa kunnolla. En usko ettemme me jo ennen avioliittoa olisi huomanneet miehissämme sitä "pehmeämpää" ns. Kannattaisi jutella ja ottaa selvää onko mies TV vai TS.

Siinä on jo suuri ero. Ystävät keskustelkaa avoimin mielin asioista ja saatatte huomata ettei se olekaan mailmanloppu jos mies tykkää hepenistä ja mekoista.

Itse en pysty siihen. Mekkoilurikasta kevättä kaikille t. Onko joku kyseenalaistanut naiseutesi dora54, kun sinun täytyy toistuvasti kertoa olevasi luomunainen, vai pidätkö jotenkin ts-naisia vähempiarvoisina? Vai luuletko saavasi luomu-liitteellä enemmän painoarvoa kirjoituksillesi?

Turhaan hermostut 'luomu'-sanasta, sitä käytetään transvestisyyden yhteydessä puhuttaessa naisesta erotuksena naiseksi pukeuteneeseen mieheen. Mitään tekemistä sillä ei ole transsukupuolisuuden kanssa, varsinkaan arvostelumielessä.

Jos transvestisyyden yhteydessä puhutaan luomunaisesta ja naisesta, niin edellinen tarkoittaa oikeaa naista ja jälkimmäinen naiseksi pukeutunutta miestä. Toisekseen jos täällä ei positiivisesti transvestisyyteen suhtautuvan viestin yhteydessä erityisesti korosta olevansa nainen, niin heti oletetaan, että kyseessä on joku tiitti, joka vain kehuu omiaan.

Vaikka eipä noita myönteisiä mielipiteitä taideta naisten kirjoittamiksi uskoa, vaikka sitä yrittäisikin korostaa. Jostakin syystä haluat viedä keskustelun ihan sivuraiteille? Palstalla on ihmetelty, kuinka naiset voivat suhtautua puolisonsa transvestisuuteen positiivisesti. Dora on vain siis yksi vaimoista, jolle puolison transvestisuus ei ole erityisen negatiivinen piirre ja häpeilyn aihe. Olen hyvin ilahtunut hänen transvestiittipuolisonsa puolesta!

Tämä keskusteluketju koskee transvestiittia puolisona. Nyt sitten siihen joku haluaisi väen vängällä sotkea ts: Aivan kuten ylempänä todettiin, terminä luomunainen on "aito" nainen ja nainen on taas naiseksi pukeutunut mies eli transvestiitti. Jos taas ts-keskusteluihin eksyy joku transvestiitti lausumaan yhtään mitään, tuomio on hirmuinen.

Me kun emme ymmärrä Seuraavana päivänä nämä samat tyypit taas tulevat tv-juttuihin julistamaan ilosanomaansa ts-näkökulmasta. Homman nimi on se, että ts: Tiitit ovat vain tahallaan ilkeydessään tiittejä tehdäkseen kiusaa ts: Jos kerrot olet inhottava pervotransu ja jos et kerro olet salaileva itseään häpeävä vaimonpettäjä.

Siis kun nämä viestit lukee niin aina tekee väärin teki mitä hyvänsä. Olisihan toki elämä kaikilla yhtä onnea ja iloa jos maailmassa ei olisi lainkaan transvestiittejä. Lopeta tuo nyyhkivä uhriasenne, se on vastenmielistä! Naisen takaa luomunainen Itse olin aikoinaan hyvin onnellinen siitä, että sain kuulla totuuden, koska olin huomannut, että joku asia vaivaa toista, ikään kuin haki hetkeä koska kertoa. Mutta samalla en olisi uskonut, että asia on juuri tämä.

Hetkeäkään en miettinyt, että lakkaisin rakastamasta häntä tämän takia. Koska itse olen hyvin naisellinen nainen, siis vaatevarasto ja kenkävarasto ylittää normaalin rajat, ei toisen mielenkiinto samoihin asioihin tuntunut niin pahalle.

Toki siinä meni hetki miettiessä, että hän, oikein äijien äijä, haluaa pukeutua tytöksi ja tulla kohdelluksi vertaisena naisena. Vaikka asian hyväksyy, vie oman aikansa tottua tyttöilyyn ja ymmärrän jokaisen samaan tilanteeseen joutuneen naisen huolen, mutta ajattelen, että se on myös kumppanille vaikea paikka tulla ensikertaa tyttönä rakkaansa luokse, peläten, että toinen muuttaa mielensä siinä vaiheessa.

Julkisesti en soisi hänen pukeutuvan naiseksi tai läheisille olisi kerrottava asia ensin. Joka tapauksessa asia voisi tulla silloin ilmi. Lapsillekaan en haluaisi asian tulevan ilmi, mutta en pelkää sitäkään päivää. Jos rakastaa toista, pystyy hyväksymään paljon ja antamaan tilaa olla oma itsensä. Tämä johtunee siitä, että rakastan kumpaakin, niin miestä kuin tyttöä hänessä.

Tämä on vuosien tulos, ehkä en olisi ollut alussa yhtä varma, että voin elää hänen kanssaan tuli mitä tuli. Rakkaudestani olin varma, eroa en edes harkinnut, hetken ehkä toivoin muuttavani hänet. Mutta hänen onnellisuutensa sai minut vakuuttumaan, että tämä on oikea ratkaisu meille. Eikö tiitit todella tajua, että ts-nainen on ihan tavallinen nainen?? Siinä kyllä olet Melanie oikeassa, ettei moni nainen varmasti jatkaisi miehen kanssa olemista, jos hän ensitreffeillä tai pian sen jälkeen kertoisi olevansa transvestiitti, monikaan kun ei tiedä mitä tämä asia tarkoittaa.

Ja jotkut ei tykkää siitäkään huolimatta, vaikka tietäisivät tästä jotakin. Minua taas ei henkilökohtaisesti haittaisi, jos mies sanoisi olevansa tiitti, ei vaikka sanoisi aika pian. Kyllä se suhde minun osaltani jatkuisi, ei sitä kaataisi se, että miehellä sattuisi olemaan tällainen ominaisuus. Kyllä minä sitä miestä rakastaisin sekä miehenä että leidinä, jos vain luonne ja muu natsaisi. Vaimo kertoo, miltä tuntuu, kun aviomies paljastuu transvestiitiksi. Silläkin uhalla että tämä ei ole terpiapalsta ja silläkin uhalla että ketään ei kiinnosta tai joku vetäiseen herneen nenäparkaansa koska ei tykkää mielipiteistäni, täytyy todeta muutama asia näin puoliskon kantilta tästä prosessista.

Vasta nyt kun itse paloin aivan loppuun miestä on tuntunut kiinnostavan yhtään se, miltä minusta tuntuu. Transvestiitin oma tuska ja hätäännys on niin suuri asia, että aika helposti siinä hoivataan vain pientä transuressua tajuamatta kuitenkaan ollenkaan, että se ei ole "vain" pikkujuttu joka koskettaa miestä itseään vaan vaikuttaa kaikkeen parisuhteen dynamiikkaan, siihen miten kumpikin itsensä miehenä ja naisena kokee.

Minun puolisoni oli lukenut netistä liikuttavan typeriä viestejä siitä, miten jotkut läheiset olivat tunteneet ja työnsi niitä alkuvaiheessa "sinä varmasti tunnet itsesi niin tai näin" statementteina esille ja kun siinä vaiheessa en edes oikeasti uskaltanut mitään tuntea, olin lähinnä vain shokissa, vastaus oli luonnollisesti "en tunne". Tämä riitti miehelle eikä hän yhtäkään kertaa ole kysynyt miltä minusta tuntuu.

Vasta parin viime päivän aikana edes jonkinlaista kiinnostusta mun tuntemuksiin on näkynyt. Toisaalta vapauteen kuuluisi myös vastuu. Olen muutamien puolisoiden kirjeistä kaikista lukenut aivan kammottavaa piittaamattomuutta ja väliinpitämättömyyttä puolisoa kohtaan siinä kun asiasta on kerrottu. Jos minä yhden neuvon voisin antaa transvestiiteille se on se, että huolehtikaa siitä että puolisolla on lupa puhua asiasta edes jonkun ihmisen kanssa ja huolehtikaa siitä, että puoliso ei ole se, jonka harteille lataatte vuosien ahdistuksen ja sen jälkeen diipadaapailette mekkokauppaan.

Kaikki se paha olo mitä transvestiitilla varmaan vuosien ajan on ollut tulee helposti kertaheitolla toisen kannettavaksi. Transihmisillä tuntuu olevan kovin voimakas hierarkia ja kategorisointi jossa sisäisesti erilaiset trans-tyypit ovat enemmän tai vähemmän arvokkaita. Transvestiitit tuntuvat halveksuvan transfetisistejä ja haluavan erityisesti korostaa oman pukeutumisensa epäseksuaalisuutta yms.

On kuitenkin vähän niin, että jokainen on yksilö ja oikeasti minusta on aika kummaa että näin vahvoja leimoja ja rajoja siitä millainen transvestiitin pitää olla tai millainen hän nyt "yleensä" ei ole pitää niin kovasti korostaa.

Ihan yhtälailla kuin on monenlaisia miehiä ja naisia muutoinkin, myös transvestiitteja on ilmiselvästi hirveän erilaisia. Niin omalla miehellä kuin netin transvestiittitarinoissa ja keskusteluissa läpi paistaa tosi räikeänä oman sukupuolen ja sukupuolisuuden korostaminen tyylillä "olen oikeasti ihan fiksu ja kiva ihminen" ja "olen hetero, haluan naisia".

Se on toisaalta ymmärrettävää, ja varmaan se monille onkin epäselvää ulkopuolelta, mutta jotenkin tuntuu että nämä itsetunto-ongelmat oikeasti korostuvat näissä itsemääritelmissä. Jos nyt jotain oikeasti itse puolisona toivon on se, että mun ei tarvitse vielä kaiken tämän päälle todistella miehelle kuinka kova uros ja fiksu hän on. On hyvin käsittämätöntä, että asia saa täällä näin pornograafisen ilmapiirin. Totuus on kuitenkin monen naisen näkökulmasta se, että tantran kautta seksuaalinenkin kokemus voi olla kokonainen ja täysi.

Tässä länsimaisessa ja suomalaisessa "piilossa peiton alla" tyylissä väittäisin naisten yhtyvän siihen, että rakasteleminen jää useinkin puolinaiseksi ja on liian yhdyntäpainotteiseksi pumppaukseksi. Asko on ihan hyvällä asialla liikkeellä.

Kannustan avoimesti sekä Askon, Nathanin ja JanMikaeli Maroosin avoimuutta elämäntehtävässään tuoda asia julkiseksi ja pinnalle. Vain näin voidaan mennä ajassa eteenpäin. Olisi jo korkea aika! Joka toinen avioliitto päättyy eroon ja yleisimmät syyt ongelmiin ovat alkoholi, riittämätön seksielämä tai perheväkivalta. Eikö Laura Voutilainenkin todistanut julkisesti, että tantra pelasti avioliittoni? Kun pareilla menee hyvin Aadam ja Eeva asussa peiton päälläkin on lopputuloksena hyvin voiva perhe.

Nämä ihmiset ovat vain kateellisia. Askolla on kenties jotain, mitä heillä ei?!? Tutustuisin itsekin hyvin mielelläni Vantaan toimitiloihin ja toimintaan, mutta rahapussi ei vielä ole antanut periksi kun en asu pääkaupunkiseudulla.

Eikö kapeakatseisuutta ole myös tantran mies-nainen asetelma? Laura Voutilainen onkin jo eronnut. Ja kyllä tuo seksipalvelujen myymistä on kun penistä, vaginaa ja peräaukkoa hierotaan rahasta. Hei kaikille tantrasta ja -hieronnasta kiinnostuneille. Täällä käydään mielenkiintoista keskustelua ko. Ensin asia vain hymyillytti minua, mutta hetken mietittyäni ajattelin korjata muutamia esiintyneitä asiavirheita. Olen aluksi pahoillani jos sivuiltani jäi pornahtava kuva.

Otan asiallisia vinkkejä vastaan. Mitä tulee seksiin, sitä ei minulta kyllä valitettavasti saa. Minulla on kyllä naisystävä, jonka kanssa harrastan seksiä niin usein kun tarvitsen. Toiseksi seksi miehen kanssa ei ole koskaan kiinnostanut, joten olen joutunut torjumaan miehiltä tulevat ehdotukset asiallisesti. Valitettavasti Suomessa on erittäin vähän tantrahierojia ja nykyiset tantrahierojat ovat jotenkin tekemisissä kanssani.

Olen joko kouluttanut heidät työhön tai sitten tunnen muuten vaan heidät, kuten täälläkin mainitun saksalaisen hierojattaren. Taolaisessa lääketieteessä seksuaalisuuteen suhtaudutaan hieman eri tavalla kuin meillä täällä länsimaissa. Seksuaalisuutta pidetään luonnollisena asiana ja Taolainen lääkäri voi esimerkiksi määrätä erilaisia rakasteluasentoja joihinkin vaivoihin. Olen kyllä itse saanut paljon myönteistä palautetta asiakkailtani ja uskon sen paljolti johtuvan rehellisen avoimesta luonteestani.

Kanssani on ollut helppo keskustella jne. Suosittelen kiinnostuneita kokeilemaan rohkeasti tantrahierontaa ja näin saamaan oman henkilökohtaisen kokemuksen hieronnasta.

Mielestäni se on parempi vaihtoehto, kuin ensin hutkia asiaan kummemmin perehtymättä. Ymmärrän toki, että olen toiminnallani saattanut astua joidenkin alaa harjoittavien varpaille ja näin saan osaksi sen "loan" mitä täältäkin on luettavissa. Peniksen pidennykset ja rintojen luonnolliset kasvattamiset ovat silikoni yrittäjille varmasti päänsäryn arvoiset.

Todisteeksi aidosta olemassaolostani laitan Tantraloven nettisivuille maininnan tästä keskustelusta tai sitten mahdollisesti koko kirjoittamani vastauksen. Suosittelen kaikille lämpimästi Hengen ja Tiedon messuilla Mitäs Asko kommentoi tähän http: Jäin vaan ihmettelemään kun tantra-hoidot on sanatarkasti samat kun sun sivuilla Asko, ja hinnatkin samat Tantrahierontaa tai mitään muutakaan ei saisi tuomita sen perusteella, mistä sitä on saatavana tai missä sitä tarjotaan.

Kyseisessä putiikissa on myös erektiohoitoja miehille, joilla ei erektiota enää tule. Tämä on aika tärkeä palvelu niille, joita asia koskettaa. Ainakin jokin aika sitten palveluihin kuului myös Suomen tunnetuimpiin kuuluva kirologi. Miksei naisen omistama erotiikkaliike voisi tarjota edellä olevia palveluita ja yrittää jotain muuta kuin toiset vastaavat.

Minusta tantraa voi ja pitää levittää erilaisiin paikkoihin. Näin erilaiset ihmiset voivat saada siitä tietoa itselleen. Eri asia on sitten se, minkä joku toinen katsoo seksipalveluksi, joku toinen voi nähdä asian eri valossa, varsinkin jos tarvitsee apua johonkin ongelmaan.

Hinnoissa on pieniä eroja, jos oikein tarkkoja ollaan. Eroottinen tantra on seksiä ja hyvää sellaista. Kyllä se minun mielestä sopii kaikille ja eritoten seksialan ammattilaisille, jotka voivat vaikuttaa helpoimmin yleiseen mielipiteeseen. Asiassa on monta näkökulmaa ja suosittelen pohtimaan niistä useampia ennen tuomion tekoa.

Sain viestin meiliboksiini, koska seurailen keskustelua edelleen. Hienoa että muutkin ottivat niin asiantuntevasti osaa keskusteluun ja olihan se jo melko pitkällä kun edes itse löysin sen. Onneksi koko ajan ihmiset enemmän ja enemmän ymmärtävät tantran syvällisen merkityksen.

Onneksi myös itse ymmärrän sellaisia jotka tuomitsevat toisia koko ajan. Tosiasiassahan he kertovat sillä tavoin omasta elämästään toisille. Kuten Jeesuskin sanoi että te voitte tuomita vain itsenne. Siksi en kanna kaunaa ymmärtämättömille sieluille, koska minulle he kertovat vain itsestään ja parempi olisi enemmin auttaa heitä kuin tuomita edelleen.

Jotkut eivät ole oppineet vielä elämäntavoille ehkä heille ei ole opetettu mitään lapsenakaan. Itse olen sen sukupolven kasvatti että meitä kyllä koulutettiin ja meille opetettiin hyviä tapoja, yms. Ennenkaikkea toisten kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta toivoisi lisää kanssakulkijoille.

Elämä kyllä opettaa ja elämän koulu on se vaativin ja parhain koulu, on alakoulua, keskikoulua ja yliopistoa, yms. Onhan se käytännön elämässäkin niin ettei maallikko ymmärrä yliopiston käynyttä ja niin ei kaikki voi ymmärtää elämänkään suhteen kaikkea. Eläköön vapaus ja erilaisuus, yritetään nähdä kaikki se mieluummin rikkautena, kuin edessä olevina vaikeuksina. Kiitos sinulle viestistäsi ahma ja toivottavasti näemme jos ei hieronnassa niin ehkä jossain muualla. En viitsi laittaa sitä tänne, sillä roskapostia tulee jo riittävästi.

Nyt on tainnut jäädä apukoulunkin oppimäärä äidinkielestä kesken. Vaikka kysymyksestäsi on aikaa, tiedän kokemuksesta jotain tantrahieronnasta: Hieronta oli miellyttävä kokemus kaikenkaikkiaan. Olin tuolloin, muutama vuosi sitten, arka ja seksuaalisuuteni kanssa solmussa. Hieronta oli hienovaraista ja avaavaa.

En kokenut sitä seksistisenä, vaan ennemminkin solmuja avaavana. Joopa joo,½ vuotta keskustelua ja kukaan ei ole kertonut alkuperäiseen kysymykseen mitää järkevää. Olisko nyt jonkun joka osaa tai tietää tanttrasta jotain paikka avautua. Tantra on tuhansia vuosia vanha itämainen henkisen kasvun tie, jonka poikkeuksellinen elämänmyönteisyys on nostanut sen uudelleen kukoistukseen myös länsimaissa.

Siinä, missä muut perinteet kieltävät kehon ja seksuaalisuuden arvon, tantra käyttää seksuaalista energiaa astinlautana kohti korkeampaa tietoa!

On aika ennen sitä ja sen jälkeen Mikään ei ole entisellään Voisko joku nyt selittää minkälaista se tantrahieronta on. Tällä paljon puhutaan siitä mutta kukaan ei taida edes tietää minkälaista se on, ei ainakaan kukaan kerro? Yksinkertaisesti selittää mitä siinä tapahtuu, alusta loppuun.

Hair of the Dog Alan asiantuntija, Asko Nummela, on laittanut tuonne linkin sivuilleen; lue sieltä. En lukenut edes ketjun avausta, joka käsitteli kyseisiä sivuja. Ei ole kokemusta asiasta, mutta jotain muuta tietoa aiheesta löytyy seuraavalta sivulta: Asko kertoo, mitä hieronnassa todella tapahtuu: Lopettakaa jo tämä topikki kun kukaan ei tiedä mitään tantrasta.

Koko topikki taitaa olla Askon mainos. Tämä edellyttää eettistä kasvua, moraalisten kriteerien rikastumista. Tantran menetelmä on hyväksymisen menetelmä, hyväksy itsesi täydellisesti myös seksuaalisuutesi.

Seurauksena tästä huomaat että et pian haluakaan nylkyttää kuin rakkikoira käsilläsi tai välineillä. Sinulle selviää että oikeasti oletkin etsimässä erotiikkaa ja edelleen jalostuessasi huomaat että oletkin etsimässä rakkautta kumppaniin. Edelleeen jalostuessasi huomaat oppineesi rakastamaan ja kunnioittamaan kaikkia ja kaikkea, myös itseäsi ja parempaa puolta itsessäsi.

Tantran tie on siis hyväksymisen tie. Kirjoittaja on poistanut tästä viestin. Minulla on kokemusta tantrasta. Kävin Askolla ja olen todella tyytyväinen hänen opettavaan hierontaansa. Seksi vaimon kanssa sai uutta virettä. Olen käynyt tantrahieronnassa Nummeloilla Forssassa.

Kulkeeko tantrahieronta eri hierojilla jotakuin samaa rataa happy endiin saakka? Viesti on kirjoitettu koska vilpittömiä etsijöitä johdetaan harhaan. Viattomuus on kaunein ja Jumalallisin asia maailmankaikkeudessa.

Jos annat pois viattomuutesi esim. Kun viattomuus on menetetty, kääntävät Idän Jumalatkin selkänsä - vain siksi että antaumuksellinen palvelusi on kadottanut hengen. Silloin jäljelle on jäänyt hengetön TYHJÄ teoria ja ennen kaikkea henkilökohtainen kokemuksesi materian rakenteesta ja siihen vaikuttavista voimista. Jos annat gurun, opettajasi tai "hoitajasi" astua sielusi edelle, silloin olet poiminut hedelmän tiedon puusta.

Jos Kanta-hämeessä liikkuu niin kannattaa kokeilla Marian http: Molemmissa olen käynyt ja nauttinut kyllä. Eka on enemmän itämainen ja siinä on vaikutteita tantrasta ja nuruhieronnasta.

Toinen on tosi ylellinen ihan tunnelmasta ja ympäristöstä alkaen ja siinä keskitytään muidenkin kuin tuntoaistin hemmotteluun ja asiakas voi itse toivoa josko haluaa enemmän klassisen kuin tantrahieronnan. Ja jos sillä merkitystä on niin Maria on noin vuotias ja Helena muutaman vuoden nuorempi, taisi olla Niin ja Maria on laiha silikonitissit ja Helena enemmän rehevästä naisesta pitävälle. Sovin tapaamisen Helenan kanssa.

Hän kuitenkin perui tapaamisen lähettämällä yöllä viestin puhelimeeni. Tapaaminen oli seuraavana päivänä joten ei naisiin ole luottamista ei ainakaan Helenaan. Taitaa olla joku kilpasisko panettelemassa. Mä olen Helenan luona käyny hemmoteltavana monta kertaa ja suosittelen. Loistava hieronta ja lisäpalvelut ja ei mikään ryöstöhinta. En oikein ymmärrä et mitä pahaa siinä on jos peruuttaa seuraavaks päiväksi sovitun jutun? Pahempi kai olis jos tekis oharin vai kuin? Peruutti taas yhden tapaamisen tuo Helena??

Onko pääkaupunkissa hyviä tantraajia, joillta saisi hyvää hoitoa? Nusssittaanko tantran yhteydessä ollenkaa? Onko häppy ent siihen kuuluvaa? Ja mitäö maksaa itse tantra ja mitä paneminen sen päälle, jos sitä onkaan? Kyl siihe kuuluu hitas nussssimine, mie ja yks hieroja pantii yl kaks tuntii nii et kulllinii koukkii kerra minuutis hierojan viiitus. On hyvää ja herkkuu. Me ollaan maattu, sanamukaisesti maattu, paikoillamme tuntikaupalla niin että mieheni penis on vaginassani paikallaan ilman hinkkaamista.

Oikein, niin se tantra juuri sujuu, ja hiljaa hyvä tulee. Me ollaan mieheni ja yhden muun kundin kanssa, siis minä kaksin kerralla heidän kanssaan, oltu sisäkkäin kellon ympäri eli jopa vuorokauden. Välillä on käytävä tietysti kusella ja juomassa jotain. Onpa tosi kalliita hoitoja kanta-hämäläisillä Marialla että Helenalla, Nuo taksat ovat reilusti kalliimmat kuin erikoislääkärin palkkio.

Kukaan järkevä ei maksa tuollaisia hintoja. Oikea hintataso olisi Löysin vanhan keskustelun tantrasta Missään tapauksessa tantra ei ole pornoa eikä välttämättä edes eroottista.

Tantra on kaikkea kosketuksesta seksiin, riippuen mitä hakee. On totta että moni eroottinen hieroja mainostaa hierovansa tantraa vaikka käytännössä hieroo orgasmihakuisesti. Minä olen perehtynyt tantran filosofiaan ja uskontokytköksiin. Mielelläni keskustelen aiheesta ja otan hieronta-asiakkaita. Koulutan myös tantrista kohtaamista ja hierontaa. Jos haluat tutustua kauniiseen ja kunnioittavaan tantraan, ota yhteyttä.

Olen mies, hieron sekä naisia, että miehiä. Nostaako se viriilitasoa , siis haluja ja kulmaa? Missä Oulussa saa tantra hierontaa? Suomessa ei oikeaa, hyvää tantraa saa. Naiselle tasokasta kokovartalon hemmotteluhierontaa, Etelä-Suomi tammikuun lopulla vastaanotto aikoja vapaana.

Onko tantraorkidea tuttu, ja kiinnostaisi tietää , että onko tasokasta työskentelyä? En varsinaisesti vastaa tähän viestiin, vaan koko viestiketjuun.

Tantrismi ei ole pelkkää sexiä, vaan mielen, minuuden ja egon hallitsemista. Tantra auttaa mielen ja kaikkien muiden em, hallintaan.

... Puhtaaseen järkeen perustamalla ei kai kukaan olisikaan tiitti, mutta kun se ei tässä jutussa auta yhtään eikä tämä vaan toimi niin, että mikä on järkevää ja mikä ei Nämä mielipiteesi eivät ole perusteluita vaan vain ja ainoastaan sinun mielipiteitäsi: Koen järkyttäväksi vain sen, että se tapahtuu minun parisuhteessani ja makuuhuoneessani ja minusta minulla olisi pitänyt jo alunpitäen olla oikeus valita rehellisesti. Ja kyllä tuo seksipalvelujen myymistä on kun penistä, vaginaa ja peräaukkoa hierotaan rahasta. Itse olen valmis jossain määrin hyväksymään ja ymmärtämään tilanteen, jossa mies itse ei asiaa omalta kohtaan tiedosta tai asia puhkee vasta parisuhteen aikana, mutta tälläinen tietoinen harhaanjohtaminen suhteessa on omasta mielestäni täysin vastenmielistä ja kuvottavaa, peniksen kehittäminen homoseksuaaliseen koukussa pornoon. Mielelläni keskustelen aiheesta ja otan hieronta-asiakkaita. huhtikuu Sillä; alastomana sängyllä istuva nainen ei ole pornoa. Ne ovat myös pornoa- sadomasokistista ihan- ja niiden lukijat ovat masturboineet paljon. Miksi ette pilkkaa Ambroa siitä että hän jäi homoseksuaalisesta kontaktista .. Nuoleeko vaginaa vai imeekö penistä, mutta maailma ei saisi olla sellainen. 8. helmikuu joissa namusetä antaa huumekarkkeja että lapset jäisivät koukkuun. Kannattaa muuten lopettaa runkkaus ja porno, oikea touhuaminen on aivan eri luokkaa .. onko pikkuveljelläsi nykyään homoseksuaalisia tai muita perverssejä taipumuksia? Luulin lapsena että naisella ei voi olla penistä. helmikuu uskonmiesten keskuudessa uskomaton inspiraatio kehittää kaikenlaisia vempaimia ja eiväthän kuuliaiset ja tervehenkiset nuoret porno sivuja mene katsomaan (tai ainakin .. Niin, homoseksuaalit heteroiksi vaan, ettei vain tule ongelmia .. penistä ja saisi itse siitä jotain tyydytystä (mutta ei aiheuttaisi.

HIERONTA SÖRNÄINEN HOMO THAIHIERONTA VARKAUS

KAURIS HOMO SÄNGYSSÄ ANAALI SEX