Sex homoseksuaaliseen shop vaasa sihteeri turku

Tässä listassa on vuoteen mennessä valmistuneita opinnäytetöitä: Lista on laadittu opinnäytetöiden aiheiden ja tiivistelmien perusteella, joten sen sukupuolentutkimuksellinen kehys on osin viitteellinen. Vinkkejä listaan lisättävistä töistä saa lähettää sukupuolentutkimuksen toimistosihteerille.

Näitä opinnäytetöitä voi tiedustella luettavaksi Turun yliopiston pääkirjastosta tai kustakin oppiaineesta. Olavi Paavolainen ja nykyaika Lahtinen, Anu: Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä Ollila, Anne: Suomen kotien päivä valkenee Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen Tuohela, Kirsi: Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia Vehkalahti, Kaisa: Naissubjekti modernin murroksessa Ollila, Anne: Suomalaisen miehen lukulainen maskuliinisuusparadoksi.

Maskuliinisuuden kasvot miesten kirjallisissa tarinoissa suhteessa naiseen, isyyteen ja mieskulttuuriin Alvessalo, Pirjo: Naiset, koulutus ja hammaslääkärin ammatti Suomessa Anttonen, Sirkku: Sukupuolittuneet roolit costaricalaisten campesina-naisten omaelämäkerroissa luvulla Bieliunaite, Jurgita: Oli kerran nuori tyttö: Elsa Soinin luvun naiset Elomaa, Hanna: Porvarillista rakkautta rakkaus, perhe ja sukupuoliroolit Oskar ja Mili Hultmanin kirjeenvaihdossa Eloranta, Eeva-Johanna: Keskiluokkainen nainen varhaisviktoriaanisessa Englannissa Försti, Teija: Naisautoilu ja naisautoilijan representaatiot Suomessa luvuilla Haapala, Katja: Naiset suomalaisen yhteiskunnan kuvaajina luvun kulttuurilehdissä Haavisto, Emilia: Modernin naisen elämäntyyli Aitta-lehdessä Halme, Sari: Viktoriaaninen nainen kuin tiimalasi Halminen, Kaisa: Branderin tytöt Erään perheen tyttöjen tulevaisuudenkuvat ja elämänvalintoihin vaikuttaneet tekijät Hautanen, Tarja: Turkulaisten homojen ja lesbojen kulttuurihistoriaa.

Jumalan ritarit ja morsiamet. Sukupuoli kristillisessä mystiikassa ja luvuilla Hokkanen Anna: Modernin naisen kuva tanssi- ja alastonvalokuvissa luvun Suomessa Huttu, Miia: Sukupuolimoraali ja avioliitto Ilmari Kiannon ja hänen sukulaistensa kirjeenvaihdossa vuosina Jokinen, Liisa: Säädyn ja sukupuolen mukainen.

Älä unelmoi, ole se. Kuukautiskokemuksen kulttuurinen rakentuminen suomalaisten, vuosina syntyneiden naisten kuukautiselämäkerroissa Korte, Arja: Tehtaan ja kodin parhaaksi. Tyttöjen opetus Kymin osakeyhtiön ammattikoulussa Koukku, Riitta: Naiseus myöhäiskeskiajan englantilaisissa mysteerinäytelmissä Kutilainen, Kaisa: Ruumiillisella kasvatuksella kohti terveempää kansakuntaa - Keskustelu naisten ruumiillisuudesta Kisakenttä-lehdessä lukujen Suomessa Leskelä, Maarit: Päiväkirjojen Aino Kallas modernia naisidentiteettiä etsimässä Lohtamo, Maiju: Tyttöyden rakentuminen sotavuosien Suomisen perhe - elokuvissa Metsä-Tokila, Piia: Entisten poliittisten naisvankien kokemuksia vankeudesta vuosina vankilamuistelmien mukaan Norontaus, Katariina: Sukupuolten väliset suhteet ja valta Heian-kauden keskivaiheen japanilaisten ylhäisönaisten kirjoituksissa Mulari, Heta: Du är ju för fan inte normal!

Suomen Cosmopolitan-lehti vuosina sukupuoliteknologian ylläpitäjänä ja tuottajana Nyström, Maija: Sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentuminen Suosikissa vuosina Neuvonen, Tiina: Uno Cygnaeuksen käsitykset naisen kasvatuksesta Ojansuu, Anna: Naisten kokemuksia toimistotyöstä luvun Suomessa Ollila, Anna-Maria: Yhteiskunnallinen suhtautuminen kaupunkien irtolaisnaisiin ja luvun vaihteen Suomessa Pankakoski, Anu: Naisidentiteetin muovautuminen suomalaisessa vankilamiljöössä luvulla Rauhamäki, Anu: Palvelija perheessä ja palvelijan ja emännän välinen suhde vuosisadan vaihteen kaupunkilaiskodissa Salmela, Anu: Esiliinoihin liittyvät käsityöohjeet naiskäsityksen ilmentäjinä luvun alusta luvulle Skurnik, Saila: Sukupuoli ja valta - sukupuolten puheenvuorot it-tukkutoimittajalla Suominen, Heidi: Sukupuoli, etnisyys ja seksuaalisuus ranskalaisessa elokuvassa Suhde Sutinen, Asta: Luokan ja sukupuolen ristiriitoja.

Juurakon Hulda -elokuva soumalaisen yhteiskunnan tulkitsijana ja rakentajana luvulla Tammi, Riina: Äitiys uuden ajan alun Englannissa Tervo, Marja-Leena: Tyttökulttuuri Suomessa Demi-lehden kuvaamana vuosina Tiihonen, Kristiina: Ulkomaiset kioskikirjat naisen roolin määrittelijöinä luvun alussa ja luvulla.

Uusi nainen, uusi mies, uusi ihminen? Sukupuoliroolit ja moderni Katri Ingmanin luvun romaaneissa Vehkalahti, Kaisa: Tyttöikä on vaaroja täynnä Suomalaisuus, sukupuoli ja seksuaalisuus televisiodraamassa Venny sekä sen vastaanotossa Ylipieti, Riikka: Maalaisnaisten työ- ja vapaa-ajan käyttö luvuilla Äijälä, Susanne: Puheenvuoroja vihreiden leskien ongelmista.

Lähiörouvat Vihreä leski - elokuvaan liittyvässä keskustelussa luvun loppupuolella Suomen historia Väitöskirjat: Naisten maanpuollustusliikkeen käynnistyminen ja kehitys valtakunnalliseksi järjestöksi Nieminen, Marjo: Kotiliesi naisten koulutuksen kuvaajana ja arvottajana Ala-Nissilä, Otto: Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa Hiltunen, Maila: Naisasialiike Turussa Hytönen, Kirsi-Maria: Naisten urheilun ja voimistelun alkuvaiheet Suomessa Ingelin, Tanja: Naimaton nainen itsensä elättäjänä - Naiseus täysivaltaisuuskeskustelussa autonomisessa Suomessa.

Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Sota-ajan lottatoiminta Porin alueella Lahtinen, Anu: Sukupuoli ja maaomaisuus keskiaikaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa Latva-Äijö, Annika: Isänmaan puolesta Turunmaan piirin lottatoiminta Kataja, Johanna: Kauneuskuningatar Armi Kuuselan myytti Matikainen, Taru: Turun rouvasväenyhdistys vähempiosaisten auttajana vuosina Männistö, Tiina: Haluathan tulla todelliseksi naiseksi? Naisruumiin tuottaminen Suomessa ilmestyneissä nuoren naisen oppaissa Nieminen, Marjo: Kotiliesi naiskoulutuksen kuvaajana ja arvottajana Nuora, Marja: Forssan Naisvoimistelijoiden liikuntakasvatustyö ja luvulla Närvänen, Tarja: Naiset turkulaisyhdyskunnassa I teollistumiskaudella n Naisten elämänkaaren päävaiheet Ojala, Sini: Siveellinen siivetär naisylioppilaan ihanne ja rooli turkulaisessa ylioppilaselämässä ja luvulla Puosi, Hanna-Leena: Avioerot Turussa sodan jälkeisinä erojen "hulluina vuosina" Purola, Mika: Yhteiskunnan hylkäämät Aviottomat äidit Turussa Suomen ensimmäisen teollistumiskauden aikana Rantala, Maria: Ruumis objektina ja subjektina.

Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä vuosina Raussi, Sanna: Naisten rooli ja merkitys osuuskauppajärjestöissä ja osuustoiminnan kehityksessä luvun osuuslehdissä Saarenpää, Taina: Porin kaupunginvaltuustossa Terho, Riikka: Työläisnaisten Urheilulehti naisten ruumiillisen kasvatuksen määrittäjänä ja luvulla Verronen, Outi: Suhtautuminen naiskysymykseen Suomen poliittisessa työväenliikkeessä vuoteen Virtanen, Anne: Saariston vihreät sisaret sotilaskotitoiminta Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistyksen Turun piirissä vuosina Vuorinen, Piia: Helsinkiläisten työläisnaisten toimijuus suurlakosta eduskuntauudistukseen Yleinen historia Väitöskirjat Heinonen, Meri: Brides and Knights of Christ.

Sukupuoli ja sukupuolisuus sydänkeskiajan kristillisessä mystiikassa Hadewijch, Mechthild Magdenburgilainen ja Heinrich Seuse Aaltonen, Sirkku: Englanti ja Venäjän keisariperhe vuosina Heinonen, Meri: Naisen olemus sydänkeskiajalla Mechthild Magdeburgilaisen ja Mechthild Hackebornilaisen tekstien kautta Järveläinen, Katariina: Viktoriaaninen ja moderni nainen Agatha Christien salapoliisiromaaneissa ja luvulla Kokko, Sirkka: Hilma Granqvistin tie opettajattaresta tutkijaksi: Viktorian ajan romaanin antama kuva keskiluokan naisen asemasta Englannissa luvun puolimaissa Lahtinen, Anne: Naiseen kohdistuneet odotukset varhaiskeskiajan Irlannissa Leinonen, Johanna: Toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten siirtolaisnaisten avioituminen ja akkulturaatio Maikola, Harri: Keski- ja yläluokan avioliitot luvun lopun ja luvun alun Englannissa Jane Austeinin romaanien mukaan Mankinen, Anna-Maria: She's Tender and Very Tough.

Luontosuhde Heian-kauden puolenvälin japanilaisten ylhäisönaisten kirjoituksissa Nummi, Peeter: Amerikkalaisen ja suomalaisen naisliikkeen yhteydet ennen I maailmansotaa Palonen, Antti: Mahatma Gandhi ja naisten asema Intiassa Paukku, Markku: Factory girls prayer luvun radikaalilehdistö ja työläislasten ja - naisten asema Englannin teollisessa vallankumouksessa Tikkanen, Mia: Isabella Birdin matkakertomukset viktoriaanisen ajan naismatkailijan kuvaamana Vaapio, Emilia: Gerda Lernerin feministinen historian näkemys Välimaa, Jooa-Maria: Mistä oli miehet ja naiset tehty: Virtuaalikennelit tyttöjen omana tekniikkahauskana: Kansanomaisesta synnytysavusta ammatinharjoittajiin Karjula, Emilia: Rekisteröityjä rouvia ja kahden sulhasen pareja.

Miten epäsuora arviointi ilmenee elämänkertomuksissa Kuronen, Aliisa: Kulttuurin tutkimuksen näkökulma nuorten naisten raskauteen ja äitiyteen Laukkanen, Anu: Sukupuolen tuottaminen ja naisen representaatiot itämaisessa tanssissa "Monenlaiset naiset voi olla kauniit, mut sit taas kuitenkin täytyy olla vähän kaunis" Piilinen, Iina-Maria: Naisten kulttuurinen suhde ruokaan.

Tutkimus kahdenkymmenen eriikäisen naisen syömätavoista Rantanen, Leena: Kansanomaisten seksilaulujen nais- ja mieskuvista Rimpiläinen, Sanna: Tulkinta etnisen minäkuvan konstruoinnista kahden Inkerin suomalaisperäisen naisen haastatteluissa Schildt, Jarna: Tyttöjen enkulturaatio Kotkan Kaarniemen kylässä äiti tytär-suhteen näkökulmasta Siitonen, Aino: Sanomalehtivitsien nainen Suoniemi, Karoliina: Juhla naisen arjessa Kansatiede Kaisto, Riina: Imetys ja äidinmaito suomalaisessa kulttuurissa vuosina ja aineistojen valossa Kinnula, Hannele: Kotoisin Suomesta, kotona Itävallassa.

Suomalaissyntyiset naiset Itävallassa Ojala, Eija-Maarit: Itsellisen naisen toiseus familistisessa yhteisössä. Subjektiuden valtausta marginaalista Ojanen, Terhi: Naisten työpanos maataloustöissä vuosien aikana lounaishämäläisessä kylässä Pohtinen, Johanna, "Ei yhtä arkista kuin maksalaatikko. Hymyilkää, tämä on hauskaa!

Tutkielma turkulaisen naisvoimisteluohjaajan, Lahja Salvianderin, elämästä ja elämäntyöstä Tenkanen, Salla: Naisen arki Vehmaan kirkkoherranpappilassa vuosina Tuusa, Tanja, Romaniprinsessat.

Vaatteet osana suomalaisen romaninaisen identiteettiä. Etnografinen tutkimus anorektisen kokemustiedon kulttuurisesta jäsentymisestä Mahlamäki, Tiina: Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta Ahonen, Johanna: Naisen kategoria suomen Hare Krishna -yhteisössä Charpentier, Sari: Tutkimus heteroavioliitosta pyhän järjestyksen perustana homoparisuhdekeskustelussa Dickson, Anna-Kaisa: Nainen ja seksuaalisuus hindulaisuuden dharmasastrateksteissä Grönlund, Mikko: Seksuaalinen tasa-arvo ja kirkko: Islam, muutos ja somalitytöt.

Tyttötutkimusta kulttuurien kohtaamisesta ja kulttuurisesta muutoksesta nuorten somalityttöjen haastattelujen pohjalta Kaunisto, Sarita: Diskurssianalyyttinen tutkimus sukupuoliidentiteetistä, sukupuolisuuteen liittyvästä moraalista sekä niiden ilmenemisestä Nuoren postin kirjoituksissa vuonna Korhonen, Pirkko: Sukupuoli obinugrilaisessa perinneuskonnossa ja sen tutkimuksessa: Karjalaisen teoksesta Jugralaisten uskonto Leppänen, Susanna: Leskenpoltto kognitiivisena rakenteena hindulaisessa uskontotraditiossa Leväniemi, Elina: Naisen ja lesbon kategorinen raja nykypäivän Intiassa: Avioliiton solmimiseen liittyneiden taikojen tarkastelua.

Nainen taikojen tekijänä ja kohteena luvun suomalaisessa yhteiskunnassa Linna, Sirpa: Naisen roolit Kristityn vastuu -lehden kuvastamana. Sanomalehtien ja kirkolliskokouksen keskustelupöytäkirjojen antama käsitys aikamme naisesta ja papista Opas, Minna: Nainen maailmassa maailma naisessa.

Olemisen tyyli sukupuolitetussa pohjoisafrikkalaisessa maailmassa kaunokirjallisuuden pohjalta Salmela, Anu: Nainen yksityisessä ja julkisessa tilassa. Turussa asuvien somalinaisten positiot sukupuolitetun tilan kulttuurisessa rajanvedossa Salonen, Heli: Paha kansanperinteen naiskuvassa Soilamo, Kirsi: Matriarkaalisen yhteiskuntateorian vaiheita ja niiden merkitys naisen asemalle Sundell, Minka: Senecanainen ennen vuotta Irokeesien historiaa naisnäkökulmasta Toroi, Päivi: Naisten toiminta vapaakirkollisessa liikkeessä vuosina Vainio, Sanna: Tutkimus viiden karismaattiseen kristillisyyteen sitoutuneen naisen kasvusta "uskoviksi naisiksi" Alkuun Taiteiden tutkimus Mediatutkimus Väitöskirjat: Performative Histories, Foundational Fictions: The Weight of Images.

Affective Engagements with Fat Corporeality in the Media. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja B, osa Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria. Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, Modding The Sims and the Culture of Gaming.

Turun yliopiston julkaisuja Sarja B, osa Always Shaken Forever Stirred. Sukupuolen problematiikka James Bond - elokuvissa Koivunen, Anu: Ja kyllä ne tytötkin sitä tekee" tyttöjen ja poikien seksuaalisuus internetin suomalaisilla seksuaalivalistussivuilla Eltonen, Tuuli: Salainen agentti feminismin vyöhykkeellä: Isä meidän, joka olet kuvassa. Initaatio, sukupuoli ja väkivalta elokuvassa Isä meidän Hakamäki, Jere: Gangsterigenre ja maskuliinisuus tv-sarjassa Sopranos Hanhinen, Hanna: Täydellinen rakastajatar vai menestyvä taskuvenus?

Naiseuden representaatiot Cosmopolitan-lehdessä vuosina Heiskanen, Outi: Tutkielma naisesiintyjän roolin muutoksista Hollywoodmusikaalin studiohistoriassa luvun lopulta luvun alkuun Holm, Saija: Porno, feministiset pornosodat ja nais katsojuus kuvittamassa sukupuolta ja heteroseksuaalisuutta Inkinen, Sanna: How does gender matter? Annie Lennox, Madonna ja ruumiillisuus musiikkivideoissa Juntto, Hanna: Esimerkkinä Tuija-Maija Niskasen elokuva Jäähyväiset.

Pelleilyä ja poliittista aktivismia. Transsukupuolisuus amerikkalaisissa talk show -ohjelmissa Koivunen, Anu: Seksiä, taitoa, karismaa urheilijan kolme parasta valttia matkalla mediaseksikkyyteen. Kaupallisuuden ja viihteellisyyden kyllästämän mediaurheilun tarkastelua Kyllönen, Laura: Naistenlehti Anna naisasialiikkeiden ja naistutkimuksen teesien reflektoijana Kyrölä, Katariina: Ruumis, seksuaalisuus ja eron politiikat suomalaisjulkkisten mediaesiintymisissä Lehtinen, Tuomo: Sankarista tähdeksi suomalaisen miesurheilijan muuttuva mediakuva Lehtonen Heidi: Prostituution ja naiskaupan ihmisoikeudellinen asema uutisjournalismin määrittelemässä ihmisoikeusuutiskentässä Lehtinen, Jutta: Muutoksen e ste ettisiä mahdollisuuksia.

Aineistona suomalainen Tiede-lehti Leppänen, Johanna: Poliisi löytää pojan kuukausien kuluttua ja järjestää näyttävän mediaspektaakkelin juhlistamaan tapahtumaa. Huojentunut äiti saatetaan juna-asemalle vastaanottamaan kadonnutta lastaan suuren mediahuomion keskellä. Junasta astuukin vieras poika, mutta viranomaiset eivät halua uskoa äitiä, vaan vakuuttelevat hämmentyneelle Christinelle, että poika on muuttunut viidessä kuukaudessa. Kaiken lisäksi poika itsekin väittää olevansa Christinen kadonnut lapsi.

Hämmentynyt äiti vie lapsen kotiinsa, mutta palaa poliisiasemalle kertomaan, ettei lapsi todellakaan ole hänen kadonnut poikansa. Christine vaatii poliisia jatkamaan poikansa etsintöjä, mutta joutuukin hankaluuksiin viranomaisten kanssa, joille pääasiana on säilyttää omat kasvonsa ja auktoriteettinsa. Lehdissä juttu oli jo ratkaistu, eikä poliisilla ollut halua jatkaa pidemmälle.

Poliisi kieltäytyy röyhkeästi myöntämästä tekemäänsä virhettä, ja hyökkää äitiä vastaan esittämällä tämän tasapainottomana ja huonona äitinä. Changeling on yhdysvaltalainen vuonna valmistunut draamaelokuva. Elokuvan on ohjannut Clint Eastwood. Elokuva sai Suomen ensi-iltansa 9. Changeling sijoittuu vuoden Los Angelesiin. Palattuaan kotiin hän huomasi pojan kadonneen.

Seuraa tulokseton etsintä ja kuukausia myöhemmin itseään Walteriksi väittävä poika palautetaan kotiin. Christine ei kuitenkaan tunnista poikaa omakseen. Poliisien, toimittajien ja omien ristiriitaisten tunteittensa pökerryttämä Christine antaa pojan kuitenkin jäädä yhdeksi yöksi. Harhaiseksi ja sopimattomaksi solvattuna hän löytää liittolaisen papista nimeltä Gustav Briegleb John Malkovich. Poikaa ei tunnista myöskään pojan opettaja, eikä pojan hammaslääkäri, jolla oli luonnollisesti tiedot potilaansa hampaista.

Nämäkään tosiseikat eivät poliisia heilauta. Kun Christine saa tuekseen tunnetun kansalaisaktivistin, ja poliisin kriitikon, radiossa evankeliumia saarnaavan  Gustav Briegleb in John Malkovich , poliisi päättää vaientaa hankalan äidin lähettämällä tämän mielisairaalaan. Siellä Christine tapaa muita viranomaisten kanssa törmäyskurssille ajautuneita naisia, julmia hoitajia, ja asenteellisen lääkärin, jolla on pelottava määrä valtaa määrätä potilaitaan mm.

Anneli Auerin tapauksesta on nähtävissä, että näitä poliisin innokkaita pikkuapulaisia löytyy yhteiskunnasta edelleenkin, kuin natsi-Saksassa konsanaan, valmiina toteuttamaan virkavallan vääryyksiä. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, kuuluu vanha sanonta. Ehkäpä natsien keskitysleirien työntekijöitä ei pitäisi vaatia vastuuseen vuosikymmenten jälkeen, sillä hehän tekivät vain työtä käskettyä, vai mitä?

Myös virkarikoksiin syyllistyneiden poliisien saattaminen oikeudelliseen vastuuseen on osoittautunut lähestulkoon mahdottomaksi. Siitä löytyy useita esimerkkejä oikeustoimittaja Mikko Niskasaaren blogista. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoden Los Angelesiin. Poliisi toimi tuolloin lain yläpuolella ja täysin ilman valvontaa. Yksittäinen kansalainen on aina erittäin heikossa asemassa silloin, kun poliisin sisäinen valvonta ei toimi, eikä poliisirikoksiin suhtauduta riittävällä vakavuudella, tai niitä koskevat tutkimukset torpataan, kuten Suomessa valtakunnansyyttäjän virastossa on jo pitkään tehty.

Yhdeksänvuotiaan Walter Collins in katoaminen oli saanut mediassa laajaa julkisuutta ja johtanut useisiin tuloksettomiin tutkintoihin. Valmiiksi korruptioskandaalien keskellä painiskelevalla  Los Angelesin poliisi lla ei ollut varaa saada enempää negatiivista julkisuutta, joten paineet ratkaista Walterin katoamistapaus olivat vähintäänkin yhtä kovat kuin Porin poliisi lla ja syyttäjälaitoksella  ratkaista Ulvilan surma hinnalla millä hyvänsä.

Ennen laajaa julkisuutta saanutta Ulvilan murhaa Suomessa oli nähty toinen suurta julkisuutta saanut — erittäin kalliiksi tullut — ja surkeasti epäonnistunut oikeusprosessi Bodomin murha n ratkaisemiseksi. Los Angelesin poliisi teki kaikkensa peittääkseen oman virheensä väärän pojan palauttamisen. Poliisi meni niin pitkälle, että se esitti yksinhuoltajaäidin epävakaana ja huonona äitinä, jonka se lähetti hoitoon psykiatriseen sairaalaan.

Poliisi teki kaiken tämän, vaikka kadonneen pojan äiti oli mm. Anneli Auer ja hänen silloin yhdeksänvuotias tyttärensä olivat kertoneet Porin poliisi lle tuntemattoman huppumiehen tunkeutuneen yöllä taloon.

Huppumies ehti paeta yön pimeyteen ennen poliisipartion saapumista rikospaikalle. Huppumiehen pakoreitti kontaminoitiin paikalle saapuneiden poliisien toimista, eikä aamuyöstä paikalle tuotua koiraa voitu viedä talon kuistille ja puutarhaan haistelemaan jälkiä. Huppumiestä ei saatu kiinni, vaikka useita eri tutkintalinjoja oli avattu ja useita henkilöitä kuulusteltu. Myöhemmin turhautunut ja kolhiutunutta mainettaan vaaliva poliisi keksi alkaa syyttää vaimoa murhasta.

Poliisi ja syyttäjät tekivät kaikkensa vakuuttaakseen kansalaisille, että eihän kukaan ulkopuolinen huppumies tunkeudu ihmisten kotiin yöllä. Poliisin tarvitsi vain käyttää hyväkseen isänsä murhasta traumatisoituneiden pelokkaiden lasten mielikuvitusta.

Los Angelesissa tilanne kärjistyi vuosien saatossa siihen, ettei korruptioskandaaleissa ryvettynyt, ja epäpätevä poliisi nauttinut enää asukkaiden luottamusta. Christine Collinsin saama epäoikeudenmukainen ja jopa julma kohtelu poliisin taholta osoitti tilanteen niin pahaksi, että poliisijohtajat J.

Jones ja James Davis saivat lopulta potkut. Suomessa virkamiehet eivät ole useinkaan joutuneet kantamaan virkavastuu ta, jonka toteutumisesta heidän esimiehilleen maksetaan korkeaa palkkaa. Hyvinä esimerkkeinä viimeaikoina ovat olleet poliisiylijohtaja Mikko Paatero mm. Minulla ei ole tietoa siitä, millä asialla hän on tuolla [Ugandassa] ollut.

Näin poliittinen- ja virkamiesjohto pesee Suomessa kerta toisensa jälkeen kätensä kaikesta vastuusta, ja samalla myös siitä periaatteesta, että jonkinlaista alaisten valvontaa tarvitsisi yleensä harjoittaa. Poliittinen korruptio on luonnollisesti myös se mikä mahdollistaa poliisin korruptio n. Kun systeemi on rakenteellisesti korruptoitunut, ei virkamieseettisyyden jalo aate toteudu.

Kun poliisin annetaan toimia ilman valvontaa ja vastuuta, ovat seuraukset kansalaisten kannalta hyvin tuhoisia, kuten Christine Collins aikoinaan ja sittemmin Anneli Auer saivat karvaasti kokea.

Michael Straczynski ,[1] that explores child endangerment, female disempowerment, political corruption, mistreatment of mental health patients, and the repercussions of violence. The film stars Angelina Jolie as a woman reunited with a boy whom she immediately realizes is not her missing son. When she tries to demonstrate this to the police and city authorities, she is vilified as delusional, labeled as an unfit mother, and then confined to a psychiatric ward. Englannissa myrkytettiin hiljattain entinen venäläinen vakooja  Sergei Skripal  tyttärensä Julia n kera.

Maailmassa on paljon raakaa julmuutta ja pahuutta, jollaista tavallisen ihmisen on vaikeata edes kuvitella. Ihmisten kylmäverinen murhaaminen tai murhauttaminen, vaikkapa poliittisista syistä tai rikollisin keinoin hankitun rahan takia, tuntuu tavalliselle kansalaiselle täysin käsittämättömältä asialta, jollaista mielletään tapahtuvan vain elokuvissa. Siksi syyttäjä Jarmo   Valkama n väite perheriidan päätteeksi tapahtuneesta verityöstä Ulvilassa oli kansalaisille helpommin miellettävissä oleva selitys.

Valitettavasti syyttäjien näyttö todisteet hovioikeudelle esittämään tapahtumakuvaukseen ei kuitenkaan ollut riittävä. Näyttöä syytöntä perheenäitiä, Anneli Aueria vastaan ei yksinkertaisesti ollut olemassakaan. Oli vain suuri määrä mielikuvituksellisia ja paikkansa pitämättömiä väitteitä, joita esitettiin näyttävästi mediassa.

Anneli Auer vapautettiin korkeimman oikeuden päätöksellä murhasyytteistä, ja vuosikausia jatkuneet oikeusprosessit päättyivät vihdoin Walter Collins iksi itseään viranomaisille väittänyt kaksitoistavuotias poika, oikealta nimeltään Arthur J. Poika oli traumatisoitunut oman äitinsä kuolemasta kolme vuotta aiemmin hänen ollessaan yhdeksänvuotias.

Poika oli karannut kotoaan ja lukenut lehdistä Walter Collinsin katoamisesta. Poliisin saatua karkulaisen kiinni oli tämä keksinyt valheen esiintyä Walterina, ettei joutuisi palaamaan kotiin inhoamansa äitipuolen luokse. Anneli Auerin pienten lasten mieliin oli iskostettu käsitys siitä, että äiti olisi murhannut isän, ja olihan näin myös lehdissä kerrottu.

Kun äiti yllättäen vapautuikin vankilasta keväällä , keksivät lapset sijaisperheessä yhteisen tarinan äidin hirviömäisyydestä, jottei heidän olisi tarvinnut palata kotiin. Tuomarit päättelivät langettavissa tuomioissaan yleiseen elämänkokemukseensa vedoten, etteivät lapset pystyisi yhdessä keksimään senlaatuisia tarinoita. Anneli Auer ja Jens Kukka tuomittiin syyttöminä suljettujen ovien takana pitkiin vankeusrangaistuksiin teoista, joita kumpikaan ei ollut tehnyt, ja juttu määrättiin salaiseksi 60 vuodeksi.

Walter Collinsia ei koskaan löytynyt. Hänen epäiltiin tulleen kaapatuksi ja murhatuksi maatilalla, jonka omistaja Gordon Stewart Northcott oli ollut aiemmin töissä elintarvikeliikkeessä, jossa Walter oli usein käynyt ostoksilla hänen äitinsä ollessa töissä. Mies jäi kiinni useiden kadonneiden lasten kaappaamisista, murhista ja julmista hyväksikäytöistä.

Northcott tuomittiin kuolemaan hirttämällä tammikuussa Tuomio pantiin täytäntöön vankilassa San Quentin State Prison lokakuun toinen päivä vuonna Esteellisyys eli jääviys ruots. Se tarkoittaa virkamiehen tai luottamushenkilön sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen. Esteellisyys rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta, joka pyrkii turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuuden, puolueettomuuden ja objektiivisuuden.

Esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua.

Esteellisyydestä seuraa, että esteellinen henkilö ei voi olla päättämässä asiasta, osallistua asian käsittelyyn eikä edes olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Poikkeuksena läsnäolokieltoon on kunnanvaltuusto, jonka kokoukset ovat kaikille julkisia.

Esteellisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn on menettelyvirhe. Syytöntä Anneli Aueria elinkautiseksi vankilaan kammenneet viranomaiset muodostavat pienen, tiiviin ja hyvin arvovaltaisen piirin. Kaikki mahdolliset keinot käytettiin ulvilalaisen perheenäidin kukistamiseksi. Esteellisyys, asenteellisuus ja puolueellisuus eivät ole haitanneet menoa Anneli Aueriin kohdistetussa ajojahdissa. Tämä on kaikkien kansalaisten etu.

Samalla kaatuvat tekaistut syytteet ja tuomiot lasten hyväksikäytöistä. Vasta sitten Anneli Auerilla on  todelliset mahdollisuudet saada oikeutta. Ulvilan murha, Anneli Auerin tapaus ja viranomaisten korruptio. Wineville Chicken Coop Murders.

Entinen kaksoisagentti sai hermomyrkkyä. Korruptio saa rehottaa rauhassa. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset. Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Lahti murhattiin kotonaan Tähtisentiellä Ulvilassa Leski Anneli Auer toivoo poliisin aloittavan murhatutkinnat alusta. Vaasan yliopisto, professori Ari Salminen. Veljeni Jens Kukan pidätyksen jälkeen syksyllä ymmärsin hyvin nopeasti, että Suomessa esiintyy poliisikorruptio ta.

Valitettavasti institutionaalinen korruptio  Suomessa ulottuu huomattavasti laajemmalle, kuin pelkästään poliisiorganisaatioon. Institutionaalisella korruptiolla tarkoitan julkisen vallan organisaatioiden korruptiivisia toimintatapoja.

Rakenteellisella korruptiolla tarkoitetaan suunnilleen samaa asiaa. Koska kyse on tavoista, niitä voi, ja tulee muuttaa. Ilman valpasta mediaa ja tutkivaa journalismia, se on kuitenkin vaikeata.

Tämän vuoksi aloitin tätä blogia aikoinaan kirjoittaa, sillä halusin tuoda lukijoille tiedoksi Auer-tapauksen taustakuvioita ja epäselvyyksiä, joita ei mediassa kukaan selvitellyt. Anneli Auerin vääriin tuomioihin liittyy ilmiselvästi mm. Piilokorruptiossa esimerkiksi poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa. Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja.

Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille. Piilokorruptiosta seuraa, että toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys vähenevät, ja samalla yleinen luottamus yhteiskunnan instituutioihin heikkenee. Anneli Auerin väärien tuomioiden takaa löytyy pienet satakuntalaiset piirit, joissa arvovaltaa ja päätäntä valtaa on käytetty väärin, ja usein suljettujen ovien takana.

Silloinen ulvilalainen sisäministeri alk. Paatero aloitti virassaan Porilainen näyttelijä Kai Tanner vapautettiin dna profiilin sopimattomuuden takia. Myöhemmin selvisi, että dna kuului poliislle. Jutussa sisäministeri kertoo tunteneensa epäillyn, ja antoi tälle samalla suosituksensa character referenssin. Tanner vapautettiin samana päivänä. Surma tapahtui vielä keskellä hyvin rauhallista, hyvämaineista ja lapsiperheiden suosimaa asuinaluetta.

Se oli yllättävä ja dramaattinen uutinen. Miten toimittaja Sanni Grahn kok tiesi soittaa kokoomuslaiselle sisäministerille, ja kysellä tämän tuntoja porilaisen näyttelijän pidätyksestä? Miksi tuore sisäministeri katsoi aiheelliseksi puuttua Ulvilanmurhan keskeneräiseen tutkintaan, ja antaa lausunto medialle? Olisi kiva tietää kuka kertoi sisäministerille, että näyttelijä Kai Tanner on vangittu?

Sanni Grahn-Laasonen työskenteli vuosina — ensin IltaLehden toimittajana, edeten nopeasti uutispäälliköksi. Huhupuheiden mukaan sisäministeri Holmlund antoi poliisille käskyn löytää syyllinen. Tätä huhua en pysty todistamaan todeksi, mutta silloisten lehtijuttujen perusteella paine murhan ratkaisemiseksi oli kova ja lupauksia murhan ratkeamiseen annettiin poliisipäälliköiltä. Syksyllä , juuri ennen Jukka S. Lahden murhaa uutisoitiin hätäkeskuslaitosta koskevista ongelmista:.

Hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt eroaa. Landstedt katsoo, ettei hänellä ole nykyisessä tilanteessa edellytyksiä jatkaa tehtävässään. Hän siirtyy omasta suostumuksestaan pelastustoimen asiantuntijatehtäviin. Laitoksen virkaa tekeväksi johtajaksi tulee Porin poliisipäällikkö Timo Vuola.

Hän palaa vanhoihin tehtäviinsä, kun uusi johtaja on valittu. Sisäministeriö on jo julistanut viran hakuun. Anne Holmlund siirsi Hätäkeskuksen Tampereelta Poriin. Satakunnan poliisipäällikkö Timo Vuola toimi sen tilapäisenä johtajana. Murhayönä Satakunnan poliisilaitosta johti apulaispoliisipäällikkö Matti Kulmala. En tiedä onko hän sukua kihlakunnansyyttäjä Kalle Kulmalalle, mutta vapaamuurari hän kuitenkin on, kuten oli esim.

Apulaispoliisipäällikkö Matti Kulmala lähetti Pauli Kuusirannan murhapaikalle aamuyöstä tutkinnanjohtajaksi, sillä Juha Joutsenlahtea ei oltu saatu yöllä kiinni.

Rikospaikkatutkinnan ensivaiheet suoritti siis Kuusiranta. Seuraavana päivänä puolelta päivin Juha Joutsenlahdesta tuli Ulvilan murhan tutkinnanjohtaja, kun Kuusiranta määräsi tutkinnanjohtajuuden tälle.

Tämä aiheutti kritiikkiä etenkin Tampereella, kun paljon suurempi Pirkanmaan hätäkeskus lakkautettiin ja sen toiminnot siirrettiin Holmlundin kotiseudulle Poriin. Lahti oli saanut tappouhkauksia, poliisi etsi alkuun murhaajaa Luvatalaisten joukoista. Poliisi tutki myös teoriaa, että oikea kohde olisi ollutkin Helavirta, mutta tekijä olisi erehtynyt talosta.

Miten pitkittynyt murhatutkinta ja sen tuoma negatiivinen huomio vaikutti mahdollisesti yhtiöön, siitä enemmän Ulvilan aikakirjoissa. Kai Tannerin asianajaja Jouko Kauppila kin kuuluu Satakunnan kauppakamariin.

Kauppila vaati kovaäänisesti tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahden erottamista Tannerin pidättämisen jälkeen. Kauppila luonnehti asiakkaansa vapisseen pidätyksen aiheuttamasta järkytyksestä.

Päivä sen jälkeen, kun Anneli Auer oli pidätetty miehensä murhasta epäiltynä, Kauppila kiirehti syyllistämään vaimoa mediassa. Mikä saa kokeneen asianajajan kommentoimaan keskeneräistä tutkintaa? Vielä kummallisempaa on Kauppilan kokoomuslaisen yhtiökumppanin Sampsa Kataja n ulostulo Ulvilan murhan keskeneräisessä tutkinnassa.

Miten toimittaja Sanni Grahn  kok tiesi soittaa asiassa myös Katajalle, tai paremminkin, miksi Sanni Grahn edes soitti Katajalle?

Miten Kataja, tai yksikään arvovaltainen kokoomuslainen , liittyy Ulvilan murhatutkintaan? Miksi he osallistuivat koko arvovallallaan syyttömän ulvilalaisen perheenäidin syyllistämiseen pimeässä murhajutussa aiheuttaen sillä neljän pienen lapsen joutumisen kodittomiksi?

Juuri ennen nimitystään poliisiylijohtajaksi Mikko Paatero kok puuttui Ulvilan murhan tutkintaan estäen tutkinnan siirron KRP: Paateron mukaan Ulvilan murhatapaukselle ei tarvita uusia silmiä. Yritettiinkö näin peitellä esim. Poliisit olivat kontaminoineet ulkopuolisen surmaajan pakoreitin takapihalta, eikä koiraa voitu viedä sinne enää haistelemaan. Samoin oikeudessa todisteina käytettyjä kontaminoituneita rikospaikka-valokuvia on otettu ennen ja jälkeen useiden poliisien parveiltua rikospaikalla.

Kuvissa lattialla ollut veitsi on siirtynyt, takaovi on avattu jne. Epätoivoiset syyttäjät Kalle Kulmala ja Paula Pajula yrittivät tarjota Vaasan hovioikeudelle syksy  uusina todisteina kaksi viikkoa murhan jälkeen otettuja kontaminoituja valokuvia takkahuoneen ovenpielistä ulkoapäin kuvattuja , vaikka oveen oli poliisi sekä timpuri rakentaneet ennen kuvien ottoa puisen suojan, jonka yhteydessä oven karmeihin on voinut syntyä mm. IS — Hannes Markkula, Julkaistu: Mikko Paatero astui virkaansa Juuri ennen sitä rikosylikomisario Pauli Kuusirannasta kok oli tullut tutkinnanjohtaja  Lavialainen pian eläkkeelle siirtyvä tutkinnanjohtaja oli entuudestaan hyvä tuttu poliisiylipäällikö Mikko Paateron lisäksi myös oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa.

Jonkka astui virkaansa heinäkuussa Kuusirannasta tuli tutkinnanjohtaja vuotta myöhemmin  Päivälleen kaksi vuotta Jukka S. Porin seudullakaan ei ole tällä hetkellä muita selvittämättömiä juttuja, Kuusiranta selvittää. Lausunnosta huokuu Kuusirannan varmuus siitä kuinka hän aikoo kerätä sulat hattuunsa ennen eläkkeelle siirtymistään. Hänellä on täytynyt olla jo tuolloin tiedossaan kuinka se tulee tapahtumaan. Huppumiehestä hänellä ei kuitenkaan ole ollut hajuakaan toivottavasti!

Tutkinnanjohtaja Pauli Kuusiranta käytti kaikkia poliisille suotuja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tarkoitettuja pakkokeinoja Anneli Aueriin.

Perheeseen asetettiin peitepoliisi Seppo tarkkailemaan perheen elämää. Tutkinnanjohtaja Pauli Kuusiranta lausui Anneli Auerin pidätyksestä Todellisuudessa väite vahvasta näytöstä ei pitänyt alkuunkaan paikkaansa, kuten eivät pitäneet Anneli Auerille ja hänen alaikäiselle tyttärelleen poliisikuulusteluissa esitetyt valheetkaan.

Paikalla olivat ainakin kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala. Asian esitutkinta ei ollut edes valmis. Miten ovat korkeassa asemassa olevien virkamiesten ulostulot mediassa vaikuttaneet Anneli Auerin oikeusturvaan?

Poliisiylipäällikkö juhli Ulvilan murhan ratkeamista. Poliisiylipäällikkö Paateroa, tutkinnanjohtaja Pauli Kuusirantaa tai Porin poliisilaitoksen päällikköä Timo Vuola a ei hätkäyttänyt myöskään se, että Anneli Auer ei itse muistanut ollenkaan tekoa, tai että poliisi ei ollut selvittänyt tarkemmin minkäänlaista materiaalista näyttöä Auerilta tunnustusta vahvistamaan, esim.

Anneli Auer kertoo Pekka Lehdon Ulvilanmurhamysteeri dokumenttielokuva ssa olleensa hämmästynyt kuultuaan lehdissä kerrotun hänen tunnustaneen miehensä murhan. Siitä enemmän kohdassa Tapio Santaoja.

Anne Holmlund in ja Mikko Paatero n luottomies Satakunnan poliisilaitoksen päällikkö Timo Vuola n rooli Auer-tapauksessa kaipaa lähempää tarkastelua. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että sosiaaliviranomaiset saivat vapaasti tutkia salassa pidettäviä esitutkintatietoja Porin poliisilaitoksella, ja muodostaa niistä mielipiteitä Anneli Auerista syyllisenä. Sosiaaliviranomaisilla on ollut Anneli Auerin lapsiin ja sijaisvanhempiin yhteydet, ja heidän vastuullaan on ollut lasten ja heidän äitinsä yhteyksien ylläpitäminen.

Kuten jo tiedämme, kaikki yhteydenpito äidin ja sijaisvanhempien luona asuneiden lasten välillä katkaistiin äidin istuessa syyttömänä vankilassa. Laki määrää, että perhesuhteet tulee pitää yllä, mikäli olosuhteet vain mitenkään sen sallivat. Suomi on saanut lukuisia tuomioita EIT: Sosiaaliviranomaiset kuin kotonaan poliisilaitoksella — katsoivat vapaasti salaisia rikostietojakin. Viranomaisdokumenttien mukaan sosiaaliviranomaiset pääsivät Porissa tutkimaan muun muassa poliisin ehdottomasti salassa pidettäviä esitutkintatietoja, rikosilmoituksia ja tietoja kiinniotetuista.

Poliisin ja sosiaaliviranomaisten paljon julkisuudessa kehutun yhteistyön taustalla Porissa oli myös arveluttavia piirteitä, ilmenee Satakunnan Kansan haltuunsa saamista viranomaisdokumenteista.

Niiden mukaan yhteistyö meni niin pitkälle, että sosiaaliviranomaiset pääsivät tutkimaan myös ehdottomasti salassa pidettäviä esitutkintatietoja, rikosilmoituksia ja tietoja kiinniotetuista. Sosiaaliviranomaiset saivat olla läsnä jopa poliisijohdon aamupalavereissa, joissa ajankohtaisia rikosasioista käsiteltiin huomattavasti laajemmin ja avoimemmin kuin esimerkiksi tutkinnanjohtajien julkisuuteen toimittamissa tiedotteissa.

Poliisilaitoksen turvallisuudesta ja laillisuusvalvonnasta vastannut apulaispoliisipäällikkö Risto Alanne huomautti useaan kertaan asiasta poliisipäällikkö Timo Vuola lle. Lopulta asia eteni poliisirikostutkintaan, jossa Vuolaa ja sosiaaliviranomaisyhteistyöstä päävastuun kantanutta komisariota epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kumpaakaan vastaan ei lopulta nostettu syytettä. Vuola sai täysin puhtaat paperit. Sen sijaan syyttäjä totesi komisarion syyllistyneen virkasalaisuuden rikkomiseen, mutta piti rikosta vähäisenä. Asian ratkaisi lopulta valtakunnansyyttäjävirasto.

Virkarikossyytteen sijaan Timo Vuola palkittiin ylennyksellä. Eikö yhdestätoista hakijasta löytynyt virkaan paremmin sopivaa ehdokasta? Ketkä suosittelivat Timo Vuolaa virkaan? Porin entinen poliisipäällikkö, nykyisin Lounais-Suomen apulaispoliisipäällikkönä työskentelevä Timo Vuola vaihtaa työpaikkansa Tampereelle. Sisäministeriö on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti Timo Vuolan Sisä-Suomen poliisipäälliköksi 1. Pirkanmaalla Vuola johtaa 45 kunnan alueen poliisitoimintaa. Virka täytettiin viiden vuoden määräajaksi.

Pitkän poliisiuransa lisäksi Vuola on työskennellyt Hätäkeskuslaitoksen johtajana vuosina — Sisä-Suomen poliisipäällikön virkaan oli 11 hakijaa. Virka tuli avoimeksi 1. Porin poliisipäällikkö Timo Vuola , kihlakunnansyyttäjä Jarmo Valkama ja valtionsyyttäjä Jukka Rappe ovat kaikki keskenään kurssikavereita.

Kaikki kolme olivat ensimmäisen tutkinnanjohtajan Juha Joutsenlahden ajojahdin takana, koska tämä oli rohjennut puolustaa Anneli Auerin syyttömyyttä oikeudessa. Tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti joutui omiensa puremaksi puoltaessaan Anneli Auerin syyttömyyttä.

Vaasan hovioikeus taipui samalle kannalle kahteen kertaan. Joutsenlahti sai maksaa kovat kipurahat rehellisyydestään. Joutsenlahti on ollut kaikenaikaa Auerin syyttömyyden suhteen oikeassa. Syyttäjät onnistuivat luomaan  myytin , että Anneli Auer teki täydellisen murhan yhdeksänvuotiaan tyttärensä avustuksella.

Anneli Auer avaa aihetta kirjassaan Murhalesken muistelmat , sekä blogissa an. Tutkinnanjohtaja Pauli Kuusiranta etsi ulkopuolista murhaajaa kirkon kirjoista ja heinäpelloilta, kunnes päätti, että vaimosta saa tehtyä syyllisen. Paljon kritisoitu alkupään huono tutkinta tapahtui Kuusirannan itsensä alaisuudessa. Myöhemmin hänen tutkinnanjohtajana ollessaan tapahtui vakavia virkarikoksia , joista Auer on tehnyt rikosilmoituksen, mutta joka ei johtanut mihinkään hyväveli-kerhon suojellessa toinen toisiaan.

Murha- ja seri-jutun päätutkija Tapio Santaoja on vältellyt parhaansa mukaan kameroita, ja DNA-näytteen antamista. Ulvilalainen rikosylikomisario Tapio Santaoja käytti Suomessa laitonta Reid-kuulustelutekniikk aa syyttömään perheenäitiin Anneli Aueriin. Anneli Auerille myös väitettiin hänen kärsivän muistinmenetyksestä, ja painostettiin muistelemaan käsistä ryöstäytynyttä perheriitaa, jonka lapsetkin olivat muka vahvistaneet.

Santaoja oli murhayönä virkavapaalla. Mikähän lienee Santaojan alibi ja kengän koko? Santaoja liittyi Ulvilan murhan tutkintatiimiin vasta keväällä Poliisi käytti Anneli Aueriin juuri tätä samaa tekniikkaa, jossa kuulusteltavalle kerrottiin tapahtumakulku, ja kuulusteltava saatiin sekoittamaan mielikuvitusta omaan muistiin ja väitettiin luetettavien lähteiden omien lasten vahvistavan keksityn tapahtumakulun. Get them to repeatedly picture it happening. That gives her credibility. Kokoomuslainen käräjätuomari Annette Santamaa Ulvilasta ei katsonut olevansa jäävi tuomitsemaan Anneli Aueria.

Kun syyttäjät olivat onnistuneet harhauttamaan korkeimman oikeuden palauttamaan murhajutun takaisin käräjäoikeuteen lasten kauhutarinoilla, oli hyvä saada kavereita tuomaristoon. Ulvilalainen Käräjätuomari Anette Santamaa on entinen syyttäjä ja hyvä tuttu mm. Annette Santamaa on toiminut myöskin Ulvilan Kokoomus Ry: Entisenä syyttäjänä hän tuntee myöskin syyttäjä Kalle Kulmalan ja tämän isän Hannu Kulmalan entuudestaan.

Miten juurikin Santamaa päätyi murhatuomariksi käräjäoikeuteen sen jälkeen, kun korkeinoikeus oli saatu palauttamaan juttu alempiin oikeusasteisiin traumatisoituneiden lasten kauhukertomuksilla? Santamaa tuomitsi syyttömän leskiäidin, Anneli Auerin, elinkautiseen vankeuteen yleisen elämänkokemuksensa valossa. Kysymyksiä on herättänyt myös korkeimman oikeuden KKO esittelijän vaihtaminen seri-asiassa vain muutamaa viikkoa ennen hylkäävän päätöksen antamista kesällä Päätöstä oli odotettu yli 9 kk, koska aineisto oli niin laaja.

Laajaan aineistoon ei pysty uusi esittelijä perehtymään millään muutamassa viikossa. Mikäli edellinen esittelijä oli tehnyt hylkäävän päätöksen, niin miksi sitä vitkutettiin samalle päivälle, kun Anneli Auerin uuden hovioikeuskierroksen valmisteluistunto alkoi Porissa Oliko tarkoitus saada aikaan lisää negatiivista julkisuutta Anneli Auerille, ja vaikuttaa hovioikeuden tuomareihin?

Satakunnan vaikutusvaltaisella kokoomuslaisella kermalla on ollut erittäin hyvät suhteet paikallislehteen Satakunnan Kansa an, jolle vuodettiin perättömiäkin väitteitä, jotka saatiin IltaLehden kautta levitettyä koko kansalle molemmat lehdet ovat Alma Median omistamia. Suurin vastustus Anneli Auerin pyrkimyksille saada äänensä kuuluville omassa asiassaan on tullut ko. Syksyllä julkistettiin Tampereen yliopiston tutkimus Syylliseksi kirjoitettu.

Tutkimuksessa nostetaan esille kolme tärkeätä asiaa: Korkeimman oikeuden vapautettua Anneli Auerin murhasyytteistä helmikuussa , tuntui valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen olleen tyytymätön ratkaisuun. Hän antoi medialle lausunnon, jossa hän ilmoitti suoralta kädeltä murhan jäävän selvittämättömäksi ja toivoi, että käräjäoikeudet saisivat jatkossa enemmän päätäntävaltaa.

Samassa yhteydessä Nissinen sanoi olevansa pahoillaan Jukka S. Olisivatko hekin halunneet syyttömän perheenäidin tulevan tuomituksi elinkautiseen vankeuteen? Entä kuinka pahoillaan Nissinen on syyttömänä syytetyn ja tuomitun puolesta, jonka koko elämä on tuhottu prosessissa? Lahden murhan esitutkinta hoidettiin, voi Nissisen uutta ehdotusta muutoksenhakuoikeuden heikentämisestä pitää ällistyttävänä. Jos Aueriin kohdistuneessa murhaoikeudenkäynnissä näyttö olisi otettu vastaan vain käräjäoikeudessa, olisi hänet ilmeisesti tuomittu syyttömänä miehensä murhasta.

Jutussa käräjäoikeus nimittäin tuomitsi Auerin kahdesti murhasta elinkautiseen vankeuteen, mutta hovioikeus kuitenkin vapautti hänet perustellen sitä näytön riittämättömyydellä.

Valtakunnansyyttäjän virastossa tunnutaan ajattelevan, että käräjäoikeuden langettavan tuomion olisi tullut jäädä voimaan. Se olisi kuitenkin tarkoittanut, että asiassa olisi ylemmässä asteessa kahdesti syyttömäksi todettu henkilö joutunut kärsimään elinkautista vankeusrangaistusta, mikä on ankarin rangaistus Suomessa. Paikallinen yhteisö oli henkisesti tuominnut Netflixin huippusuosion saaneen dokumenttisarjan päähenkilön  Steven Avery n jo kauan ennen kuin hänen tuomionsa julistettiin.

Tämä ilmapiiri asetti paineita valamiehistölle, jonka jäsenet perheineen ottavat osaa yhteisön arkeen. Samaa voidaan sanoa pienellä paikkakunnalla Ulvilassa tapahtuneesta henkirikoksesta ja paikallisten ihmisten asenteista ja odotuksista murhan selvittämiseksi.

Poliisilla on lisäksi Suomessa hyvin läheiset suhteet paikallisen käräjäoikeuden tuomareihin. Auerin tapauksessa on nähtävissä miten yksilön oikeusturva kärsii pahasti, kun vastassa on pienen paikkakunnan vaikutusvaltaisia pelureita antamassa lausuntoja myös medialle. Syksyllä Nissinen kertoi Ylen A-Talk-ohjelma ssa tietävänsä varmuudella, etteivät seksuaalirikostutkinnat ja murhajuttu liity mitenkään toisiinsa. Näin perusteltiin juttujen käsittely oikeudessa erillisinä tapauksina.

Puoli vuotta myöhemmin syyttäjät kuitenkin myönsivät rikosasioiden keskinäisen yhteyden ilmoittamalla julkisuuteen, että Auer-juttu saa neljä syyttäjää.

Helmikuussa Nissinen esiintyi jälleen Ylen A-Talk-ohjelmassa keskustelemassa tällä kertaa Vaasan hovioikeuden ratkaisusta. Hän kertoi olleensa jossainmäärin yllättynyt vapauttavasta tuomiosta, mutta seuranneensa asiaa vain median ja toisten kertoman välityksellä. Olisi hyvä tietää ketkä kaikki ovat valtakunnansyyttäjää asiassa vuosien varrella briiffanneet, sillä tieto on osoittautunut harhaanjohtavaksi. Erikoista on myös se, että valtakunnansyyttäjä Matti Nissisellä on sama harrastus, kuin Ulvilan murhasta epäillyllä  ulvilalaismiehellä.

Mies pidätettiin heti murhan jälkeisenä päivänä sekavassa tilassa fileerausveitsi hallussaan, kasvoissa ja ranteessa viiltohaavoja. Edesmennyt kihlakunnansyyttäjä Jarmo Valkama jäi kansalaisten mieliin mediassa esittämillään hurjilla väitteillä ja Ulvilan murhamysteeri elokuvassa omituisilla filosofioillaan.

Eihän silloin [ole] enää mitään tarvetta tätä jatkaa. Nissinen pyrki vuonna Paateroksi Paateron paikalle. Anneli Auerin kohtalo on ollut valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen käsissä useaan otteeseen vuosien varrella. Matti Nissisellä on ollut kaikenaikaa valta puhaltaa Valkaman, Kulmalan, Pajulan ja Haapalehdon peli poikki, mutta sitä hän ei tehnyt vaan päinvastoin; — Nissinen ilmaisi suuren pettymyksensä korkeimmanoikeuden vahvistettua Vaasan hovioikeuden vapauttavan tuomion.

Kirjoittaja Susku London on kasvanut kokoomusaktiivien penskana Espoon Haukilahdessa, käyden siellä koulut ja lukion. Susku London on sitoutumaton. Suomessa laiton Reid-kuulustelutekniikka   Wikipedia englanniksi. Anneli Auerin kirja Murhalesken muistelmat. Matti Nissinen -tutkinta kompuroi jo ensi metreillään. Artikkelista on myöhemmin poistettu Holmlundin valokuva ja sen kuvateksti joka on esillä tässä blogikirjoituksessa.

Kai Tannerin asianajaja Jouko Kauppila vaatii tutkinnanjohtajan vaihtamista. Anneli Auerin epätoivoiset yritykset saada oikeutta murhatulle miehelleen Jukka S. Lahdelle, lapsilleen sekä itselleen, ovat pyörineet vuosikausia kuin karuselli. Asia koski Anneli Auerin lapsia ja näiden hyvinvointia, eli niin sanotusti lasten etua.

Anneli Auerin lasten etuun ottivat eräät tahot voimakkaasti kantaa mm. Minusta on järk yttävää , että lasten edusta ovat kommentoineet julkisuudessa sellaiset tahot, joilla ei ole minkäänlaista tietoa Anneli Auerin lasten olosuhteista. Anneli Auerin ja Jens Kukan ennätysmäisen  pitkät seri-tuomiot eivät yksinkertaisesti kestä päivänvaloa. Ne perustuvat pelkästään pienten lasten kauhukertomuksiin äidistään ja kenestä tahansa, joka heidän mieliinsä oli istutettu pahana ihmisenä.

Jälkikäteen minulle on selvinnyt, että sosiaalityöntekijät saivat olla kuin kotonaan Satakunnan poliisilaitoksella juuri niihin aikoihin, kun Anneli Aueria epäiltiin murhasta ja sittemmin lastensa hyväksikäytöstä. Satakunnan Kansassa kerrottiin, että sosiaaliviranomaiset pääsivät tutkimaan ehdottomasti salassa pidettäviä esitutkintatietoja, rikosilmoituksia ja tietoja kiinniotetuista. Vaikka virkavirheeseen syyllistyneet esimiestasoiset poliisit saivat jälleen kerran täysin puhtaat paperit, niin tällä poliisirikoksella on ollut Anneli Aurin ja hänen lastensa kannalta kannalta erittäin merkittävä negatiivinen vaikutus.

Paljon puhutut lasten edut ovat Auer-tapauksessa jääneet virkamiesten etujen jalkoihin kerta toisensa jälkeen. Virkarikos-syytteestä kaikessa hiljaisuudessa vapautettu silloinen Porin poliisipäällikkö  Timo Vuola palkittiin nimityksellä Sisä-Suomen poliisipäälliköksi helmikuussa Eikö yhdestätoista virkaan hakeneesta löytynyt muka sopivampaa, vai oliko Vuolalla joukko vaikutusvaltaisia Ulvila-kasessa ryvettyneitä suosittelijoita?

Harri Aalto,  Pori Poliisin ja sosiaaliviranomaisten paljon julkisuudessa kehutun yhteistyön taustalla Porissa oli myös arveluttavia piirteitä, ilmenee Satakunnan Kansan haltuunsa saamista viranomaisdokumenteista. Poliisilaitoksen turvallisuudesta ja laillisuusvalvonnasta vastannut apulaispoliisipäällikkö Risto Alanne huomautti useaan kertaan asiasta poliisipäällikkö Timo Vuolalle.

Ohessa aiemmin lähettämäni muistio koskien Anneli Auerin lapsia. Xxxx   Xxxx   on ollut puhelinyhteydessä asiaan liittyen Lähetin syyskuussa muistion myös Raisioon lastensuojelun sosiaalityöntekijälle Helsingistä saamieni ohjeiden mukaisesti.

Raisiosta oli kuitenkin lokakuussa kerrottu Xxxx   Xxxx: Siksi käännynkin nyt uudelleen puoleenne. Kuten kerroin, meitä on ryhmä ihmisiä, jotka olemme huolissamme Anneli Auerin nuorimmista lapsista, jotka ovat oireilleet psyykkisesti sijaiskodissaan. Olemme kaikki vakuuttuneita siitä, että nuorimmaisten lasten kauhutarinat äidistään ovat syntyneet erilaisten pelkotilojen seurauksena. Olemme kaikki yhtälailla vakuuttuneita siitä, että lapsia ei ole kohdeltu kaltoin tai raiskattu biologisen äidin kodissa.

Olemme myöskin huolissamme siitä, että poliisi pitää sosiaaliviranomaisia talutusnuorassaan pyrkiessään tuomitsemaan lasten äidin lasten isän murhasta. Toivomme, että sosiaaliviranomaiset ovat saaneet kaiken tarpeellisen information ja materiaalin haltuunsa voidakseen tehdä informoituja päätöksiä lasten sijoituksesta. Vaasan hovioikeus vapautti Anneli Auerin yksimielisesti Jukka S. Lahden murhasta keväällä Tämän on täytynyt tulla täytenä yllätyksenä niin sijaisvanhemmille kuin myös heidän huollossaan olleille lapsille.

On täysin luonnollista, että lasten menettämisen pelko, ja taloudellisen selviämisen pelko on voinut iskeä sijaisperheeseen. Tämä yhdessä lasten pelkojen kanssa siitä, että äiti tappoi isin on voinut johtaa kauhukertomusten syntymiseen. Vapauduttuaan vankilasta Anneli Auer yritti saada yhteyttä lapsiinsa, mutta heidät vietiin enon toimesta pitkälle merimatkalle, jossa kauhutarinat saivat alkunsa. Anneli Auerin useat yritykset saada tavata lapsiaan on tallennettu filmille Hätäpuhelu-dokumenttia tehdessä, sekä se miten sosiaalityöntekijä siinä tilanteessa selitti lasten tapaamisen monimutkaisuutta äidille.

Nyt kun korkeinoikeus palautti Ulvilansurman käsittelyn käräjäoikeuteen on odotettavissa pitkä ja myös lapsille raskas oikeudenkäyntien sarja. On sitäkin tärkeämpää taata lapsille puolueeton, turvallinen ja kaikista peloista vapaa elinympäristö. Sen takaavat ainoastaan alalle koulutetut, kokeneet ja asioihin neutraalisti suhtautuvat sijaisvanhemmat, tai mahdollisesti auktorisoitu valvottu hoitokoti.

Sen vuoksi pyydämme lasten pikaista sijoittamista pois enon luota. Nyt uudelleen tutkintavankina ollessaan Anneli Auer on toistuvasti pyytänyt vankilaa järjestämään perhetapaamisia ilman pleksilasia esikoisensa Amandan kanssa.

Nämä on järjestelmällisesti evätty vankilan johdon toimesta. Asiasta keskusteltiin elokuussa Kriminaalihuollon tukisäätiössä ja Annelille toimitettiin kopio vankien oikeuksista. Hän oli tekemässä asianjohdosta valitusta Riseen vankilan johtajasta, jolloin joku vartijoista kanteli johtajalle. Vankila päätti tehdä pikaisesti lastensuojeluilmoituksen Amandasta, että Anneli muka painostaa lastaan. Amandan tilanne on ollut muutoinkin kohtuuton ja hän on saanut kärsiä aivan tarpeettomasti.

Hänen isänsä on murhattu, sen lisäksi hänet on eristetty muusta perheestään. Pienimmät sisaret ovat alkaneet pelätä häntä sijaisvanhempien luona, ja Amanda on nyt murhasta epäiltynä, koska pikkuiset ovat sellaisia kauhutarinoita kertoneet.

Tietojeni mukaan hänellä on kuitenkin ollut hyvät oltavat Xxxxxx- kodissa , jossa on ollut ammattinsa osaavia neutraaleja henkilöitä hänen tukenaan. Toivomme, että vankila järjestäisi Amandalle ja Annelille lain suomia perhetapaamisia, joissa lapsella on mahdollisuus tuntea fyysistä läheisyyttä vanhempaansa ja sen mukanaan tuomaa turvallisuutta koskettaen ja halimalla.

Finland, T and others v. Toivomme, että aiemmin tehdyistä virheistä on otettu oppia, ja että tässä Suomen rikoshistorian oudoimmassa tapauksessa toimittaisiin maan parhaan osaamisen ja ammattitaidon mukaisesti. Pyydän edelleen, että kaikkea kertomaani käsitellään luottamuksellisesti, eikä xxxxx xxx xxxx x xxxx xxxxx  xxxxx xxx xxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx xx xxxxxxxxxxxxxx. Vastaan mielelläni kysymyksiin, mikäli sellaisia kertomastani ja kirjoittamastani syntyy.

Helsingistä saamieni ohjeiden mukaan toimitan kopiot myös aluehallintoviranomaiselle. Minkäänlaista vastausta en ole koskaan saanut Arja Ahoselta, tai muilta asiaa käsitteleviltä tahoilta, vaikka minulla oli Anneli Auerilta valtakirja. Sosiaaliviranomaiset eivät ole tietenkään vastuussa vankilan päätöksistä lapsiin liittyvissä asioissa, mutta halusin kuitenkin tuoda sosiaaliviranomaisten tietoon sen miten vankilassa on lasten suhteen toimittu.

Vankilassa korjattiin sittemmin Amandan tapaamisiin liittyneet esteet, mutta pienimpiä lapsiaan Anneli Auer ei saanut tavata. Samoihin aikoihin, kun itse mietin Anneli Auerin lasten kohtaloa, toimittaja Jarkko Sipilä tuskasteli Auer-vyyhdin useita käänteitä:. Palaa lähtöruutuun kulkemalla vankilan kautta Julkaistu KKO palautti Anneli Auerin murhajutun peräti käräjäoikeuteen ounastellun hovioikeuden sijaan.

Jutun käsittely alkaa siis käytännössä aivan alusta. Auer-tapauksessa tietysti voi todeta, että olisi ollut yllätys, jos asiat olisivat menneet jotenkin ennakoidusti. KKO katsoi, että jutussa on tullut niin paljon uutta näyttöä, että käsittelyn aloittaminen käräjäoikeudesta on perusteltua.

Samalla KKO varmisti sen, ettei juttu tule automaattisesti sen käsiteltäväksi. Jos uutta näyttöä olisi puitu ensimmäistä kertaa hovioikeudessa, niin tapaus olisi väistämättä tullut KKO: Joku olisi joka tapauksessa valittanut hovioikeuden ratkaisusta.

Auer puolestaan istuu vankilassa Turun käräjäoikeuden hänelle seksuaalirikoksista langettamaa tuomiota. Seksuaalirikokset ja murhajuttu liittyvät nyt entistä tiiviimmin yhteen.

Murhajutun uusi käsittely nivoutuu saman uuden näytön ympärille kuin väitetyt lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Kyse on Auerin kolmen nuorimman lapsen kertomuksista. Kolmen nuorimman lapsen — murhayönä aikaan he olivat 2-, 5- ja 7-vuotiaita — kertomusten perusteella Auer ja Jens Kukka tuomittiin seksuaalirikoshaarassa vuosikausiksi vankeuteen.

Turun käräjäoikeus äänesti päätöksestä, mutta ei ole kertonut millä perusteilla enemmistö tuomareista piti lasten kertomuksia hyväksikäytöistä uskottavana. Samaa lasten kertomusten uskottavuutta joudutaan nyt arvioimaan murhajutussa.

Lapset kertoivat uusia asioita tapahtumista kesällä , kun hovioikeus oli todennut Auerin syyttömäksi murhaan. Tilanne oli tuolloin se, että lapset olisi palautettu äitinsä huoltoon. Seitsemänvuotiasta oli puhutettu jo alkuperäisessä poliisitutkinnassa, mutta uudet kertomukset tulivat vasta nyt.

Syyttäjien — heitä on seksuaalirikoshaara mukaan lukien Auer-tapauksessa jo neljä — mukaan lasten kertomukset ovat nimenomaan se keskeinen uusi asia. Kertomusten tarkka sisältö ei ole tiedossa, mutta KKO: Tosin vanhin lapsista on kiistänyt äitinsä syyllisyyden.

Seksuaalirikoshaaran käsittelyssä kuultiin leegio asiantuntijoita arvioimassa lasten kertomusten uskottavuutta, mutta käräjäoikeus piti perustelunsa salaisina. Tosin aivan kaikkea se oikeus ei kertomuksista hyväksynyt. Käräjäoikeus totesi nimenomaan, ettei se luottanut lasten kertomiin saatananpalvontaväitteisiin.

Auer-vyyhdistä ei käänteitä puutu. Vuosien varrelta löytyy syyttömänä vangittua teatterijohtajaa, poliisitutkinnan virheitä, seksistä kieltäytynyttä solutettua poliisimiestä, epämääräisiä ristikuvioita ruumiissa ja vaikka mitä.

Juttua on tutkittu vuosikausia ja puitu eri oikeusistuimissa kuukausia, mutta aina tuntuu uutta riittävän. Auer-tapaus osoittaa, että Suomen oikeusjärjestelmä ei aina toimi sen paremmin poliisin, syyttäjien kuin oikeuslaitoksenkaan osalta.

Henkirikos tapahtui kuusi vuotta sitten ja nyt palataan alkuun. Ehkäpä toisella kierroksella case Auerissa asiat sujuvat nyt paremmin. Olisiko se yllätys, jos näin kävisi? Anneli Auer Kultakuumeen erikoishaastattelussa 25 min. Artikkeli on julkaistu Stern Crime -lehden 4. Nainen soittaa Ulvilasta, länsisuomalaisesta pikkukaupungista. Joku tuli ikkunast sisää! Mitä siellä nyt tapahtuu?

Onks teitä monta siellä? Tästä hätäkeskuspuhelusta alkaa yksi Suomen arvoituksellisimmista rikostapauksista. Kyseessä on myös tragedia, jossa yksi nainen joutuu vuosiksi vankilaan, jossa hänet erotetaan lapsistaan ja jossa lapsista tehdään vihollisia toinen toisilleen. Suomi on nyt sen kysymyksen edessä, onko oikeusvaltion nimissä tehty hirvittävä vääryys. Nyt, lähes kymmenen vuotta hätäkeskuspuhelun jälkeen, komisario ajaa autollaan koivumetsän reunustamaa tietä. Hän kertoo, että hänen kännykkänsä oli soinut vähän hätäkeskuspuhelun jälkeen.

Heti kun hän näki puhelimensa näytöltä kollegansa nimen, hän aavisteli lomansa päättyvän. Kuparia valmistavassa yhtiössä työskennellyt henkilöstövalmentaja ja perheenisä oli murhattu yöllä makuuhuoneeseensa vaimonsa ja vanhimman tyttärensä silmien edessä.

Juha Joutsenlahti mietti tuolloin, kuka murtautuisi taloon ja surmaisi verisesti miehen tämän perheen läsnäollessa? Se ei — herra varjele — ollut mitenkään epätavallista, että Joutsenlahden alueella sai joku surmansa väkivaltaisesti. Niin kauan kuin rikostutkija muisti, on Porin seudulla tapahtunut eniten henkirikoksia Suomessa. Ehkä asiaan on vaikuttanut se, että Pori on satama- ja työläiskaupunki, jossa sanat eivät aina välttämättä riitä, vaan myös nyrkit puhuvat. Tietenkin tapahtumiin liittyy myös alkoholi.

Joutsenlahti on tavannut kaduilla paljon ihmisiä, jotka juovat, koska ovat surullisia. Ja toisia, jotka ovat surullisia, koska juovat. Valitettavasti hän on myös tavannut liian monta sellaista, jotka muuttuvat väkivaltaisiksi juodessaan.

Tämä tapaus poikkesi kuitenkin täysin kaikista muista Joutsenlahden uran aikana. Ja se jäi arvoitukseksi, vaikka tutkinnanjohtaja teki kaikkensa. Jo se, kuinka monta kertaa hän olikaan kuunnellut hätäkeskuspuhelutallenteen…. Sitten puhelimesta kuuluu kiihkeä lapsenääni: Mun iskä voi huonosti. Poliisi Juha Joutsenlahtea ei tapaus jätä rauhaan. Hänet kutsuttiin lomaltaan surmapaikalle, ja hän johti alkuvaiheen tutkimuksia.

Kookas ja ryhdikäs kuin jääkiekkoilija. Hän palaa tänään tapahtumapaikalle. Tämän reitin hän muistaa hyvin. Jopa näiden lukuisien vuosien jälkeen. Hän on ottanut töistään vapaapäivän palatakseen surmapaikalle.

Ehkä näyttääkseen maailmalle, että hän teki kaiken oikein. Ehkä myös vakuuttaakseen itsensä siitä, että hän toimi kuten piti ja että oli epäoikeudenmukaista, että hänen uransa suistui raiteiltaan siten kuin teki. Siitä huolimatta sain tutkinnan vastuulleni. Perillä Joutsenlahti luo silmäyksen ympärilleen. Pieni, unelias Ulvila, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Porista. Tiet kapenevat, omakotitaloja on vaikea erottaa toinen toisistaan. Punatiilisiä, puulla verhoiltuja taloja.

Siellä täällä näkyy etupihalla trampoliini. Joissakin rumia muovituoleja terasseilla, ja useimmissa on niin huolellisesti leikattu pensasaita, että voisi luulla naapureiden kilvoittelevan puutarhanhoidossa. Joutsenlahti katsoo taloa numero 54 ja kertoo. Työtoverit näyttivät hänelle makuuhuoneen. He kertoivat, että uhrin nimi on Jukka Lahti, ja hänen vaimonsa Anneli Auer makaa vakavasti loukkaantuneena sairaalassa.

Joutsenlahti katsoi ympärilleen ja näki, että terassinoven ikkuna oli rikottu ja lattialla oli lasinsirpaleita. Veriroiskeita ei voinut olla näkemättä: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa? Eräässä lehdessä kysyttiin, onko hän naispaholainen. Tänä päivänä Anneli Auer vaikuttaa jotenkin vetäytyneeltä, ikään kuin hänen ja muun maailman välillä olisi jonkinlainen näkymätön verho.

Nykyään Anneli Auer tuntee jokaisen äänen, joka hätäkeskuspuhelutallenteelta on erotettavissa. Hän tietää, että puhelun kesto on neljä minuuttia ja 18 sekuntia.

Hän tietää myös, kuinka monta sekuntia hänen oma äänensä kuuluu puhelimen läheltä. Samoin, kuinka kauan hänen silloin yhdeksänvuotias tyttärensä Amanda puhuu hätäkeskusvirkailijan kanssa. Hän tuntee nauhalta jokaisen napsahduksen ja tietää, millä kohtaa tulevat hänen miehensä viimeiset sanat.

Toisin on muistojen laita. Ne haalenevat, niitä voi manipuloida ja ne voivat kääntyä ihmistä itseään vastaan. Tällaisten muistojen syytä on, että hän menetti miehensä lisäksi vuosien varrella myös maineensa ja melkein kaiken, mikä hänelle hänen elämässään oli rakasta. Tämän vuoksi Anneli haluaa puhua faktoista. Ei siitä, mitä hän voi muistaa. Anneli Auer ilmoitti haluavansa ensin tietää tarkemmin, mistä hänen kanssaan haluttaisiin jutella.

Hän halusi tavata jossakin vähemmän silmiinpistävässä paikassa. Vuosikausia hän on piilotellut aurinkolasien takana. Ihmiset tuntevat hänet lehdistä, jotka ovat julkaisseet hänen kuviaan ja niiden alla kirjoittaneet hänen olevan mahdollisesti saatananpalvoja tai noita. Monet suomalaiset uskovat hänen olevan tätä kaikkea. Hänen kylmistä sinisistä silmistään puhutaan kuin ne olisivat todistusaineistoa.

Scandic-hotellin kahvilassa istuu hoikka, huoliteltu, viisissäkymmenissä oleva nainen. Selkä hiukan kumarassa, tarkkaillen keskittyneesti vastapäätä istuvaa.

Aluksi hän vaikuttaa hermostuneelta, sen jälkeen hauraalta. Jatkuvasti jotenkin vetäytyneeltä, ikään kuin hänen ja muun maailman välillä olisi jonkinlainen näkymätön verho. Hänen edessään on rikospaikkatutkinnan kuvia. Todistusaineistoa siitä kauhusta, joka hyökyi hänen elämäänsä 1. Kuvissa näkyy vereen tahriintunut lakana, verinen halko ja mies, joka makaa sängyn vieressä. Jotkut kuvat antavat vain aavistaa tilanteen hirveyden, toiset taas näyttävät tapahtuneen kaikessa kauheudessaan siten, että toivoisi, ettei kuvia olisi koskaan nähnytkään.

Kuten kuvat miehen murskatuista kasvoista. Erityisesti se, jossa näkyy kasvojen oikea puolisko. Silmä roikkuu ulkona silmäkuopastaan.

Iskujen on täytynyt olla aivan pidäkkeettömiä ja hurjia. Anneli Auer työntää kuvat niihin koskematta pöydän keskelle. Enää häntä ei tämä kauhu voi saavuttaa.

Hän on nähnyt sen liian usein. Sinä päivänä voin jälleen elää. Minun täytyy taistella niin kauan että selviää, mitä todella tapahtui. Lämpötila oli nollan yläpuolella.

Tuuli oli kuitenkin kova. Luvatalla töissä ollut henkilöstön kehittämispäällikkö Jukka Lahti lähti Turkuun asti ulottuneelta työmatkaltaan kotia kohti kello  Lahdella oli yllään tumma takki ja siihen sopivat housut, tai niin Anneli Auer ainakin muistelee. Lahti oli tarkka ulkonäöstään, tummat hiuksensakin hän leikkautti aina kerran kuussa. Lahdella oli mieleenpainuvat kasvot: Neljä vuotta aiemmin hän oli ottanut vastaan työnsä suuren porilaisen kupariyhtiön henkilöstöosastolla.

Tämä merkitsi etenemistä uralla. Siksi Lahti oli muuttanut perheineen Raisiosta pohjoisemmaksi Ulvilaan. Ne, jotka työskentelivät kuparitehtaassa kuuluivat alueen ylpeimpiin ja näin oli ollut jo vuosikymmeniä. Se, joka kuului tähän piiriin, toi mukanaan tehtaaseen myös lapsensa ja lapsenlapsensa. Koska tehdas oli elättänyt ihmisiä tällä harvaanasutulla alueella jo vuosikymmeniä, se oli ikään kuin perheenjäsen.

Nyt äiti-tehdas oli kuitenkin hylkäämässä lapsensa. Yritys oli irtisanomassa yli työntekijää. Henkilöstövalmentaja Jukka Lahden oli hoidettava potkut saaneiden työntekijöiden irtisanomiset. Sellainen työ ei varsinaisesti lisännyt hänen suosiotaan.

Joku oli uhkaillut häntä. Lahti myös uskoi, että hänen Opel Zafiransa naarmut eivät olleet syntyneet vahingossa. Jukka Lahti ei kuitenkaan ollut mies, joka olisi huolestunut tällaisesta. Sinä päivänä hän oli lähtenyt kotoaan kello kuudelta aamulla.

Työvoimatoimiston Turussa järjestämä seminaari kesti koko päivän. Lahti tunsi hyvin tämän työvoimatoimiston, olihan hän itse työskennellyt siellä luvulla. Vuonna hän oli johtanut akateemisten työttömien ryhmää, jolloin hän oli tutustunut vuotiaaseen naiseen, joka oli suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon.

Nainen esittäytyi Anneli Aueriksi. Pian myös Anneli sai paikan työvoimatoimistosta. Lahti oli naimisissa ja Auer seurusteli vakituisesti, mutta se ei estänyt näitä kahta tapailemasta toisiaan. Kun Anneli tuli raskaaksi, Jukka erosi puolisostaan. Pariskunta meni naimisiin, ja he saivat kolme lasta lisää. Jukka Lahden täytyi hoitaa ihmisen irtisanomiset.

Häntä iskettiin fileerausvetsellä 70 kertaa. Heidän kodissaan Ulvilassa oli viisi huonetta, sauna ja autotalli.

Tavanomainen koti tavanomaisella suomalaisella asuinalueella. He eivät olleet paljoa tekemisissä naapureidensa kanssa. Jukka ja Anneli olivat kotoisin muualta, ja ehkä he sen takia jäivät hieman ulkopuolisiksi. Jukasta tämä ei ollut kiinni. Anneli pikemminkin oli sen verran vähäpuheinen, että kenellekään ei ehkä tullut mieleen kutsua häntä jutustelemaan kahvikupin ääreen.

Anneli tiesi kuitenkin jotain leipomisesta. Hän ylläpiti Perhekerho-nimistä nettisivustoa, jolla hän julkaisi reseptejä, lahjaideoita ja sisustusehdotuksia. Toisella, Mammadieetti-sivustolla, hän antoi laihdutusvinkkejä äideille. Auer esitteli siellä kuvia itsestään ja kapeasta vyötäröstään. Hän myös taisteli kotiäitien aseman puolesta, sillä koki heidän olevan syrjittyjä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sivustoilla olevat mainokset tuottivat perheelle hiukan lisätuloja. Perheen ajan tässä talossa Ulvilassa oli kuitenkin määrä pian päättyä. Jukka oli hakemassa työpaikkaa Helsingin lähistöltä. Kello yksitoista illalla hän kääntyi Tähtisentielle ja parkkeerasi autonsa pihatielle.

Oli torstain ja perjantain välinen yö. Harvoissa taloissa paloivat enää valot. Jukka Lahti aukaisi etuoven ja laittoi kännykkänsä lipaston päälle, kuten aina ennenkin. Lastenhuoneiden ovet olivat kiinni ja vanhin tytär nukkui omassa huoneessaan.

Aamulla he saisivat aukaista adventtikalenterin ensimmäisen luukun.

..

PK-SEURAA OULU AMATÖÖRI SEX HOMO

Ei siitä, mitä hän voi muistaa. Sosiaaliviranomaiset saivat olla läsnä jopa poliisijohdon aamupalavereissa, joissa ajankohtaisia rikosasioista käsiteltiin huomattavasti laajemmin ja avoimemmin kuin esimerkiksi tutkinnanjohtajien julkisuuteen toimittamissa tiedotteissa. Miten toimittaja Sanni Grahn  kok tiesi soittaa asiassa myös Katajalle, tai paremminkin, miksi Sanni Grahn edes soitti Katajalle? Entinen kaksoisagentti sai hermomyrkkyä. Sanomalehtivitsien nainen Suoniemi, Karoliina: Toivomme, että aiemmin tehdyistä virheistä on otettu oppia, ja että tässä Suomen rikoshistorian oudoimmassa tapauksessa toimittaisiin maan parhaan osaamisen ja ammattitaidon mukaisesti.

Thai hieronta hämeenlinna mies homo saa kyrpää