Vapaat homoseksuaaliseen naiset äitiä perseeseen

vapaat homoseksuaaliseen naiset äitiä perseeseen

Armeija siis on edelleenkin valtaosin homoseksuaalinen instituutio, jossa myös harjoitetaan jatkuvasti homoseksuaalista käytöstä ml. Mikähän sinua harmittaa näissä reaalimaailman tosiasioissa? On kyllä esittänyt, ja asia on myös yleisessä tiedossa. Minkäänlaisia todisteita asiaa vastaan taas ei ole onnistuttu esittämään. Vain täydellinen idiootti lähtisi ilman faktoja vastustamaan mitään näin hyvin dokumentoitua ilmiötä.

Joten olet ilmeisesti täydellinen idiootti. Väite, ettei armeijassa homoiltaisi lainkaan, on niin naurettavan todellisuuspakoinen, että se vaatisi todella poikkeuksellisen hyviä todisteita puolelleen, ennen kuin kukaan täysiälyinen lähtisi moista väitettä viemään eteenpäin. Outo juttu, intin hinttailuista ei KUKAAN ole esittänyt todisteita tässä ketjussa eikä muualla ja Se on alkuperäinen ja täydellisen todistamaton väite.

Pistä viestin pvm ja kellonaika ja otsikko esiin niin kerrataan vähän niitä "todisteita" Faktat puhukoot puolestaan joten esitä niitä jos on mitä esittää. Ja on vanha amistemppu kääntää väittelyn todistustaakka, sinä Se avauksen väittämän olet esittänyt joten koitapa jotenkin muuten luikerrella nalkista ulos.

Ja turha aloittaa "kaikki tietää" jne Faktoja on esitetty jo aivan tarpeeksi, ja hinttailu armeijassa on kylmä reaalimaailman tosiasia. Normaali nettifanaatikko toimii juuri noin, eli yrittää mölyämisellään saada epävarmuutta aikaan. Homoseksuaalisuus armeijassa on fakta, joka tunnetaan paitsi Suomen armeijasta, niin myös kautta historian kaikista armeijoista. Tämä fakta ilmiö tunnetaan niin historiankirjoituksen, psykologian kuin sosiaalitieteiden kautta.

Fakta on fakta, eikä satunnaisen fanaattisen nettipellen ininä sitä muuta miksikään. Kiemurtelepa nyt ulos nalkistasi jotenkin Sairas henkilö taidat olla. Faktat ovat kiistattomia, eikä tuollainen neitimäinen ininä niitä muuta. Homoilu armeijassa on tosiasia. No entäs sitten jos joku joskus homoilisi? Armeijassa tai jossain muualla - aivan se ja sama.

Tärkeä on, että jokainen homo, lesbo ja mikä vaan osaa lipastaa rynkyn, tähdätä ja ampua metrin matkalta muutaman reiän tauluun. Jos sen päälle osaa ampua kessillä ja tehdä painesiteen, niin aina paranee.

Armeijassa kyllä oppi mitä eri kiertoilmaisut tarkoittavat. Esimerkiksi se "taistelijapari" tekee enimmäkseen jotain ihan muuta kuin taistelee. Tai kai sitä lähitaisteluksi voisi leikillisesti kutsua. Tilanteessa, jossa taistelijapari ei liity partioon tai ryhmään, johtaa taistelijaparia toinen sotilaista, joka on määrätty vanhemmaksi.

Näin on esimerkiksi parivartiossa yleensä öiseen aikaan. Taistelijaparin sotilaat tukevat toistensa taistelua tulellaan ja liikkeellään, ja haavoittumistilanteessa antavat ensiavun. Taistelijaparissa miehistöarvoiset johtavat toisiaan. Siinä oli kieltämättä hyvin tiivistetty taisteluparin merkitys. Useimmille seuraava on sanomatta selvää siksi sitä ei varmaan oltu tuohon kirjoitettukaan , mutta taisteluparin hyviin tapoihin kuuluu tietenkin myös pyrkiä nostamaan parinsa motivaatiota, henkeä ja yleistä jaksamista.

Sotatilanteessa motivoimaton ja väsynyt sotilas on vain tiellä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä taisteluparisuhteen ollessa alkutekijöissään käsillä suoritettua peniksen hyväilyä, kenties myös ainakin osittaista katsekontaktia. Luottamuksen kasvaessa taisteluparin välillä riittävän suureksi tavoite n. Oraalisen tyydytyksen on todettu varsinkin kenttäolosuhteissa nostavan joukkojen mitattua tulosta lähes joka sektorilla. Pyysin ylläpitoa siirtämään viestisi "sairaat fantasiat" foorumille, täällä tuo onneton Ville 5v sepustus on täysin väärässä paikassa.

En vain kertakaikkiaan ymmärrä, mikä ihmeen vimma teillä sivareilla on pilkata armeijassa harrastettavaa homoseksuaalista läheisyyttä? Sinä olet valintasi tehnyt ja mennyt sivariin, anna muiden myös tehdä oma valintansa ja mennä armeijaan tutkimaan omaa seksuaalisuuttansa mikäli he niin haluavat. Ei se ole teiltä homokammoisilta sivareilta millään tavalla pois. Kunnioitan heterolähtöistä siviilipalveluvalintaasi, kunnioita sinä puolestasi muiden homoseksuaalista armeijavalintaa niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Sorry, kävi typo, tarkoitin "toteutumattomat sairaat fantasiat" -foorumia. Mutta edelleen, täällä tuo onneton Ville 5v sepustus on täysin väärässä paikassa. Taidat olla tuo sama luuseri avaaja joka nyt yrittää luikerrella pois nalkista kun jäi kiinni perättömästä väitämästä? Ihan oikeasti, heteroseksuaaleille heteroille on omat foruminsa.

Ja jos olet todella niin uskomattoman ahdasmielinen, ettet homoseksuaalisuutta kestä, niin lienee parasta kun et oikeastaan kirjoita minnekään forumille yhtään mitään. Sen sijaan ihmetystä herättää miksi itse roikut sitkeästi täällä selkeällä heterofoorumilla? Etkö todella huomaa että Ville 5v sepustuksesi kuuluvat "toteutumattomat sairaat hinttari fantasiat" -foorumille eivätkä todellakaan tänne.

Kuten on tullut osoitettua, avaaja esitti toteen näyttämättömän väitteen inttihinttailusta ja jäi siis valheellisesta väittämästään oikein kunnolla nalkkiin.

Voi pikku duudelia 7. Olet sinä kyllä yksi saatanan tyhmä inttäjä apina. Aloitus käsitteli sitä, kun uutisessa armeijan kantahenkilökuntakin totesi homoilun olevan fakta. Olet sairas ja typerä inisijä, joka ei tajua yhtään mistään mitään. Koko blokikirjoitus pohjautuu toisteltuihin kuulopuheisiin eli tornareihin vuosikymmenen ajalta.

Olet täydellinen toope jos pidät moista tornarikoostetta millinkään arvoisena todisteena yhtään mistään. Ei ihme jos opetushallitus ajaa jo ala-asteen kouluihin oppiaineeksi medianlukutaitoa kun edes kaltaisesi yläasteikäiset eivät osaa erottaa totuutta tarinasta. Et oo tosissas 8. Voi vittusen, et riemuidiootti osaa edes kirjoittaa suomea, lässytät vaan suu kuolassa jostain "blokista". Kai nyt jumalauta armeijan tunteva pitkän uran siellä tehnyt kouluttaja on uskottavampi kuin tuollainen henkisesti rajoittunut inttäjä pelle.

Kun parin vuosikymmen kouluttajakokemuksen omaava ja samalla kasarmielämää parikymmentä vuotta katsellut pitkän linjan kouluttaja Petteri Leino ei kuitenkaan itse nähnyt yhden ainoaa kertaa niin on helppo sanoa että asia on joko äärimmäisen harvinainen tai kerrassaan olematon varuskunnissa. Eli avaajan väite on täyttä skeidaa ja hyvä todiste siitä on ettei edes pitkän linjan kouluttaja Petteri Leino ole asiaan livenä törmännyt.

On kyllä tyhmä ihminen joka noin itsestään selvää asiaa yrittää kieltää. Yrität epätoivoisesti väkisin tehdä valkoisesta mustaa. Leino sanoi että homoseksiä on armeijassa. Vain täydellinen ääliö voi nähdä asiat noin vääristyneesti. Homo h inttiin 1. Olen nuori homopoika, ja ajattelin että inttiin kannattaa mennä kun kerran pitää miehistä.

Mitkä chaanssit minulla on saada poikaystävä jostain kivasta kapiaisesta? Kun parin vuosikymmen kouluttajakokemuksen omaava ja samalla kasarmielämää parikymmentä vuotta katsellut pitkän linjan kouluttaja Petteri Leino ei itse nähnyt mitään yhden ainoaa kertaa niin on helppo sanoa että asia on joko äärimmäisen harvinainen tai kerrassaan olematon varuskunnissa. Sinähän siis et tiedä mitään mitä Leino on nähnyt, etkä tiedä selvästi mitään muutakaan.

Homoseksuaalisuus armeijassa on fakta, eikä tuollainen typerä inttäjä pysty asiaa muuttamaan. On helppo todeta että asia on joko äärimmäisen harvinainen tai kerrassaan olematon varuskunnissa, kerran äärimmäisen pitkällä kasarmielämäkokemuksella varustettu itse aliupseeriliiton puheenjohtaja ei pysty kuin vuosien ja vuosikymmenten takaisia tornareita kuulupuheita koostamaan.

Kapiaispoikaystävä voi olla vaikea löytää, mutta palvelustovereista sellainen saattaa hyvin löytyäkin. Omassakin tuvassa oli pari poikaa jotka saivat toisensa intin aikana! Sinäkö vatipää et tajua, että asiasta tuskin on juurikaan saatavissa mitään kouluttajan tietoja parempaa tietoa? Homoseksuaalisuus armeijassa on fakta, jonka em. Oletko niin loputtoman tyhmä ihminen, että kuvittelet sen olevan jokin "tornari"? Tornari on huhu jostain tietystä tapahtumasta tai asiasta, tornarit eivät käsittele esimerkiksi yleistä aihetta "onko armeissa koskaan homoiltu".

Mikäli olisit edes käynyt armeijan, niin tietäisit mitä tarkoittaa "tornari". Olet väärässä taas Eli avaajan väite on täyttä skeidaa ja hyvä todiste siitä on ettei edes pitkän linjan kouluttaja Petteri Leino ole asiaan livenä törmännyt tuhansista kasarmipäivistä- ja öistä huolimatta.

Olet kyllä säälittävä idiootti. Kouluttaja kertoo mitä kokemuksensa perusteella tietää, ja sinä yrität tyypillisen fundamentalistikusipään tavoin kääntää kaiken päälaelleen. Sinähän et ole pätevä sanomaan asiasta mitään, muistakaamme se. Olet vain henkisesti sairas ihminen joka elää itse luomassaan valheessa.

Oletko sinä jokin intti-homoseksin asiantuntija? Moni on kertonut tässä ketjussa ja muualla, että seksiä on harrastettu intissä miesten kesken ja sinä väität vastaan? Minusta enemmistö mielipiteistä on täysin toista mieltä kuin sinä. Ja siihen päälle kun laskee vielä bi-seksuaalisesti suuntautuneet, niin luku lähentelee varmasti vähän yli kolmannesta koko väestöstä! Nyt en väitä, että kaikki bi-seksuaalit ajautuisivat homoseksuaalisiiin kokeiluihin, mutta intissä tähän on suuri todennäköisyys ja näin tapahtuukin.

Monilla se jää ainutkertaiseksi vaiheeksi elämässä, koska siviiliin palattua on korkeampi kynnys hankkia näitä kokemuksia. Mä palvelin kolmessa eri varuskunnassa yhteensä 12kk ja voin omakohtaiseen silminnäkijätodistukseen perustuen sanoa että IKINÄ ei tapahtunut yhtään mitään. Samoin moisesta ei edes liikkunut tornareita koskaan. Jo tuo kertoo siitä että asia on tavattoman harvinainen.

Odotan mielenkiinnolla mitä pystyt esittämään. Ei ne ota sinua inttiin, koska et ole normaali mies. Pekka Eric Auvinen Oi kunpa sinne pääsis takaisin! Runkkailtiin, imettiin ja nussittiin. Homoseksin avulla jaksoin läpi koko intin! Ilman sitä olisin todennäköisesti keskeyttänyt plavelukseni.

Olihan se nuorelle miehelle outoa joutua tupaan jossa avoimesti keskusteltiin, saitko viikonloppuna, millainen olino joku siihen kertoi että tavallaan sain mutta tulin reisille, toinen taas että joo useampaan kertaan tyttöystävän kanssa.

Sitten nämä leiriolosuhteet olivat ääripää, kun viiden päivän jälkeen päästiin saunaan, koko ryhmä kerralla, oli ns. Sitten itse peseytyminen isossa tilassa, padoista otettiin vettä, pesuvatiin ja huuhdottiin liat pois, mutta suurin yllätys kun meidän alikessu iski silmää ohimennessään ns. Parikymmentä nakua jätkää katseli toisiaan,,,hmm Normi lause oli iltanuotiolla, kävin äsken runkulla Ei mitään homoilua näkynyt tai ollut puhetta.

Mutta niin me puhutaan kaveriporukassakin naisista, seksistä yms välillä. En mitään seksuaalista itse kokenut, yksikössä oli vain miehiä lukuunottamatta muutamaa nais skapparia. Ainut mitä kuulin koko palveluksen aikana oli kun eriyksikön mies ja naisalikki oli harrastanut seksiä sotkun vessassa ja saanu esapekkaa.

Mitäs siinä ihmeellistä vaikka miehet harrastavat seksiä keskenään puhumattakaan naisista. Hyvällä mallilla asiat jos noin on seksihaluja. Se jos mikä kertoo asian harvinaisuudesta.

Aihetta blogissaan käsitellessään hän joutui tyytymään vuosikausia kiertäneisiin ja loppuunkuluneisiin tornareihin omakohtaisten havaintojen sijaan: Kyllähän se kapiainen nyt tietää vähän kaikesta enemmän kuin sinä. Mutta kuitenkin voimme olla suhteellisen varmoja että niin on käynyt ainakin kerran Pelkkää typerää länkytystä tuo sinun vastaan haraamisesi, on varmaa että armeijassa on aina harrastettu ja harrastetaan juuri nytkin homoseksiä!

Valitettavasti stoori perustui alusta loppuun kuulopuheisiin ja siltä osin kertoo hyvin asian äärettömästä harvinaisuudesta intin oloissa. Voimme esitetyn valossa olla suhteellisen varmoja ainoastaan siitä että asian esiintyminen on tavatoman harvinaista jollei olematonta.

Voinet esittää jotain todisteita väitteesi tueksi? Homoarmeija on fakta Tyhjänpäiväistä vänkäämistä ammattiupseerin tietoja ja myös yleistä tietoa vastaan. Suomalaisten sotilaiden sota-ajan seksuaalirikoksista yleisimpiä olivat eläimiin sekaantuminen ja homosodomia näin siis kertovat viralliset dokumentit tuolta ajalta.

Asiat tuskin muuttuvat kovinkaan paljoa muutamissa kymmenissä vuosissa, sillä kyse on kuitenkin samasta kansasta, ja samasta homoseksuaalisesta armeijaperinteestä. Naisten raiskaaminen oli siis suomalaisten tekemänä sotarikoksena harvinaisempaa kuin taistelukavereiden kanssa homostelu.

Suomen armeija on ollut ja tulee olemaan homouden keskittymä, ja faktuaalisesti se on Suomen ainoa käytännössä homoseksuaalinen instituutio. Voimme esitetyn faktan valossa olla varmoja ainoastaan siitä että asian esiintyminen on tavatoman harvinaista jollei olematonta.

Voinet esittää jotain uusia todisteita väitteesi tueksi? Voimme todeta että olet typerä vänkääjä, ja valtava kasa todistusaineistoa kertoo aivan toista kuin sinä: Ja kuinka ollakaan, suurin osa linkkisi kirjoituksista kertoo aivan normaalista heteroseksistä ja lapsikin näkee nimimerkki "Mortin" kirjoituksen täysin sepitetyksi.

Tapaan vielä satunnaisesti intissä tapaamiani miehiä yhden illan juttujen merkeissä. Harrastin seksiä palvelusaikanani yli 30 miehen kanssa, yhden kanssa vain kerrallaan tosin.

Yleensä miehet olivat korkeammassa asemassa ja ehdottivat tätä itse, joskus aloite tuli minulta. Ehkä kerran tai pari koin, että minua pakotettiin, mutta toisaalta painostavat tilanteet armeijassa ajoivat joskus siihen. Ja koskaan näistä ei puhuttu. Hommat hoideltiin yleensä naisten suihkussa ja joskus käytävälläkin, jos sattui itse päivystämään. Normaali alfa-uros kun ei siinä kohtaa bileillan jatkoja mitään tietsikkaa ala hipelöimään.

Jaa vai etta ruotsalaiset on kaikki Askel pohjosseen ja "pari" oikeelle parantaa asiaa. Eihän sitä inttiä kestäisi kukaan terve nuori mies jos ei seksiä saisi! Eihän asiasta ole esitetty muuta kuin puolivillaisia kuulopuheita ja loppuun kuluneita tornarikertauksia.

Aika hämmentävää, että aika moni on täällä jo puhunut homostelusta ja silti joku ÖhHÖm jaksaa kysellä todisteita Lue, hyvä ihminen, lue! Täällähän niitä todisteita on!! Voimme esitetyn faktan valossa olla varmoja ainoastaan siitä että asian esiintyminen on tavattoman harvinaista jollei aivan olematonta. Vuosikymmeniä kassulla elänyt aliupseeriliiton pj.

Jo tuo kertoo siitä että asia on tavattoman harvinainen kerran neljänkymmenen saapumiserän kokenut kouluttaja ei pysty kuin kuulopuheita ja tornarita toistelemaan. Nyt se on ihan tohtoristasolla tunnustettu tosiasia että armeija ylläpitää homososiaalista mieskuvaa! Kaikkihan tuon nyt tiesi jo muutenkin. Mutta kiitos makeista nauruista!!!!

Jos jokin termi alkaa muutamalla tietyllä alkukirjaimella niin se ei aina ja automaattisesti tarkoita Jollain skapparilla meni hermot. Sitä se kaksoiselämä teettää. Etkö ymmärrä kirjoitettua tekstiä vai oletko muuten vaan tyhmempi kuin vasemman jalan saapas?

Naiset voivat vuosien varrella vaihtua, mutta kahden miehen ystävyys kestää. Se ei silti sulje muita ulkopuolelle: Miestutkija Arto Jokinen tuntee ilmiön hyvin. Jotkut kutsuvat sitä kaverisosiaalisuudeksi, toiset male bondingiksi. Jokinen kutsuu sitä homososiaalisuudeksi siitä huolimatta, että homo-etuliitteen käyttö nostaa helposti kuulijoiden karvat pystyyn - etenkin niiden miesten, joiden käyttäytymistä termi kuvaa Jokinen alkaa piirtää kuviota. Nämä kolme ovat se juttu, josta muodostuu mieskeskeinen yhteiskunta.

Liittouman ydin on juuri sukupuoli: Kokonaan ilman naista ei silti pärjättäisi. Ei, vaikka lisääntyminen pystyttäisiin hoitamaan miesten kesken.

Tässä tulee kuvioon Jokisen kolmijaon toinen osatekijä, pakkoheteroseksuaalisuus. Miehet tarvitsevat halulleen ja suhteensa sidokseksi jonkin objektin, joka usein on nainen. Miehen on haluttava naista, mutta hänen pitää silti pysyä miesten leirissä. Heteroseksuaalisen halun kohde on nainen, mutta homososiaalisen halun kohde on toinen mies Silti homososiaalisten heteromiesten kanssakäyminen saa usein homoeroottisia piirteitä. Väännetään kättä, painitaan, poseerataan kameralle - usein alasti.

Voisi olettaa se olisi kaikkein järkevin ratkaisu, kun ne kerran toisiaan haluavat ainakin jossain mielessä", Jokinen pohtii. Ennenkuulumatonta se ei olisi, sillä niin on tehty aivan hyväksytysti muun muassa antiikin Kreikassa ja Japanin samurai-yhteisöissä.

Tuolloin kyse oli tosin miesten välisestä seksistä, joka on eri asia kuin moderni homoseksuaalisuus, joka syntyi vasta luvulla Tutkija Tuula Juvonen esittää väitöskirjassaan Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia, että homoseksuaalisuudesta tuli merkittävä asia Suomessa vasta sotien jälkeen, kun perinteinen maskuliinisuus romahti samalla kun haaveet suur-Suomestakin Jokinen uskoo, että rajasta homojen ja heteroiden välillä on tulossa yhä häilyvämpi.

Se näkyy muun muun pukeutumisessa. Peräkylien mopopojatkin omaksuvat yhä lyhyemmällä viiveellä alun alkaen homojen lanseeraamat tyylit. Silti pukeutumiseen liittyy edelleen useita tabuja Jo Tom of Finland aikanaan piirroksissaan paljasti univormujengin taipumukset. Ei mikään uusi ilmiö sinänsä. Olen homoseksuaali, se ei ole ollut minulle koskaan ongelma. Tarjsin tupakavereille sotkun jaffaa mitä oli terästänyt Wiagralla. Ammsuihkussa meillä kaikilla seisoi. Yliluutnantteina ollessamme tupakaveri repi kerran farkkuni väkisin auki ja alko imeä patukkaani.

Yritin estellä, mutta en kyennyt ja ääntähän siitä syntyi Naapurihuoneessa ollut lestadiolaisupseeri, yliluutnantti myös alkoi ryntäämään kohti huonettamme ja homma keskeytyi siihen. Jälkeenpäin olen miettinyt, että jos uudelleen tavataan, vedän tuota lestadiolaishihhulia ensitöikseni suoraan pataan, kun riisti minulta hyvät orgasmit. Ehkä siitä katkeroituneena aloin rääkätä varusmiehiä erilaisilla tetsareilla taisteluharjoituksilla , koska rääkätty liha kiihotti valtavasti ja halusin, että pojilla on pakarat kunnossa.

Mutta eihän mun tarvinnut kovin paljon tehdä, koska nykynuoret pitävät itsestään niin hyvää huolta jo muutenkin. Oli se hyvännäköinen joukko. Alla erityisiä huomioita koskien tarinan yksittäisiä kohtia. Ei kukaan oleskele yliluutnanttina. Sehän tarkoittaisi, että henkilö on olevinaan yliluutnantti. Onko tarinan päähenkilö varusmies vai kantahenkilökuntaan kuuluva? Koita jo päättää missä olitte! Armeijassa ei ole mitään lestadioslaisupseereita.

On vain upseereita ja aliupseereita. Miten kyseinen upseeri alkoi rynnätä huonettanne kohti? Hän joko ryntäsi tai ei rynnännyt. Mikäli olit vastaanottamassa suihinottoa upseeritoveriltasi, et voinut varmasti tehdä mitään havaintoja naapurihuoneeseen!

Miten niin jos jälkeenpäin tavataan. Eikö kyseinen upseeri työskentele kanssasi samassa yksikössä? Minusta tuon kertomuksesi perusteella upseeri ei riistänyt sinulta mitään. Ethän sinä ollut vielä edes saavuttanut orgasmia.

Joten hän ei voinut sitä sinulta tosiallisesti riistää. Mies saa orgasmin, ei orgasmeja! Tarkkana nyt suomen kielen kanssa Loppuyhteenvetona: Kirjoittajan teksti ei etene sujuvasti ja se on kielellisesti vaikealukuinen.

Kirjoitus pitää sisällään myös lukuisia karkeita kielioppivirheitä. Lauseiden rakenteet ovat ajoittain jopa suomen kielen vastaisia. Tämä johtaa samalla myös siihen, että lukijan on vaikea seurata tarinan kulkua. Asiasisältönsä puolesta kirjoitusta voi pitää ongelmallisena johtuen monista karkeista epäloogisuuksista. Erityisesti merkille pantavaa, on nimenomaan se, miten kirjoittajan omien armeijakokemuksien puute paistaa kirkkaasti läpi teksistä.

Lukijan on vaikea samaistua tarinan henkilöihin, koska tarinan miljöö on kuvattu epäuskottavalla tavalla ja tarinan henkilöiden käytös ei ole armeijamaista. Tule armeijaan, täällä nussitaan, saat lämmintä bebaa jos annetaaan! Aattelin hakea vapautusta keksityn homouden takia, mutta vääpeli varmaan alkaisikin panee perseeseen jos tollasta yrittäisi. Panta jalkaan ja kotiin pelaa netti pelejä vuodeksi: Suomalaisten homoveteraanien muistoa kunnioitetaan, armeija on edelleen homoilun pullistama laitos.

Samoin se on todistamattomana ammuttu alas yhtä monta kertaaa. Jo se että edellinen kirjoittaja joutuu asiassa viittaamaan vuonna edesmenneeseen Touko Laaksoseen alias "Tom of Finland: Ja Laaksosen armeijaura sattuu -Samoin edellinen aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino julkisuudenkipeydessään teki "paljastuksia" kasarmielämästä.

No, ei hän ehtinyt kassuelämää näkemään kuin neljännesvuosisadan Siinäpä sitä onkin mainio todiste tämän päivän inttihinttailusta. Onko mitään yhtä homoseksuaalista laitosta kuin Suomen armeija? Jatkosodassakin homoseksuaalisuus oli yleisin suomalaisten seksuaalirikos eläimiin sekaantumisen ohella.

Etkö tosiaan parempaa keksi? Tämän aloituksen olisi voinut jättää kirjoittamatta. Tässä keskustelussa ei ole mitään järkeä ja suuri osa kommenteista pelkkää paikkansapitämätöntä potaskaa. Tämä palsta ei tee muuta kuin ärsyttää ja saa ihmiset suhtautumaan homoihin entistäkin kielteisemmin. Täällä on paljon aloituksia jotka olisivat saaneet jäädä kirjoittamatta. Armeija-instituution homoseksuaalisuus ja homotraditiot ovat kuitenkin asioita joista vaietaan liikaa.

Ainahan on ollut tahoja, jotka yrittävät kääntää kaiken vähemmistöryhmiä vastaan. Keskustellaan asioista tai ei. Heidän ehdoillaan ei voida kuitenkaan elää. Esimerkiksi alokaskauden lääkärintarkastuksen yhteydessä tehtävällä rektaalitarkastuksella ei ole mitään tekemistä homoseksuaalisuuden kanssa. Sama koskaa usein ennen valajuhlaa pidettyä komppaniasaunaa, jossa alokkaat telakoituvat oman taisteluparinsa kanssa. Usein tietynlainen väärinkästys onkin syynä siihen, että joku vähän häveliäämpi ihminen saattaa kokea edellämainitut tilanteet homoseksuaalisina.

Voin vakuuttaa, että niissä ei ole mitään seksuaalista. Rektaalitarkastuksessa on kyse lääketieteellisestä toimenpiteestä, jonka tekee lääketieteen ammattihenkilö. Telakoitumisessa taas kyse on eräänlaisesta miehisyysriitistä, jossa toverellisesti painellaan peniksen päitä yhteen.

Tampio, mitään "komppaniasaunaa" ei edes ole olemassa. Tietäisit jos olisit ollut intissä edes viikon. Parempi yritys ja ennen kaikkea tuoreemmaalla tarinalla ensi kerralla. Nuo "telakoitumiset" ja "komppaniasaunat" on loppuun kaluttuja ja niihin ei enää usko ammattikoululaisetkaan.

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena. Miksi juuri Suomen armeija on homosodomian pesäpaikka? Voiko läntistä sivistysmaata esittää vakavissaan samalla kun miehiä hyväksikäytetän fyysisesti, henkisesti ja taloudellisesti vetoamalla "velvollisuuteen"?

Tästä hyvänä esimerkkinä kä se että edellinen aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino julkisuudenkipeydessään teki "paljastuksia" kasarmielämästä.

Tuo Leino sai kenkää pj: Niin voisitko tosiaan esittää jotain tuoretta faktaa tästä "homosodomiasta"? Armeijassa pojat johdatellaan tutustumaan miesseksin iloiseen maailmaan. Foorumeiden kirjoittamattomien sääntöjen mukaan irrallinen ja millään muotoa todistamaton väittämä katsotaan perättömänä rauenneeksi jollei sen esittäjä kykene väitetään mitenkään todistamaan. Vastaavia väitteitä esiintyy aika ajoin ja yhtä useasti ne on ammuttu perättöminä alas.

Itse asiassa provojen mielikuvituksetomuus ja kielellinen köyhyys on nostattunut arvioita että kirjoittajina olisi jotain muuta kieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä.

Tässä avauksessa on samoja piirteitä, siinä määrin ponneton ja sisältököyhä se on anniltaan. Kyllä Suomen armeijassa homoseksiä harjoitetaan.. Suomi otti aikanaan mallia itä naapurista jossa miesten välistä seksiä käytetään totutusti miekunnon kohottamiseen. Venäjän sotilaat ovat huippu ja kovakuntoista porukkaa.. No nyt selvisi sitten tämäkin.. On tullut laitettua merkille että nuoret venäläissotilaat ovat usein niin kovin iloisia kuten tälläkin uutisvideolla: Huomaan ettet jostain syystä kykene millään muotoa todistemaan väittämiäsi?

Siis kun joku väittää että "kuu on juustoa" niin se on niin itsestään selvä tosiasia että on vastaväittäjän asia väite valheeksi todistaa? Niinkö väittelyt mielestäsi sujuvat aikuistenkeskustelupalstoilla?

Niin ja homoseksiä harrastetaan eduskunnassa, kouluissa, työpaikoilla, kirkossa ja eduskunnassa. Onkos maailma noin uusi ja ihmeellinen?

Haluaisin painottaa, että telakoituminen on ns veljellinen riitti, joka ei liity homoseksiin. Telakoiminen on osa "epävirallista" soturiperinnettä. Jo muinaiset germaanisoturit "miekkailivat" ennen taistelua leikkisästi ja saksasta suomeen integroidun sotilaskoulutuksen ja perinteen myötä tapa on tullut osaksi suomalaista varusmieskulttuuria: Sitä esiintyy luonnollisesti kaikissa instituutioissa, eikä kai luvulla nyt enää kukaan varsinaisesti "kohota kulmiaan".

Minä ainakin hyväksyn homot, mutta haluan painottaa, että vaikka homoseksiäkin harrastetaan intissä, niin taisteluparien telakoitumisriittiä ei pidä sekoittaa siihen.

Homoseksuaalisuuden funktio armeijassa on luoda miesten välisiä vahvoja tunnesiteitä kaveria ei jätetä jne. Rakkaus taistelupariin saa miehen taistelemaan kovemmin. Voit toki jatkaa noiden Ville-5v tarinoiden kirjoittelua mutta miten luulet kenenkään uskovan sanaakaan kun et kykene edes näin kysyttäessä mitään todistamaan? Ja edelleen, jokainen esitetty väite on ammuttu alas systemaattisesti Onko olemassa homoseksuaalisempaa instituutiota kuin armeija?

Historia ei ainakaan tunne sellaista, armeijat ovat olleet aina homoseksuaalisuuden pesäpaikkoja. Kaiken lisäksi se on vielä naturalistinen virhepäätelmä.

Huono argumentti on vetää sähköhellat adoptiokeskusteluun. Länsimaisessa sivilisaatiossa vain miehet ja naiset pystyvät lisääntymään keskenään. Näin oli ennen, näin on nyt. Ja toi on siis sinun syy harrastaa syrjimistä lain edessä luokitella ihmisiä?

On tosiaan arvomaailma kohdallaan. Voi että, kun tämäkään ei ole niin yksinkertaista. On nimittäin ihan luonnollista, että maailmaan syntyy luonnollisessa lisääntymisessä ihmisiä, joista ei voida kertoa, ovatko he mies- vai naissukupuolisia.

Mitä meidän heille pitäisi tehdä? Hekin voivat usein lisääntyä, mutta eivät välttämättä silti ole selvästi naisia tai miehiä. Tietysti näitä ihmisiä usein ja yleisesti pyritään pian saattamaan jommaksikummaksi sukupuoleksi, sillä vanhemmat usein päättelevät, että muille ihmisille tällainen on liian vaikea pala niellä. Silti näin oli ennen ja näin on nyt, eikä maailmankaikkeus ja luonto taida mihinkään siitä muuttua, vaikka pieni ihminen kuinka potkisi sitä vastaan, mikä ei omaan ahtaaseen maailmankatsomukseen sovi.

Muuten, ellei tässä nyt ole tarkoitus kieltää evoluutiotakin, lähimmällä sukulaisellamme kääpiösimpanssilla eli bonobolla homoseksuaalinen käyttäytyminen on erityisen yleistä: Tutkijat ovat kuitenkin jo nyt vääntämässä kättä siitä, katoaako Y-kromosomi kokonaan geeniperimästä tulevaisuudessa. Y-kromosomi oli alkujaankin virhe ja mutaatio, joten Kun se lisääntyminen ei kuitenkaan mitenkään liity avioliittoon, niin koko lisääntymisen mukaantuominen keskusteluun menee vähintään yhtä paljon ohi aiheen kuin sähköhellat.

Lisääntymisen tulisi liittyä parisuhteeseen. Olisi suotavaa, että ihmiset huolehtisivat jälkeläisistään. Jos lapsi saisi valita, hän haluaisi asua molempien vanhempiensa kanssa. Ymmärrän, että joskus avioero on välttämätön. Lapsi voi myös menettää jomman kumman vanhempansa, kukaan meistä ei ole suojassa kuolemalta.

Vaihdoit sanan 'avioliitto' sanaan 'parisuhde', jolloin ei puhuta enää aiheena olevasta asiasta. Mutta yhtä vähän se lisääntyminen parisuhteeseen liittyy - joihinkin parisuhteisiin toki, muttei se ole sen enempää parisuhteen kuin avioliitonkaan määritelmä vaan seuraus. Itse blogitekstiisi ja kommenteissa esittämiisi argumentteihin luonnollisuudesta ja terveestä järjestä: Veikkaisin että kauhean moni homo- tai lesbopari ei ole keskenään hankkinut lapsia vahingossa.

Vänkääminen siitä onko lapsella teoreettista oikeutta sekä isään että äitiin on toki jaloa jos se ei olisi oman teennäisen homofobiasi tuotetta , mutta unohdat millaiset vaatimukset perheen tulee täyttää ollakseen oikeutettu adoptioon - ja jos siinäkin tilanteessa edelleen mielestäsi tärkeämpää on vanhempien sukupuoli kuin heidän kelvollisuutensa vanhemmiksi, meillä on selkeästi hyvin erilaiset prioriteetit.

Näin oli ennen, näin on nyt". Et silti vieläkään ole selittänyt, miksi se olisi perustelu tässä keskustelussa. No, jotain "luonnollisesta" olet koittanut solkottaa, ja siksi sinulle esitellään, mitä luonnollinen tarkoittaa. Se, miten ihminen lisääntyy, ei liity mitenkään avioliittoon, avioliittolakiin, adoptioon, lastenkasvatukseen tai mihinkään muuhunkaan tässä keskustelussa aiheena olevaan.

Kuvittelet siis oikeasti, että samaa sukupuolta olevat parit elävät erakkoina luolassa, eikä heillä ole sukulaisia ja lähipiiriä noita malleja tarjoamaan. Luonto taas ei halua mitään, se vain on. Luonto ei myöskään ole perustelu millekään, ellet pysty osoittamaan sen olevan parempi vaihtoehto kuin muut. Vai pitäisikö luopua lääketieteen luomista lääkkeistä ja tyytyä järsimään yrttejä siinä toivossa, että niistä on apua?

Luonto ei aina ole paras tai ainoa toimiva vaihtoehto. On olemassa luonnonlait ja muut systeemit, jotka kertovat jopa suunnitellusta järjestyksestä. Näistä syistä tiedemiehet kokevat mielekkääksi tutkia maailmankaikkeutta.

Paitsi tietysti se onneton sielu, joka ei ole pystynyt ratkaisemaan eteensä avautuvaa ongelmaa. Kun tehtävän ratkaisua ei tunnu olevan olemassa, sitä väitetään ratkaisemattomaksi so vailla järjestystä olevaksi, vaikka jotkut toiset ovat saaneet sen ratkaistuksi.

Ihminen on enemmän kuin eläin, vaikka fyysiseltä olemukseltaan muistuttaa esimerkiksi apinoita. Tämä muistuttaminen johtunee samasta syystä kuin muutkin muistuttamiset. Lapsen kehitystä saattaa keskimäärin parhaiten tukea isän ja äidin olemassaolo. Toisaalta, saman logiikan mukaisesti esim. Myös luonnonmukaisuus on huono argumentti, kuten monet jo ketjussa huomauttivat.

Liberaalina kunnioitan oikeutta olla asioista mitä mieltä tahansa, mutta en voi hyväksyä näin huonoja perusteluita käytettäväksi esimerkiksi päätettäessä toisten ihmisten puolesta, onko heillä oikeus adoptoida, synnyttää tai kasvattaa lapsia. Jos haluaisin edistää adoptiokieltoa lapsen edun perusteella, sanoisin ääneen perusteluksi vallitsevat ennakkoluulot ja erilaisuuden kammon, eli koulukiusaamisen huomattavan vaaran. Mikään määrä työryhmiä tai kasvatusta ei tule muuttamaan maailman julmuutta.

Siksi siihenkin pitää yrittää sopeutua. Milloin yksinhuoltajat menettävät lapsensa? Huhtasaari on tulossa tällä logiikallaan ne kohta hakemaan! Tahallista sotkemista ja vääristelyä. Älkää te kertoko mitä minun pitää ajatella tai muka ajattelen kaikista muista asioista, jos en hyväksy tasa-arvoista avioliittolakia.

Eli yksinhuoltaja on sinun mielestäsi parempi kuin kaksi naista tai miestä? Vaikka silloin perheestä puuttuu logiikkasi mukaan jotain hyvin olennaista.

Lähinnä voit kai syyttää tässä kohtaa vain itseäsi. Perustelut tekstissäsi olivat sellaisia että niiden puolustaminen loogisesti on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. Noin huonoon argumentaatioon on monen kai lähes mahdotonta olla tarttumatta. Mitä nyt itse aiheeseen tulee, niin tekee mieli sanoa että kannattakaa nyt perussuomalaiset sitä kansanäänestystä asiasta vaikka puoluekurin voimin kaikki.

Toki voitte vain katsoa useimmat gallupit ja huomata että suurin osa kansalaisista jo kannattaa teidän vastustaessanne. Jopa oman puolueesi piirissä siis suurin osa kannattaa eli tämän kaltaisessa tapauksessa lienee turha edes kansalaisia liikaa vaivata. Kyllä kansa tietää vai sopiiko se vain niissä kohdissa, joissa "kansa" on samaa mieltä kanssanne? Mitä muuta voisi miettiä mikäli Soinikin pistää äänestämään vain tietyllä tavalla tahi sanktioita paukkaa Laura Huhtasaari puhuu asiaa.

Ei tarvinne vääntää rautalangasta ymmrtääkseen, että lapsia voi syntyä vain miehen ja naisen välisestä suhteesta. Samasta syystä tämä suhde on se paikka, jossa lapsella on oikeus kasvaa myös henkisesti aikuiseksi mieheksi tai naiseksi.

Lapsen oikeudet ovat tärkeämmät. Suomalainen YLE on aikamoinen, ehkäpä silti vain siellä vaikuttavien joidenkin toimittajien manipulaation väline.

Kun osaa sopivasti kysyä, saa haluttuja vastauksia - vieläpä sopivaan aikaan ennen eduskunnan keskusteluja. Stanley Milgramin tutkimuksen mukaan noin 6 ihmistä kymmenestä on manipuloitavissa mitä tahansa tekeväksi "enemmistöksi".

Kansa siis tietää, mitä sen halutaan tietävän. Homoasioita on ajettu länsimaissa vuonna amerikkalaisten Kirk ja Madsenin tekemän propagandaohjelman periaatteilla. Se tietysti löytyy netistä nimellä "Overhauling straight America" eli kuinka jyrätään hetero Amerikka. Kannattaa lukea, että tietää, miksi Suomen kansa "tietää" tänä päivänä sen, mitä sen on haluttu tietävän, että eduskunnassa säädettäisiin homous heterouden kanssa samanarvoiseksi. Vastasit oikein oivallisesti Lauran esittämiin syytöksiin lukutaidostani, kiitokset siitä, pääsen nopeammin saunaan!

Juuri äskettäin tutun yksinhuoltajaisän puberteetissa kierivä tytär karkasi tietymättömiin. Huolestunut isä teki kaikkensa likan löytämiseksi. Sosiaalihuolto sai tiedon tapahtuneesta kesken etsinnän. Virkailijan suurin huolenaihe oli siinä vaiheessa, mistä löytää sijoitusperhe kiukuttelevalle teinille. Onneksi tyttö löytyi ehjänä ja saattoi oppia jotain. Kyseessä on kuitenkin niin marginaalinen ilmiö, etten kyllä pitäisi sitä millään tavalla uhkana.

Pitää vain toivoa ettei sateenkaariperheissä pyritä kahlitsemaan lapsen sukupuolista itseilmaisua, mihin muutamat nimekkäät lesboparit ovat syyllistyneet. Samalla en toivoisi myöskään yhdellekkään lapselle päihdeongelmaisia tai mielisairaita vanhempia.

Laura on tasa-arvon kannalla kunhan tasa-arvolla tarkoitetaan heteroa, suomenkielistä, Suomen kansalaista, ja erityisesti nuorta naista. Mulle jäi vähän epäselväksi mihin Laura tällä kirjoituksellaan pyrkii vaikuttamaan?

Vai onko tämä vain sanahelinää? Muistui mieleeni Paavo Väyrysen "en minä sano enkä väitä" tyyppiset lausunnot. Sanoisin, että jos myönnetään, niin pitäisi olla hyvät todisteet, että tämä on lapselle hyvä perhemalli.

Et ole sinäkään Ilkka erityisesti näyttäytynyt blogeissa missä pohditaan lasten ongelmia tai lapsikielteistä kulttuuria, alkoholoismin aihettamaa hätää lapsiperheissä tai perheväkivaltaa tms.

Suoraan sanoen kuullostat tekopyhältä kun nyt peräänkuulutat lapselle hyviä malleja tutkimusten kautta. Lasten kärsimisetä erilaisissa ongelmaperheissä ON paljon tutkimusta. Se riippuu tästä blogista. Tää Laura Huhtasaari kirjoittaa teekutsusoopaa ja silloin kaikki jotka tässä blogissa myötäilevät häntä ovat myös sitä mieltä että vain arvokonservatiivisen julistuksen takia voi ilmaista asioita kuinka hölmösti tahansa. Minusta kieli on yhteistä omaisuutta jota ei pitäisi ottaa meiltä pois vaan jonkun ideologisen herätysliikkeen mission takia.

Myös demokratian säilymiseksi on poliittinen kieli välttämätön. Ukrainassa siihen ei enää uskota mutta Laura Huhtasaari suhtautuu siihen erittäin kevytmielisesti. Jo blogin otsikon pitäisi saada kaikki perääntymään jotka eivät halua että poliittinen kieli muutuu ihan naurettavaksi.

Lapsena olosta meillä kaikilla on kokemusta mutta vain Laura Huhtasaari ylimielisen julistuksensa valossa muuttaa ne henkilöt joiden yhtymisen ja syleilyn tuloksena olemme tänne tulleet "keskenään lisääntyjiksi". Etkö huomaa kuinka naurettavaa kielenkäyttöä. Jos sinusta on ok että teekutsufanaatikot saavat muuttaa suomalaiset idiooteiksi niin pysy sitten siellä heitä sparraamassa, anteeksi että häiritsin. Kai huomasit, että vinoilin hieman otsikolle? En liikaa, mutta vähän ja hyväntahtoisesti I hope.

Sitäpaitsi, Laura sai niin paljon kritiikkiä näissä kommenteissa, että piti laittaa asian puolesta kommentti. Laura Huhtasaari ylimielisen julistuksensa Tämä ei ole asiallista keskustelua! Henkilöön menevät nimittelyt eivät kuulu keskustelupalstalle. Kieli ja kielen kritiikki tietysti menee henkilökohtaisuuden alueelle. Mutta jos et ole vastaanottavainen sille että yritän osoittaa ylimielisyyttäsi joka kielenkätöstäsi paljastuu niin turha minun on sitten jatkaa täällä kommentoimista.

Toivon että tapaat ihmisiä jotka osaavat keskustella kanssasi tavalla josta sinulla on hyötyä. Kuinka laajasti olet aihetta koskevia tutkimuksia lukenut? Tästähän on tehty Suomessakin Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys vuonna Missään tutkimuksessa ei ole todettu, että homoseksuaalisten vanhempien lapsilla olisi enemmän psyykkisiä ongelmia ja psykiatrisia häiriöitä kuin muilla lapsilla.

Tämä ei tietysti merkitse sitä, etteikö homoseksuaalisten vanhempien lapsilla olisi psyykkisiä ongelmia. Ne vain johtuvat molemmissa perhetyypeissä samoista asioista, kuten taloudellisista vaikeuksista, vanhempien välisistä ristiriidoista, huonosta perheilmapiiristä ja vanhemmuuden ongelmista, eivätkä ole yhteydessä perherakenteeseen.

Myöskään isän puuttuminen perheestä ei näytä johtavan vanhemmuuden ongelmiin, esimerkiksi kurinpidon ja valvonnan puutteisiin.

Monissa tutkimuksissa lesboäidit selviytyivät paremmin kuin heteroäidit. Ero ei todennäköisesti johdu vanhemman seksuaalisesta suuntautumisesta, vaan siitä, että homoseksuaali vanhempi on joutunut miettimään vanhemmuuttaan ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä eri tavalla kuin heterovanhempi.

Harkinnan ja tietoisen päätöksen myönteistä merkitystä vanhemmuudelle tukee myös se, että keinohedelmöityksen avulla syntyneiden lasten vanhemmat tuntuvat selviytyvän vanhemmuudesta paremmin kuin luonnonmenetelmällä alkuun saatettujen lasten vanhemmat Brewaeys et al.

Uudempaakin tutkimusaineistoa on saatavilla runsaasti ja niitä löytää netistä esim. Heteropariskunnat ovat lasten luonnollisia vanhempia, ja siksi myös luontevasti etusijalla uutta perhettä tarvitseville lapsille — tällä perusteella en antaisi adoptio-oikeutta homoseksuaaleille.

Biologisten lähtökohtien takia ihmettelen myös aidosti homoseksuaalien halua saada lapsia: Kysymys pitäisi kuitenkin olla lasten oikeuksista — ja näen lapselle parhaaksi, että hänellä on isä ja äiti. Ei seksuaalinen suuntautuminen millään tavalla poista tarvetta toimia vanhempana lapselle. Mistä keksit näille tarpeille jonkin korrelaation. Moni lesbonaisista haluaa tulla raskaaksi ja synnyttää ihan oman lapsen. Silloin vanhemmuus on aivan itsenäinen motiivi.

Homomiehelle tämän isänä toimimisen tarpeen tyydyttäminen on vielä paljon hankalampaa. Tarvetta se ei poista. Perustele miksi sinun mielipiteesi kylmyys olisi adoptiota odottavalle lapselle parempi vaihtoehto kuin häntä kaipaava ja rakastava perhe. Rakastavat vanhemmat ovat tietenkin parempi vaihtoehto kuin kylmä mielipide, ja minä luonnollisesti laitan rakastavat heterovanhemmat homovanhempien edelle adoptiojonossa — ei siinä sen kummempaa. Siis huonommatkin vanhemmat käyvät kunhan ovat heteroita.

Homoja saa Taiston mielestä syrjiä vapaasti. Enpä kehtaa kirjoittaa mitä mieltä olen tuon sortin miehekkyydestä. Lienee palstan sääntöjen vastaistakin. Halu lisääntyä ei ole riippuvainen kykyyn lisääntyä. Monet syystä tai toisesta hedelmättömistä naisista ovat hyvin surullisia, etteivät voi saada lasta. Sinun logiikallasi heidän ei kuuluisi edes haluta. Koska myös homot haluavat lapsia, voimme päätellä että lapsien haluaminen ei ole kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta.

Voiskohan villisti olla jopa niin, että hyvä tai huono vanhemmuus ei ole kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta Nykymaailmassa kun ihmiset elävät ties minkälaisissa perheissä, yksinhuoltajina yms. Kyse on vain populistisesta heitosta. Ja teilla vastustaa tasa-arvoista avioliittoasia mm. Mikä mahtaa olla raamatun, tai biologian kanta siihen? Laura Huhtasaari "lisääntyvät keskenään" sanotaan ehkä hevosesta ja aasista kun tulos on muuli.

Sinä vulgotieteellistät vaan jotta saat alistaa muita. Sinun kielesi paljastaa häikäilemättömyytesi. Onhan se häikäilemätöntä sorkkia varomattomasti ja vailla mitään estoja aihepiiriä josta ei välitä ottaa mitään selvää ja heittää väitteitä joita ei edes viitsi puolustaa saati ottaa niistä jonkinlainen vastuu. Aihepiiri siis perheenmuodostus ja lapsiperheen muodostus koskettaa meitä kaikkia heteroita yhtälailla kuin homoja. Vaan häikäilemätön ihminen lähtee noin herkän aihepiirin ollessa kyseessä sinun tavallasi soitellen sotaan, tuosta vaan mukaan nykäistyjen mutta kuitenkin mahtipontisten argumenttien kanssa.

Suosittelen että luet tämän yllä olevan keskustelun ajan kanssa läpi ja mietit omaa rooliasi ja kysymystä siitä miten suhtaudut muiden ihmisten perheenmuodostukseen ja lapsiperheenmuodostukseen ja millä mandaatilla laitat itsesi lainlukijan rooliin keskustelijan roolin sijaan.

Jos laittaa toiset vaan julistuksensa ja kieltojensa kohteeksi on vallanhaluinen ihminen. Kaikki keskustelijat ja blogisi lukijat ovat ihmisiä kuten sinäkin. Mutta jos et ota heidän argumenteistaan yhtään vaarin et näe heidän ihmisyyttään. Sini olen keskustelija täällä niin kuin sinäkin. Meillä on eri mielipide tästä asiasta. Blogisti alustaa keskustelun ja joutuu vastaamaan antamistaan alustussanoista. Kaikki keskustelevat sinun kanssasi ja siksi asemasi on erilainen.

Se miten sinä paneudut muiden argumentteihin on paljon painavampi juttu kuin se mitä yksittäiset keskustelijat sanovat. Sinä olet emäntä näissä juhlissa ja nämä juhlat ovat yhteistä elämäämme.

Aina kun ihminen puhuu hän haluaa tavoittaa toisen. Hyvissä juhlissa erimielisetkin kokevat tavoittavansa toisensa. Minulla on tunne että laiminlyöt vieraasi koska et ota heidän argumenttejaan vakavasti.

Jos koet, että blogisti ei tarpeeksi huomioi ja viihdytä. Täällä ei ole pakko keskustella. Jokainen keskustelija vastaa omista kommenteistaan täällä keskustelussa. Keskity nyt vaan saamaasi kritiikkiin, enkä tarkoita omaani. Tai myönnä että koko argumentaatiosi on kestämätöntä. Jos "luonnollinen" on ohjenuorasi niin miten on moniavioisuus- siinä sinulle yksi kriittinen kysymys jota yrität välttää keskittymällä johonkin huomion toisaalleohjaamistaktiikkaan jota koko ajan käytät.

Esim Sipilän suhde moniaviosuuteen! Huomiontoisaalleohjaamistaktiikka on tölväisy keskustelua kohtaan. Miksi etsit ala-arvoisia harhautuksia kuten että minä tarvitsisin viihdytystä. Ihmisten huoli puheyhteyden katoamisesta on ihmisten syvä huoli koko yhteisön hajoamisesta. Väitän että sinä yrität hajoittaa yhteisöä ja siis foorumia sillä että harrastat jatkuvaa harhautusta ja siirtymistä pois ihan asiallisten argumenttien parista.

Ehkä blogisi olikin joukki! Ja keskustelu vain joku valenäytös. Minua kiinnostaa aidosti Sipilän kanta tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Se on myös blogini aihe. Sinä sanoit sanan juhlat ja juhlissahan ihmisten oletetaan viihtyvän. Tämä on myös arvokysmys. Tämä jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Minä näen teidän pointtinne. Osalla täällä on jopa hyviä perusteluja kantansa puolesta.

Olen silti eri mieltä. Jos teille ei minun perusteluni kelpaa, niin mitä sitten. Saatte olla kanssani eri mieltä. Se on sitä demokratiaa. Mutta jos on kysymys pelkästä fiiliksen pohjalta erimieltäolemisesta niin silloinhan pitäisi kertoa se heti alkumetreillä ja muotoilla blogi tyyppiä: Siihen ei kellään ole mitään nokan koputtamista. Nyt kuitenkin vedit paljon kaikille yhteisiä asioita tai käsitteitä kuten luonnollisuus panttivangiksi omien pyrkimystesi toteuttamiseksi.

Me vaadimme käsitteet yhteiseen käyttöön jolloin niiden pohjalta pitää voida käydä järjellistä keskustelua. Eli pidä sinä pyrkimyksesi vaan kontrolloida muiden oikeuksia mutta sanoja et voi väärinkäyttää noissa pyrkimyksissäsi jotka ovat sinun kun taas sanat ovat yhteisiä. Minusta me alamme nyt lähestyä juhlien päätöstä. Juhlat ovat yhteisöllinen rituaali; markkinoille tai kapakkaan mennään ainoastaan "viihtymään".

Minä olen onnistunut suojelemaan yhteisön sanoja ja sinä olet onnistunut kertomaan että olet pyrkimyksissäsi määrätietoinen kuin Lumikuningatar. Ja minun mielestäni suurin osa perussuomalaisista ja kristillisdemokraattien jäsenistä osaavat todella taidokkaasti vetää ylleen todella räikeän punaisen martyyrinviitan ylleen Not those who come to steal our rights - we are not gonna loose our rights, but we don't want to share them either.

Sanoit aiemmin, että demokratiassa pitäisi saasa olla eri mieltä. Demokratiassa pitäisi myös saada voida arvostella sanavalintoja. Nainen ja mies voivat lisääntyä keskenään? Huhtasarella on hallussaan selvästi korkeampaa ja ennennäkemätöntä tietoutta. Luonnonjärjestyksen mukaista lienee sitten sekin, että yksikin mies voi saattaa useamman naisen raskaaksi?

Voimmeko odottaa Huhtasaarelta tukea tämän oikeuden takaavalle lakialoitteelle? Onko moniavioisuus teillä listalla?

Tuleeko siitä uusi lakialoite? Minä en tule sitä kannattamaan. Tottakai Keskustan puheenjohtajan mielipiteellä on väliä. Mikä se sellainen puheenjohtaja on, jonka mielipiteistä ei tarvitse välittää. Hänhän on puolueen keulakuva. Tiedätkö sinä, mieltä hän on? Uskomatonta kädettömyyttä nuorelta varakansanedustajalta. Sipilän kannan saa kuka tahansa netissä selville muutamassa sekunnissa.

Siitä huolimatta hänen kantansa ei sido keskustalaisia mitenkään hänen asemastaan huolimatta, mikä toisaalta lieneekin perussuomalaiselle naiselle täysin ymmärryksen ulkopuolelle menevä juttu. Perussuomalaisethan ovat perinteitä kannattava puolue, jossa ajatuksenvaihtokin hoituu perinteisellä tavalla Mikäli tämä tarkoittaa keskustapuoluetta, niin uskallan veikata, että moniavioisuudenkin suhteen puolueen kansanedustajien annetaan äänestää omantuntonsa mukaan.

Mutta kerro nyt ihmeessä, mikset kannattaisi moniavioisuutta. Yhtä lailla luonnollistahan sekin on. Yksi mies voi helposti saattaa useamman naisen raskaaksi. Tai vaihtoehtoisesti nainen voi saada lapsia useammalle kuin yhdelle miehelle. Juu, ja Huhtasaari yritti tuossa yhdessä välissä väittää myös, että nainen ja mies voivat vain lisääntyä.

Tämä puoli on minusta erityisesti moniavioisuuteen pyrkivien geneettinen ominaispiirre jos mikään. En kannata, mutta jos se tulee, niin sitten tasa-arvoisesti. Eli myös naisella on oikeus moneen mieheen. Sinä voit sitten ruveta jollekin yhdeksi niistä viidestä miehestä. Kannatan yhden naisen ja yhden miehen liittoa. Jos jotkut haluavat elää yhdessä vaikka kymmenen miestä ja viisi naista , niin siitä vaan. Avioliittoon heitä ei tule vihkiä.

Mutta heitä ON vihkitty avioliittoon. Raamatussa Se vanha ja perinteinen avioliiton kirja nimenomaan oikein huutokannustaa moniavioisuutta. Jo pelkästään se todistaa kuinka avioliiton käsite on muuttunut ajan myötä, mutta eihän historiallisilla tosiasioilla Nyt en tarkoita Raamattua vaan ne tosiasiat, että historian pitkät traditionaaliset perinteet tukevat järkkymättömästi moniavioisuutta, lapsiavioisuutta ja insestiavoisuutta, mutta nämä perinteet joita pitäisi kunnioittaa eivät ole enää voimassa nykylainsäädännössä.

Etkä ilmeisesti ymmärtänyt kommenttiani, kun sanoin, että "heitä on vihkitty avioliittoon", ja termi on ollut avioliitto, vaikka rakenteeltaan se olisi ollut joku noista kolmesta. Jokaisella noista kolmesta on takanaan pitkät vuosituhansia vanhat perinteet - mihin vedoteen jälleen - mutta ei ymmärretä, että yhteiskunta on pyyhkinyt tiettyjä käytäntöjä pois, koska se on kehittynyt.

Miksi meillä ei ole enää orjuutta!? Onhan silläkin käytännöllä yhtä vanhat perinteet kuin Raamatulla ja Pyhän kirjan mukaan Jumalan mielestä orjuus on vielä ihan luonnonlaki. Sanot, että et kannata avioliitto-termin käyttöön ottamista homoliitoista, koska avioliitto on vain miehen ja naisen välinen juttu - sinun mielestäsi.

Joten olisiko ollut oikeutettua, että valkoisen ja tumman avioliitosta oltaisiin mieluummin käyetty termiä: Sillä Yhdysvalloissa asiasta väännettiin kättä Integraation aikoihin. Onko tuo sinun mielestäsi hyväksyttävää? Eli jos Suomessakin olisi mennyt läpi laki, missä avioliitto termiä ei sallittaisi täysin heteroparille, jossa osapuolet ovat ihonväriltään erilaiset - Kannattaisit silti?

Luojan kiitos, lapsiavioliitoista on suurelta osalta päästy eroon. Rooman lain mukaan vuotialla tytöillä oli "oikeus" avioliittoon. Jeesuksen äiti, Maria oli myös lapsivaimo. Me emme nykyisessä Suomessa varmasti halua sellaista "perinteistä kristillistä" avioliittoa. En minä ainakaan halua, että aikuiset miehet hankkivat alakoululaisia vaimoiksensa. Varmaan sekin on "luonnollista", että mies saattaa naisen raskaaksi juuri kun hänen kuukautisensa ovat alkaneet.

Jostain asiasta samaa mieltä. Joissakin islamistisissa maissa lain mukaan edelleen saa ottaa lapsivaimoja. Toivottavasti tällaiset ihmisoikeuksia loukkaavat käytännöt lopetetaan mahdollisimman nopeasti kaikkialla maailmassa. Valitat, että kanssasi ei keskustella asiallisesti, mutta sitten kun sinulle yrittää tarjota asiallisia vasta-argumentteja, niin jätät ne huomiotta.

Vaikuttaa siltä, ettet sittenkään halua asiallista keskustelua itse aloitteen sisällöstä. Pitäisi olla sanomattakin selvää, että henkilöön menevät kommentit eivät kuulu keskustelupalstalle. En ole muuhun ottanut kantaa. Se on sanomattakin selvää. Miksi keskittyä puhumaan ilmiselvästä, kun käsillä on ongelma, jota yritetään ratkaista eduskunnan äänestyksessä? Eikö olisi parempi ottaa kantaa itse lakimuutoksen sisältön sen sijan, että käyttää energiaansa tuollaiseen tyhjänpäiväiseen vatvomiseen?

Tämä lienee jo selvää. Mutta minä odotin kaupunginvaltuutetulta ja varakansananedustajalta jonkinlaista rationaalista analyysiä argumenteista puolesta ja vastaan. Pelkkä jankkaaminen siitä, miten asia on, ei ole hedelmällistä eikä vie meitä kohti konsensusta. Onneksi voimassa oleva laki ei enää salli orjuutta, hyvä etteivät sen muuttajat ajatelleet samoin kuin sinä. Miten muuten opettajien tulisi suhtautua tilanteeseen, kun pieni lapsi itkee sitä, etteivät hänen kaksi äitiänsä tai kaksi isäänsä saa mennä naimisiin?

Miten tulisi vastata nuorelle, joka tulee kaapistaan ulos opettajalle ja itkee sitä, ettei hän saa samanlaisia mahdollisuuksia kuin heterot? Kysyisin pieneltä lapselta, että miten se muuttaisi asioita? Samalla tavallahan te saatte rakastaa, olla ja asua nyt yhdessä. Muistan erään nuoren miehen, joka oli masentunut siitä että hän ei saisi biologisesti omaa lasta, koska oli homo.

Siihen on vaikea ottaa kantaa. Ei kaikki saa omia biologisia lapsia seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattakaan. Jos joku omista lapsistasi tulisi kaapista ulos, niin: Aikuisen käsitys muuttuu vasta sitten, kun se tapahtuu omalle kohdalle. Minun vanhempani olivat hyvin homofoobisia siihen asti kunnes tulin heille kaapista ulos vuotiaana.

Mutta nykyään kumpikaan ei ymmärrä miksi yhteiskunta suhtautuu minuun toisen luokan kansalaisena? En minä ole homofobinen. Kannatan voimassa olevaa lakia. Rekisteröidystä parisuhteesta puuttuu se adoptio, ei muuta. Jos lapseni olisi homo, sitten olisi. Jos kaverini kertoisi olevansa homo, sitten olisi. Ei seksuaalinen suuntauminen ystävyyteen tai äiti-tytär suhteeseen vaikuta.

Oletko koskaan miettinyt persukonservatismin syntyvyyttä alentavaa vaikutusta yhteiskunnassa. Esim adoptio-oikeuden kyseenalaistaminen homoparien kohdalla ruokkii juuri sellaista ilmapiiriä jossa nuoret naiset eivät uskalla ryhtyä lapsen tekoon koska pelkäävät konservatiivisten asenteiden leviävän ja ne pelottaa erityisesti nuoria naisia.

Naiset samaistuvat homoihin koska homot harvemmin levittävät antifeminismiä ja nyrkin ja hellan-väliin-puhetta.

Sinä ehkä ajattelet että ihan ok että vaan rikkaat ja oikeistolaiset naiset uskaltavat tehdä lapsia. Mutta luulisi toisaalta että syntyvyyden lasku olisi ristiriidassa kansallisten mielipideiden kanssa joista persut ennenvanhaan puhuivat. Nykyään kyllä samaistuvat mielummin kansainväliseen oikeistoon kuin kansallisiin perinteisiin. Yleensä se tapahtuu kertomalla miten muutos muuttaisi haitallisesti nykytilannetta tai mitä ongelmia siitä aiheutuisi.

Jollet pysty perustelemaan MIKSI samaa sukupuolta oleville pareille ei avioliittoa voisi sallia, mutta vastustat sitä silti, se on nimenomaan homovastaisuutta - kumpuaa se sitten homofobiasta tai jostain muusta asenneongelmasta. Prosessi on käynnissä ja jonkin ajan kuluttua asia on selvitetty. Tämän päätöksen jälkeen elämä jatkuu ja edelleen on ihmisiä jotka eivät muutosta nykyiseen lakiin kannata.

Tässä keskustelussa on hirvittävä tarve saada ihmiset käännytettyä oman asiansa puolelle, kuitenkin kaikilla meillä on oikeus omaan mielipiteeseen. Kansalaisaloitteen allekirjoittajien ja lukuisten muiden mielestä laki pitäisi muuttaa. Silloin vastustajien ainoat pätevät argumentit ovat ne, jotka perustelevat MIKSI lakia ei tulisi muuttaa.

Mutta hän ei koskaan voisi perustaa perhettä kumppaninsa kanssa. Kiellät häneltä vanhemmuuden ja isovanhemmuuden itseltäsi - etkä näe siinä mitään väärää? Jokaisessa byrokraattisessa paperissa tulee pakko "outtaaminen" vastaan, ja silloin homokammoiset ja ääliöt voisivat edelleen jtakaa omaa syrjivää asennettaan mm.

Mika Niikko sanoo, ettei pienen vähemmistön takia kannata muuttaa avioliittolain säädäntöä, mutta ei ymmärrä, etteivät kaikki halua mennä rek. Suurin osa Sateenkaari-ihmisistä varmasti pitää nimitystä: Varmasti sensitiiviset sateenkaariystävälliset heterotkin ovat vihaisia.

Tämän vuoksi myös moni bi alistuu heteromuottiin. Ei kukaan lapsi haluaisi elää ilman isää tai ilman äitiä, jos heiltä kysytään. Lapsen oikeus äitiin ja isään on tärkeämpi kuin homojen tarpeet. Kyse ei ole tasa-arvosta, vaan elämän arvoista. On ymmärrettävä se että kaikki mitä on, ei ole oikein, eikä ole niin tarkoitettu.

Homous on kehityshäiriö, josta on myös usein päästy eroon. Kukaan ei synny homoksi, vaan taustalla on ympäristötekijöitä, ja usein myös insestiä.

Geenit voivat altistaa mutta ne eivät määrää ketään homoksi. Ruotsissa on jo homokiintiöitä suunniteltu työpaikoille. Moniarvoisuutta edustaa myös moniavioisuus, ja sen hyväksyminen lienee seuraava kohde.

Ruotsissa tätä asiaa jo vihreät ajaa, ja meilläkin vihreät nuoret. Sen jälkeen tulevat pedofiilit, joiden taipumusta on myös puolusteltu geeneillä.

Hollannissa pedofiilien asiaa jo ajetaan Mitä tämän jälkeen.. Moniarvoisuus paljastuukin moniarvottomuudeksi, jossa mitään ei voi enää sanoa oikeaksi tai vääräksi vaan kaikki pitää hyväksyä. Uusi Tie lehti kirjoitti jokunen vuosi sitten tapauksesta jossa norjalaisen sairaalan parantumattomaksi lesboksi määrittelemä nainen muuttui heteroseksuaaliksesi sekunnissa Jumalan voiman koskettaessa häntä rukouskokouksessa.

Samalla naiselta katosi tupakan, alkoholin ja huumeiden himo. Myöhemmin tämä nainen meni naimisiin entisen homo miehen kanssa, ja he olivat artikkelin kirjoittamisen aikaan olleet jo 7 vuotta naimisissa ja edelleen rakastuneita. Tässä seuraavassa linkissä saman tyyppinen tapaus jossa Jumalan voimasta homo voi muuttua heteroksi.

Jumalaa ei ole vielä pantu viralta ja Hän todellakin voi muuttaa ihmisen seksuaalisen identiteetin sellaiseksi miksi se on tarkoitettu. Tämä "luonnollisuus" perusteluna jollekin laille on harhaista uskonnollista höttöä.

Todellisuudessa eläimillä on paljon vaikka minkälaista seksuaalista toimintaa, jonka uskonnolliset fanaatikot määrittelevät luonnottomaksi silloin, kun kyseessä ovat ihmiset. Siitä, että osaa tehdä lapsia ei automaattisesti seuraa se, että samat henkilöt osaisivat niistä huolehtia parhaiten. Kyky kasvattaa ja kyky lisääntyä ovat erillisiä kykyjä, jotka Huhtasaari virheellisesti liittää toisiinsa tässä luonnollisuusajattelumallissaan.

Parhaat lisääntyjät eivät ole välttämättä parhaita kasvattajia. Lähtökohtaisesti biologisten vanhempien tulisi hoitaa ja kasvattaa lapsensa. Jokainen lapsi myös haluaisi, että omat biologiset vanhemmat huolehtisivat hänestä. Joskus se ei syystä tai toisesta ole mahdollista.

Silloin äärimmäisenä keinona on huostaanotto. Voisitko ystävällisesti lopettaa kaikkien maailman ihmisten puolesta puhumisen.

... Vapaat homoseksuaaliseen naiset äitiä perseeseen

Alan vasta nyt tajuta, että nämä asiat ovat osaltaan aiheuttaneet nykyiset mielenterveysongelmani, kun olen täysin sulkenut asiat mielestäni. Olen vuotias tyttö, ja olen ehkä bi. En oikeastaan halua määritellä suuntautumistani, sillä se aiheuttaa ikävän fiiliksen mulle itselleni ja mikään termi ei jotenkin tunnu oikealta kuvaamaan mun tuntemuksia. Olen kuitenkin aina ihastunut myös tyttöihin. Muistan jo hyvin pienenä tykänneeni fiktiivisistä naispuolisista hahmoista ja esim.

Jostain syystä en kuitenkaan ole koskaan oikein tajunnut olevani jotain muuta kuin hetero. Vasta yläasteella aloin tosissani miettimään mahdollisuutta olla esim. Jossain alitajunnassa ne kysymykset kai pyöri ja ajattelin asiaa paljon, varsinkin kun mulla oli muutama ihastus yläasteen aikana jotka kohdistui naisiin. Sitä kautta asiaa ajatteli suht paljon, mutten koskaan oikein sisäistänyt kunnolla, että olen ehkä oikeasti bi.

Asia sitten säilyi jossain syvällä mielen perällä ja olin n. Pieniä ohimeneviä tuntemuksia lukuunottamatta, mutta en jaksanut ajatella niitä paljonkaan. Ylipäätään ajattelin siihen aikaan ja ehkä jollain tapaa vieläkin? Että olen oikeasti hetero eikä mun tarvitse huolehtia asiasta.

Ajattelin että tää on vain ohimenevää. Olin 16, kun ihastuin sen verran palavasti yhden kaverini siskoon, että en enää voinut piiloutua tunteiltani. Aloin miettimään asioita tosissani ja alkoi tuntumaan, että olenkin bi. Alussa se ei ahdistanut puoliksikaan niin paljon kuin nykyään. Mulla oli siinä lyhyen ajan sisällä vielä toinenkin voimakas ihastus tyttöön, joka oli mun koulukaveri. Siinä vaiheessa bi-identiteetti alkoi muotoutua, mutta ei mua ahdistanut vielä silloin niin paljon.

Nyt oon siis n. En pysty hyväksymään itseäni. Enkä ymmärrä, minkä takia en pysty. Joskus itken tän asian takia, kun tuntuu että vihaan itseäni niin paljon. Ahdistaa olla jopa tyttöjen pukkarissa, vaikka koulussa, koska joudun pakostakin näkemään kun muut tytöt vaihtaa vaatteita ja joudun katsomaan maahan välillä ettei muut luulisi että tuijotan heitä. Pukkareissa aina tuntuu että oon maailman ainoa tyttö joka tuntee vetoa tyttöjä kohtaan, ja että kaikkia muita ällöttäis jos ne tietäisi, miten mä ajattelen niistä.

Tietysti kunnioitan muita ihmisiä enkä tuijota, mutten voi omille tunteilleni ja ajatuksilleni mitään. Ja jos vaikka mun joku tyttöpuolinen ihastus sattuu olemaan samassa pukkarissa, niin tulee todella hermostunut olo, kun pitää yrittää olla niin kuin ei välittäisi yhtään siitä, että näkee ihastuksensa puolialastomana.

Oon siis aika maskuliininen ja sekin ahdistaa mua. Unohdun joskus tuijottamaan ihastuksiani liian pitkään ja silloin hävettää ja ällöttää oma itseni, koska uskon että muut sitten ajattelee että "hyi miks toi tuijottaa".

En tarkoita mitään pahaa kellekään ja vihaan itseäni oman suuntautumiseni takia, mutta en tiedä voinko muuttaa tunteitani. Tuskin, ja pääsisin varmaan helpommalla jos en edes yritä muuttaa sitä mitä todella olen.

Mutta ongelma onkin siinä, että en usko olevani edes pohjimmiltani tällainen. Tiedän ehkä sisimmässäni että olen bi tai jotain vastaavaa, mutta haluan kieltää asian ja siksi en pysty uskomaan että tämä oikeasti on näin, ja ajattelen jatkuvasti että olen varmaan hetero, että nää tunteet on vaan jotain sellasta mitä kaikki heterotytötkin tuntee.

En jaksa enää, mua ahdistaa niin paljon. Lisäyksenä vielä että mulla on itsetunnon kanssa ongelmia muutenkin, varsinkin liittyen seksuaalisuuteen ja kärsin kai jonkinlaisesta seksuaalisesta vastenmielisyydestä en tiedä syytä siihenkään.

Olen käynyt muutamia kertoja psykoterapiassakin, mutta en pysty ottamaan tätä aihetta esille ammattiauttajan kanssa keskustellessa.

Muutaman kerran oon puhunut siitä ammattilaisen kanssa, mutta mulla hoitosuhteet ja ammattiauttajat on vaihdellut niin useasti etten pysty joka kerta miljoonalle uudelle ammatti-ihmiselle avautumaan asiasta.

Perheelleni olen vielä kaapissa, tosin ne ehkä arvaa tän asian, kun oon ollut pridessakin monena vuonna jne. Tosin äidille oon selittänyt vain poikapuolisista ihastuksistani, en koskaan muistaakseni yhdestäkään tytöstä, joten voi hyvin olla että siksi se ajattelee mut ihan vaan heterona. En kyllä uskalla varmaan koskaan ulos kaapista ja suoraan sanottuna tässä tilanteessa en varmaan haluakaan. Tiedän, että mulla on oikeus olla kaapissa, jos tahdon, mutta tuntuu siltä että valehtelen kaikille ja se harmittaa.

Lisäksi olen varma siitä, että mun läheiset varmaan vihais mua jos ne tietäis totuuden musta. Luultavasti tää on turhaa pelkoa, mutta se pelko vaan on tosi suuri. Miten pystyisin hyväksymään itseni?

Onko siihen ees mitään helppoa ja nopeeta keinoa? Tuntuu, että oon ihan pihalla itsestäni enkä tunne itseäni edes. Ärsyttää, että mun pitää olla niin vaikea tapaus, etten osaa vain hyväksyä itseäni. Pahoittelut pitkästä viestistä ja kiitos vastauksesta jo etukäteen: Siis tuota tää on aika hankala aihe mulle, enkä ole oikein kenenkään kanssa jutellut tästä, kun mua nolottaa asia.

Pulmani on, etten tiedä mikä on seksuaalisuuteni. Ennen ajattelin, että olen hetero, mutta olen aika paljon lähiaikoina miettinyt että olenkohan hetero?

Aika paljon nykyään mua ällöttää seksi, mutta toisaalta taas kiinnostaa. Aina kun oon tehnyt "niitä" niin mulle tulee tosi likainen olo ja oksettaa. Nykyään en oikein sitä tee ja olen miettiny että olenko aseksuaali?

Kyllä mä heitän irstasta läppää välillä ja puhuin pojist ja toisaalta olis kiva seurustella ja toisaalta en ikinä haluiskaan seurustella. Niin — en ole siis koskaan seurustellut ja olen neitsyt. Mun perheessä ei olla ikinä keskusteltu seksi asioista kun se on tabu Olen vuotias nainen.

Ensirakkauteni oli nainen, jonka kanssa seurustelin muutaman kuukauden. Olen sen jälkeen hävennyt asiaa kovin ja selitellyt itselleni asiaa laittaen sen iän piikkiin, sen piikkiin, että hän näytti vähän mieheltä, ja sen, että yli puolet heteronaisista ovat joskus tunteneet vetoa naiseen. Olen seurustellut kaksi kertaa, molempina kertoina miehen kanssa. Ensin vuoden ja sitten kaksi vuotta.

Seurustelun aikana en koskaan vaivannut päätä näillä ajatuksilla, mutta syksyllä tulleen eroni jälkeen, aloin ihmettelemään miten en surrut eroa, vaan ainoastaan hänen menetystä ystävänä. Puhuin tästä sedälleni, joka pitkästi perustellen kertoi, että on aina olettanut mun olevan tyttöihin päin. Olen syksystä lähtien ahdistunut kovin asiasta. En tiedä enään ollenkaan, kuka olen tai mitä haluan. En anna itselleni mahdollisuutta ajatella, sillä tahdon naimisiin miehen kanssa ja tahdon lapsia.

Katson lesbo- ja heteropornoa mutta pääasiassa lesbopornoa. En tiedä voisinko naisen kanssa seurustella, en ole kokenut, mutta tahtoisin ainakin yhden illan juttua edes kokeilla. En kuitenkaan kykene prosessoimaan tätä tai alkaa analysoimaan itseäni sillä yritän psyykata itseni heterona olemiseen ja pysymiseen, en tahdo, en suostu myöntämään jos olen jotain muuta.

Onko heterona normaalia tuntea tällaisia tuntemuksia? Käytökseni vahvistuu kun oon kännissä, ihan kun en edes näkis niitä miehiä ollenkaan, katon vaan naisia ja oon sillee "wow ompas toi kaunis" ja sit jos nään esimerkiks pariskunnan pussaamassa niin ajattelen siitä miehestä vaan että ompas toi onnekas kun on saanut tollasen naisen. Sitten krapulassa oon taas ihan sekasin ajatuksistani ja ahdistun ja oon kieltäväinen näitä tunteita kohtaan. Samoiten viime aikoina olen poissulkenut kaikki naisystäväni elämästäni, sillä olen ahdistanut ajatuksestakin että jos alan heidän läsnä ollessa tuntemaan vetoa tai ihastusta.

Olen muutenkin koko elämäni pääasiassa viettänyt omaten vain miespuolisia ystäviä. Hei olen 17 vuotias tyttö. Tiesin jo 11 vuotiaana pitäväni myös tytöistä. Jälkeenpäin tulin kaapista panseksuaalina. Vanhempani ja ystäväni ovat tukeneet minua älyttömästi. Ongelma on se, etten itse pysty hyväksymään itseäni. Joka päivä minusta tuntuu siltä, että olenkin lesbo. Miehet eivät ole koskaan viehättänyt minua seksuaalisesti vaan pikemminkin ällöttänyt.

Luulin nuorempana, että se johtuisi vain iästäni mutta ei. Haluan olla ainoastaan naisten kanssa naiset eivät ällötä vaan kiinnostavat minua. Pelkään itse olevani lesbo enkä halua olla lesbo. Tiedän, että kaikki läheiseni hyväksyisivät asian. Mutta joka päivä mietin itkien ja peläten olevani lesbo.

Kaikki käskevät olevaan murehtimatta sitä miksi lokeroida itsensä mutta minusta tuntuu siltä, että haluan selvän sanan sille mikä olen. Olen 17 vuotias tyttö ja tiedän kuuluvani seksuaalivähemmistöihin. En tiedä vielä olenko täysin vain naisiin suuntautunut vai molempiin sukupuoliin. Molemmat vetävät minua puoleensa ja herättävät ajoittain eriaikoihin enemmän tunteita. Asia pelottaa ja ahdistaa minua suunnattomasti.

Minulle tulee aina välillä aikoja jolloin haluasin vain itkeä ja hypätä ikkunasta ja välillä aikoja jolloin olen täysin okei itseni kanssa. En tunne ketään sukupuoli vähemmistöä tai edes jonka perheessä olisi sellaista. En ole kertonut kenellekkään miltä minusta tuntuu ja enkä ole varmasti valmis kertomaankaan pitkään aikaan.

En tiedä miten edetä asian kanssa, mutta johonkin päin olisi pian pakko mennä ennenkuin romahdan. Luulin loman jossain kaukana kotoota auttavan, mutta kotiin paluu tuntukin vielä enemmän ahdistavalle. Tunnen myös olevani hyvin yksinäinen, joka ei paranna asiaa. Olen tässä viimeisen vuoden ajan miettinyt aika aktiivisesti omaa sukupuoltani ja seksuaalisuuttani ja varmaan aiemminkin olen asiaa jotenkin ajatellut, mutta noin vuosi sitten asia iski häiritsemään voimakkaasti.

Jos jommassa kummassa on jotain normaalista poikkeavaa, niin olen kyllä vielä todella syvällä kaapissani. Ylipainoni takia minun on muutenkin vaikea hyväksyä kehoani, mutta en tiedä onko tässä myös se ongelma, etten pidä naisellisista muodoistani. Minulla ei ole kokemusta millään tavalla seksistä, enkä muutenkaan ole seurustellut ikinä.

Katson nykyään usein lesbopornoa. Mutta välillä on myös aikoja, jolloin katson miehen ja naisen välistä seksiä ja välillä jopa miesten välinen seksi on kiihottanut.

Huomasin tässä lähiaikoina, että olen katsonut muutamankin naisen muotoja oikeassa elämässä ja ajatellut esim. En käsitä ajatuksiani naisia kohtaan ja minua kuvottaa ajatella mahdollisuutta, että haluaisin naisen kanssa tehdä jotain, vaikka toisaalta en tiedä onko se se, mitä haluan. En osaa kuvitella "ottavani suihin" kummaltakaan sukupuolelta, tai no osaan ehkä kuvitella, mutta en tiedä houkuttaako se sinällään. Toki tajuan, ettei kaikkia kiinnosta suuseksi.

Mutta toisaalta minulla itselläni ei olisi mitään ongelmaa, jos joku antaisi suuseksiä minulle. Joskus olen ehkä ajatuksissani laittanut itseni miehen asemaan, enkä tiedä haluaisinko oikeasti olla jollain tapaa miehen roolissa vai onko se se miehen kroppa, joka kiihottaa kuitenkin.

Minulla ei sinällään ole mitään ongelmaa alapääni kanssa, vaikka joskus olenkin leikitellyt ajatuksella, että entä jos siinä tilalla olisikin penis. Joskus kun olen katsonut miehiä hieman "sillä silmällä" niin olen alkanut ajatella, että ajattelenko kyseisen miehen oikeasti hyvännäköiseksi vai ihailenko vain kyseisen miehen tyyliä ja haluaisinko olla samanlainen.

En ole kovin naisellinen ja periaatteessa haluaisin pukeutua miehellisemmin. Minulla riittäisi monelta muultakin kantilta kertoa tästä aiheesta mutta päätin kertoa tällä kertaa hieman erikoisempaa kautta asioita.

Minua häiritsee minun ajatukseni, enkä tiedä mikä olisi se oikea "minä". Olen kuitenkin tullut enemmän ja enemmän siihen ajatukseen, että jollain tapaa haluaisin olla miehisempi, mutta miten pitkälle haluaisin viedä sen niin en tiedä. En oikein pääse "testaamaankaan" mikä tuntuu hyvälle, koska olen niin syvällä "kaapissa" enkä pysty edes kuvittelemaan, että kertoisin jollekin läheiselle ajatuksistani.

Minua hämmentää ajatukset sukupuoliakin kohtaan, että tavallaan, mitkäköhän on niitä oikeita mieltymyksiä Oon 15 vuotias tyttö. Tai ainakin aikaisemmin olen pitänyt itseäni tyttönä. Nyt vuoden aikana musta on tuntunut mun kroppa lähinnä vastenmieliseltä. Välillä oon ihan tyytyväinen, mut välillä haluisin vaan mun rinnat pois. Tykkään välillä pukeutua maskuliinisemmin ja meikkaan mun kasvot maskuliinisemmaksi. Ja oon ilonen silleen. Mut välillä taas tunnen oloni tyttömäisemmäksi ja käytän "tyttöjen" vaatteita.

Olen lukenut "genderfluid" ihmisistä nyt paljon ja samaistun oikeastaan siihen kuvaukseen. Välillä oon poika ja välillä tyttö ja välillä en kumpikaan.

Mutta aikaisemmin musta ei tuntunut tältä, joten en tiedä onko tää vaan ihimenevä vaihe vai enkö mä oikeasti ole tyttö.

Ahdistaa kun en osaa sanoa mitä sukupuolta edustan ja en tunne ketään ihmistä, joka ymmärtäisi tän, koska kaikki tietävät selvästi niiden sukupuolen mun lähipiirissä. Miten opin tajuamaan ihteäni? Tai miten opin olemaan vihaamatta mun vartaloa? Hei olen 27 vuotias mies. Tykkään pukeutua naisten leveälahkeisiin treenihousuihin. Käytän niitä julkisesti ja myös itsetyydytyksessä. Onko se normaalia että kiihottuu kyseisistä housuista tosi paljon varsinki materiaalista?

Olen 19 ja koen olevani transsukupuolinen. Olen hautonut asiaa lähes 5 vuotta, mutta vasta reilun vuoden olen ollut varma asiasta. En ole kuitenkaan koskaan kertonut asiasta kenellekään. Tavallaan olen tiennyt jollain tasolla siitä lähtien, mutta silloin ajattelin vain, etten pidä kehostani koska olen lihava olin kuitenkin reilusti alle 40kg. Myöhemmin aloin "leikitellä" ajatuksella, että olisinkin oikeasti poika enkä tyttö, mutten moneen vuoteen kuitenkaan tehnyt asialle mitään.

Nyt kuitenkin jostain syystä päädyin siihen, etten enää voi "valehdella" itselleni. En ollut aiemmin kokenut transsukupuolisuuden "oireita" kovin vahvasti, joten siksikin olin helposti epäillyt itseäni. Nyt kuitenkin olen havahtunut siihen, miten "väärältä" kaikki tuntuu. En esimerkiksi ollut kokenut varsinaista dysforiaa ennen kuin vasta viime kuukausina, mutta nyt ahdistun todella helposti pienistäkin asioista. Tunnen olevani tällä hetkellä hukassa.

Olen tullut liian pitkälle mennäkseni takaisin, mutta tuntuu siltä, etten voi jäädä tähänkään tai teen jotain peruuttamatonta. Pelkkä ajatus siitä, että kertoisin perheelleni saattaa aiheuttaa ahdistuskohtauksen, eikä minulla ole muita kenelle voisin harkita kertovani. Tunnen olevani asian kanssa todella yksin enkä tiedä mitä tehdä.

Haluaisin kuitenkin olla poika. Minulla on lyhyet hiukset, käytän meikkiä, mutta vain saadakseni kasvoni näyttämään maskuliinisemmilta, ja käytän poikamaisia vaatteita. Mielestäni miehen lihaksikkaampi keho on kaunis, ja haluan sellaisen itsellenikin. Olen aina ajatellut olevani biseksuaali, mutta ajattelen olevani kiinnostunut miehistä vain siinä tapauksessa, että itsekin olisin mies.

Mikä sellaisen seksuaalisuuden virallinen nimi on? Vihaan tätä kehoa niin paljon, että se on aiheuttanut masentuneisuutta, itsetuhoisuutta ja viikon olon suljetulla osastolla.

En kuitenkaan uskalla puhua asiasta vanhemmilleni, johtuen kai siitä, etten muutenkaan hirveästi ajatuksistani heille puhu. Haluaisin todella paljon olla poika! Rakastan sitä, jos joku sanoo että näytän ihan pojalta.

Mutta sitten taas jos joku muistuttaa minua siitä että olen vangittu tytön kehoon, alkaa ahdistaa. Kiitos jos osaatte auttaa! En ole koskaan ollut parisuhteessa, enkä harrastanut seksiä.

Olen varsin tunteellinen ihminen, joten suhteen fyysistä puolta ajatellessani parisuhdekin saattaa tuntua ahdistavalta. Voisiko aseksuaalisuus johtua mahdollisesti omasta epävarmuudesta tai itseinhosta omaa kehoa kohtaan? Seksi vaikuttaa minusta mielenkiintoiselta, mutta ajatellessani itseni siihen kohdalle koen sen kuvottavaksi.

Alastomuus on minulle epämiellyttävä asia, enkä kiihotu siitä. Alastomat ihmiset eivät ole mielestäni hyvännäköisiä, vain enemmänkin ällöttäviä.

En uskalla puhua muille asiasta, koska pelkäisin että minua pidettäisiin lapsellisena tai naiivina. Voisin kuvitella itseni helposti romanttiseen suhteeseen sekä miehen että naisen kanssa, ja minulle läheisyys on miellyttävä asia mutta vain omilla ehdoillani, enkä aina voi vaikuttaa siihen, jos tilanne saakin minut ahdistumaan. Ajatus joistain seksuaalisista tilanteista voi olla mielestäni mielenkiintoinen, mutta samalla ajatus saattaa ahdistaa. Toisinaan tuntuu, että minussa on jotakin vikana.

En uskalla määrittää itseäni aseksuaaliksi, sillä ajattelen, että ehkä tämä on vain vaihe ja myöhemmin kasvan 'normaaliksi' niin kuin muut. Tämä epävarmuus on jatkuva rasite, ja haluaisin vain olla varma itsestäni. Luulen kuitenkin, että joudun odottamaan pari vuotta ennen kuin saan tietää olenko varmasti aseksuaali. Saatan pitää ihmistä fyysisesti viehättävänä, mutten ajattele ketään seksikkäänä.

Voinko olla aseksuaali kaikesta tästä huolimatta? Pelkään tulla ulos kaapista, jos myöhemmin toteankin, että olen seksuaali, mutten kuitenkaan kestä epävarmuutta. Mitä voisin tehdä asialle? Olen 14v tyttö ja en tiedä kuka olen tai mikä olen. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, kuka olen, ja joskus tuntuu, että olen transsukupuolinen.

Haluaisin kovasti olla poika koska miesten lihaksikas vartalo on niin kaunis ja haluaisin semmoisen itsekin, haluaisin kesäisinkin olla ilman paitaa niin kuin pojat. Pidän myös jotenkuten naisen vartalostani, mutta se ei tunnu oikealta.

Enkä uskalla puhua tästä kenellekään, koska kerroin parhaalle kaverilleni olevani tälläinen kuin olen ja hän lopetti kaveruutemme siihen. Pelkään sitä mitä muut ajattelevat. Pidän pojista ja yhdestä meidän koulun pojasta, mutta en halua menettää mahdollisuuttani olla hänen kanssaan yhdessä. Koska haluaisin olla niin kovasti poika, että itken joskus öisin ja joskus vihaan kehoani. Olen ajatellut sukupuolen vaihtoa, mutta sekin pelottaa. Ensin pitäisi kertoa vanhemmille ja en halua saada huonoja välejä vanhempiini.

Olen ajatellut kertoa kavereilleni, mutta en ole uskaltanut, kun en ole ihan varma mikä olen. Käytän hyvin paljon poikien vaatteita ja minua kiusataan siitä mutta en välitä kovinkaan paljoa mitä he minulle sanovat. Pidän kyllä myös mekoista ja hameista. Mutta haluaisin olla niin kovasti poika, että se sattuu. Olen vuotias tyttö ja hiljattain olen alkanut tajuta, että olen kiinnostunut naisista. Tämän asian tajuaminen on tuottanut paljon ahdistusta mutta myös selkiyttänyt joitain asioita.

En ole täysin varma olenko bi vai lesbo. En haluaisi lokeroida itseäni mihinkään mutta kuitenkin ahdistaa epätietoisuus. Minulla on ainoastaan kokemusta vastakkaisen sukupuolen kanssa "säätämisestä" ja kerran olen seurustellut hyvin lyhyen aikaa.

Olen siis tuntenut vetoa myös miehiin mutta en nyt kuitenkaan vähään aikaan monien pettymyksien jälkeen. Hiljattain olen tutustunut netissä erääseen saman ikäiseen tyttöön. Viestitellään päivittäin ja tiedän että hän on suuntautunut vain naisiin ja täysin sinut asian kanssa, toisin kuin minä. Olen jotenkin hyvin ahdistunut ja pelkään eniten ystävien ja muiden läheisten reaktiota, jos kerron.

Pelkään myös, että menettäisin ystäväni tämän vuoksi. Tiedän että he eivät ikinä olisi arvanneetkaan minusta tällaista. En tiedä mitä teen, olen täysin yksin asian kanssa. En tiedä olenko hetero vai bi? Pidän pojista ja tytöistä. Ihastuin erääseen tyttöön ja poikaan. Asiat menivät monimutkaisiksi ja tunteet loppuivat. Ja nyt olen ihastunut taas poikaan ja siihen samaiseen tyttöön. Välillä minusta tuntuu, että on outoa olla ihastunut tyttöön? Mutta sitten taas ei. Hei, Olen kohta v nainen ja pitkään identifioinut itseni biseksuaaliksi.

En ole kuitenkaan koskaan seurustellut tai ollut romanttisesti naisen kanssa. Yleensä syy on ollut vain mielenkiinnon lopahtaminen, mutta näin vanhempana myös haluttomuuteni seksiin. Onko mahdollista olla biromanttinen, mutta aseksuaali? En ole ikinä ajatellut olevani aseksuaali, ennen kuin paneuduin aiheeseen muutama kuukausi takaperin ja tunnistin itseni monesta kuvauksesta. Ongelmani on, että en haluaisi olla aseksuaali. Ahdistun tilanteesta, jossa joudun jonkun deitin tms.

Haluaisin haluta, joten kieltäytyminen tuntuu aina pahalta, vaikka tiedän että totta kai minulla on oikeus olla suostumatta mihinkään. En myöskään olen varma, että olenko edes täysin aseksuaali. Libidoni on äärimmäisen olematon enkä käytännössä koskaan halua seksiä. Kuitenkin masturboin yleensä kylläkin vain, jos minulla on tylsää , mutta en ikinä kuvittele ketään tuttua seksuaaliseen tilanteeseen, harvoin edes itseäni. Seksistä en pahemmin tykkään, ei se nyt täysin vastenmielistä ole, mutta ei oikeastaan tunnu fyysisesti eikä henkisesti miltään.

Tuntuu, että olen excluded tästä joukosta kun en kaipaa seksiä. Haluaisin myös parisuhteen joskus, mutta mistä edes löydän jonkun, joka suostuisin seksittömään suhteeseen?

Onko edes normaalia pohtia tällaisia näin myöhään? Tuntuu ettei ajatuksista ota mitään selkoa mihinkään suuntaan Minulla oli lapsena sellainen tapa, että ehdotin naapurin tytölle, että voisimme panna ja minä olisin mies ja hän nainen Näin sitten teimme ja menimme leiksi mukamas yhdyntään.

Sitten teimme jutun toisinpäin, niin että kuvittelin, että hän on mies ja minä nainen. Tällä tavalla hommailimme aika useita kertoja ja minä aloin olemaan useammin mies ja hän nainen. Olemme sitten lopettaneet touhun, mutta minä olen alkanut onanoimaan ja kuvittelemaan, että olen jokin mies ja kuvittelemaan naisia, joiden kanssa harrastan seksiä.

Tämä on mielestäni vähän hävettävää ja en oikein kehtaa puhua kenellekään Haluaisin olla naisellisempi tai tyttömäisempi, mutta turmellunko, jos katson pornokuvia? Ne eivät ole kai kenellekään hyväksi. Olen kuitenkin jo niin tehnyt. Olen nuori opiskelija poika, jolla on ainakin tällä hetkellä elämässään vakava ongelma. Olen seksuaalisesti kokematon rumuuteni takia ja tämä on saanut minut pohdiskelemaan.

Olen jo 6-vuotiaasta asti ymmärtänyt mikä on hetero, homo, bi jne. Kuitenkin hieman kasvettuani ja mentyäni kouluun, mikään muu ei muuttunut, kuin, että aloin käydä rumaksi ja lihavaksi ja kaikki tytöt alkoivat minua siitä huomauttamaan, niinkuin se olisi heille tärkeää.

Siitä minulle kehkeytyi jo varsin nuorella iällä vahva naisviha, joka vaivaa minua nykyäänkin. Kiinnostukseni ja uskoni siitä, että voisin, joskus vielä naisen itselleni saada ei kuitenkaan mennyt miksikään. Tänä vuonna kuitenkin olen huomannut itseäni järkyttävä seikan, nimittäin en ole enää ollut kiinnostunut tytöistä ja naisista vaan enemmän miehistä, enkä pidä siitä.

Miten voin muuttua takaisin ennalleni? Syytän tästä useita naisia, koska siinä iässä olin siinä tilassa, että olisin voinut ollakkin seksuaalinen naisen kanssa, mutta kukaan ei hyväksynyt minua ja nyt he ovat pilanneet seksuaalisuuteni. Mieluummin elän loppuelämäni aseksuaalina tai tapan itseni, kuin, että olisin homo. Tämä haittaa minun arkielämää, perhe-elämää, koulunkäyntiäni, kaikkea.

Kertokaa miten voisin olla hetero jälleen ja olla vapaa homoseksuaalisista haluista Lue vastaus. Olen 19 v mies. Saan todella paljon seksuaalista nautintoa naisten vaatteisiin pukeutumisesta. Minua kuitenkin huolettaa oikeasti tämän normaalisuus. Teen tätä siis vain kotona. Ennen nukkumaan menoa koen morkkista ja koen itseni hulluksi jne. Naisten vaatteisiin pukeutuminen antaa mulle kuitenkin kiihotusta ja hyvää oloa, mutta samaan aikaan pahaa oloa.

Mistä se voi kertoa? Olen tilannut netistä naisten vaatteita. Haluisin enemmän ostaa oikeasta kaupasta. Mutta en ikimaailmassa kehtais, saatika sovittaa. Tai miten voisin toteuttaa paremmin fetissiä tai miten uskallan oikeeseen liikkeeseen ostamaan niitä. Olen vuotias nainen ja olen tuntenut aina olevani vähän eksyksissä suuntautumiseni kanssa. Tämä johtuu ehkä siitä, että ainakin omasta mielestäni olen huono tulkitsemaan omia tunteitani. Olen seurustellut kahden miehen kanssa.

Toisen kanssa tosissani, mutta heräsin jossain vaiheessa siihen, etten todella rakastanut häntä. Kokemuksia naisista minulla on vähän. Ne ovat jääneet lähinnä suutelemisen tasolle. Olen kokenut yhtä vahvaa ihastusta niin miehiä kuin naisiakin kohtaan ja sen kai pitäisi olla selventävä esimerkki siitä, että olen jotain homon ja heteron välistä.

Ihastun omasta mielestäni ihmiseen en niinkään sukupuoleen. En tosin tiedä jäisivätkö tuntemukseni saman sukupuolen osalta vain ihastukseen. Olen jo muutamalle läheiselleni ulkona biseksuaalina, mutta minusta tuntuu edelleen, etten tiedä tarkalleen mikä olen.

Voiko tämä johtua siitä, etten ole vielä täysin hyväksynyt itseäni? Mietin näitä asioita välillä ihan liikaakin ja se häiritsee. Minua painaa myös se, että netissä usein näkee syrjintää homoseksuaalien osalta biseksuaaleja kohtaan, koska he eivät muka osaa päättää kumpi sukupuoli viehättää eniten.

Moisen kuuleminen saa ainakin minut vetäytymään kuoreeni, koska omalla kohdallani ei tästä ainakaan ole kyse. Voisin luultavasti yhtä hyvin nimittää itseäni panseksuaaliksi, mutta sen sijaan olen käyttänyt sanaa bi.

Ehkä osittain tottuneista syistä, koska olen kyseistä sanaa käyttänyt jo viisi vuotta. Vähän aikaa sitten tapahtuneen eron jälkeen aloin ajatella tätä kaikkea enemmän. Ero tuntui jättävän minut tyhjän päälle. Suhde oli etäsuhde ja vei välillä paljon aikaani. Seurustelukumppaniani pidin parhaana kaverina, mutta kaikki muuttui eron jälkeen ja koska ystäväni muuttavat opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle on oloni todellakin tyhjä.

Kaikesta huolimatta olen kuitenkin helpottunut kun voin viimein tutkia ja etsiä itseäni, mutta tunnen olevani jollain tavalla umpikujassa. Olen vuotias mieheksi syntynyt henkilö ja ilmeisesti trans-ihminen. Huomasin asian noin vuosi sitten, kun mietin seksuaalisuuttani ja aloin samalla miettimään naisena oloa. Ihan lapsena muistan joskus leikkineeni että olen tyttö.

Ja kokeneeni joskus olevani vastine poikatytölle, eli jonkinlainen tyttöpoika, koska äitini toiveesta minulla oli pitkät hiukset, joiden takia koin ehkä olevani erilainen muihin poikiin verrattuna. Myös joskus muistan ottaneeni oudosti rooleja, jotka tuntuivat naiselle kuuluvilta, tai että niissä rooleissa koin olevani feminiininen. Kuitenkin nämä uudet tuntemukset oli minulle todella yllättävä ja järkyttävä asia, sillä olin pitkään kokenut etten ymmärrä naisia ollenkaan, tai että minun on hankala kokea samaistumista ja yhteyttä heihin.

Myöskään en koskaan aiemmin ollut kokenut asiassa mitään erityisen mielenkiintoista. Lapsena pitkien hiuksien takia minua joskus luultiin tytöksi, josta en pitänyt. Joskus minua myös haukuttiin hiuksieni takia. Luin asiasta ja lopulta löysin erään itsensä muunsukupuoliseksi identifioivan ihmisen kertomuksen tuntemuksistaan, jonka koin hyvin omakseni.

Tämä aiheutti minussa oudon tunteja kestävän tunneryöpyn, joka tuntui varmistavan että jotakin tosiaan oli pielessä sukupuolessani. Seuraavana päivänä minulle tuli kirjaimellisesti tunne siitä, että olen nainen miehen kehossa, enkä koskaan ennen ollut kokenut niin.

Eikä silloin tunne naiseudesta tuntunut mitenkään minulta, vaan oudolta ja häiritsevältä, ja toivoin että se menisi pois. Ja niin menikin vain tullakseeni takaisin myöhemmin. Tuntemukseni ovat outoja ja tuntuvat vaihtelevan joka on minulle melko tuttua, sillä olen tunteiltani muutenkin epävakaa. Olen yrittänyt tehdä sitä mikä tuntuu perimmäiseltä minulta tai omalta, mutta huomannut etten ole löytänyt oikein mitään. Joskus koen tarpeen pukeutua täysin naiseksi, saadakseni purkaa feminiinisyyttäni.

Joskus tämän jälkeen ikäänkuin herään taas eloon omassa miehen kehossa, tai koen jonkun "maskuliinisen energian" taas palaavan minuun. Joskus tunnen voivani kokea itseni oikeasti feminiiniseksi miehenä, mutta jotenkin taipumukseni on ajatella etteivät "nämä ja nämä" jutut kuulu miehelle tjms. Joskus minusta tuntuu naiselta miehen kehossa, jolloin en pysty samaistumaan kehooni juuri ollenkaan joka aiheuttaa epätoivoa ja kauhua.

Joskus en huomaa tätä tunnetta, tai sitten minusta tuntuu feminiiniseltä mieheltä tai muulta miespuoliselta. Joskus minusta tuntuu, että olen ladyboy miehen vartalossa, joskus että olen sukupuolidysforinen nainen miehen vartalossa mitä se ikinä tarkoittaakin , joskus että olen butch-lesbo.

Ikään kuin mieleni hakisi vain jatkuvasti jotakin roolia tai muottia itselleen, eikä löydä sopivaa, koska tuntemukseni muuttuvat, tai niiden summa on enemmän kuin mikään niistä. Nykyään minua ei haluta olla yhtään missään muotissa, eikä minulla ole mitään käsitystä siitä mikä niistä on oikea.

Tämä on jatkunut vuoden, ja välillä varmaankin ympäristönkin vaikutuksesta luulin olevani miespuolinen taas lopullisesti, kunnes uusi maisemanvaihdos nosti taas pinnalle tahattomasti tukahdutetun feminiinisyyteni. Siitä lähtien minusta on tuntunut enemmän naiselta kuin mieheltä, vaikka edelleen "nainen" ei tunnu sukupuolelta, jolla voisiin selittää koko itseni.

Enemmän tuntuu että naispuoli on nyt johtoasemassa enemmän kuin koskaan ennen. Yleensä minusta tuntui kehossani vain jotenkin rumalta. Kadehdin joitakin naisia kun he näyttävät ainakin osittain siltä miltä minä haluaisin näyttää. Koen yhtäläisyyttä trans-naisten tarinoihin. Välillä tunnen kovaa dysforiaa ja halua saada naisen osia, tai olla mieluummin nainen kuin mies. En voi elää normaalisti, koska tuntemukset ovat niin häiritseviä.

Luulen, ettei tämä naisvaihe ole lopullinen, mutta tiedän myös ettei viimeinen. Myös otaksun näiden tunteiden vain kovenevan iän myötä, sekä tyytymättömyyden kehooni lisääntyvän. Tiedän, että on todellakin mahdollista, että minun pitää vaihtaa sukupuoltani. Mutta se tuntuu ahdistavalta ja olen välillä todella masentunut. Se tuntuu myös typerältä ja ärsyttävältä - että vuotiaana joku osa minussa päättää etten enää voi olla mikä olen aina ollut, ja että muutun sisältä naiseksi itseni voimatta tehdä asialle yhtään mitään.

Joku voisi sanoa, että olen löytämässä sen mikä olen aina ollut, mutta suoraan sanottuna en usko, että sukupuoleni on joku kohdussa leimattu polttomerkki, eikä ainakaan lapsuuteni ole antanut ymmärtää, että olisin enemmän naispuolinen puhumattakaan siitä, että suuri osa lapsien sukupuoliongelmista korjaantuu itsestään. Sukupuolen täydellinen vaihtaminen tuntuu muutenkin hirveän radikaalilta, ja tahtoisin etsiä muunlaisia ratkaisuja tilan lievittämiseksi.

Välillä olen pyöritellyt ajatusta alkaa pukeutumaan pelkkiin naisten vaatteisiin, tai muuttaa nimeni, mutta pidän nimestäni, enkä halua tulla pahoinpidellyksi. Olen 19 vuotias enkä ole ennen tätä vuotta pohtinut sukupuoltani sen enempää. Pienenä osallistuin stereotypisesti ajatellen kummankin sukupuolen aktiviteetteihin ja pukeuduin milloin mekkoihin ja milloin veljeni vaatteisiin.

Teini-iän kynnyksellä ystävieni naiseus nousi ylös enkä itse kokenut mukavaksi korostaa sukupuoltani. Kapinoin aina sukupuolten stereotypioita vastaan ja valitsin tahallani ei-tyttömäisiä vaihtoehtoja. Nykyään rintani ahdistavat minua ajoittain liikaa, mutta olen huomannut etten välttämättä toivo että olisin mielummin poika, lähinnä vain ettei minulla olisi rintoja.

En tiedä mitä ajatella tästä, minua pelottaa että tajuan olevani transsukupuolinen. En tajua miten omalla kohdalla sukupuolen ja seksuaalisuuden löytäminen ja hyväksyminen voi olla niin vaikeaa, kun muiden kohdalla hyväksyn sen muitta mutkitta. Huono kasvattaja on huono vaikka perheidylli olisi suoraan raamattupiirin opein perustettu.

Kannattaisi noudattaa omaa mottoasi "Kun huomaat olevasi kuopassa, lopeta kaivaminen. En ole väittänyt, että seksuaalinen suuntautuminen tekisi kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä. Sinä olet valmis täysin huoletta rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia pelkästään omien ennakkoluulojesi perusteella. Et silti hyväksy epäilyäni siitä, että lapset saattavat kärsiä ahdasmielisessä kodissa saamastaan kasvatuksesta.

Siitäkin on paljon tieteellistä näyttöä. Ei niitä lapsia minun epäilyni takia tulla huostaanottamaan. Ei se ole subjektiivinen oikeus, mutta sen kieltäminen epäasiallisin perustein on ihmisoikeuden loukkaamista. Tarve vanhemmuuteen on melko voimakas perustarve, jota seksuaalinen suuntautuminen ei poista. Siksi myös heteroille maksetaan yhteisistä varoista hedelmöityshoitoja, vaikka ihan hyvin he eläisivät ilman lapsiakin.

Auttaa lähinnä arjen pyörittämisessä ja jaksamisessa. Yksinhuoltajalla ei ole vapaita hetkiä huoltajuudestaan.

Ja tämä perustelu, aivan kuten alkuperäinen väite, perustuu olettamukselle jonka mukaan molemmista lähivanhemmista on ainesta arjen pyörittämiseen. Voi olla myös toisin.

Ilkeämpi käyttäisi sellaista ah niin tuttua taktiikkaa ja alkaisi messuta miten nyt mollataan yksinhuoltajia. Tässä on juuri se mikä tule lesbo pareihin ruotsissa hyvä esimerkki, jossa eron jälkeen naine haki elatustuet sperman luovuttanelta mieheltä, joka viellä elatusvelvolisuuten joutui.

Tossa kun kaveri kävi luovuttamassa, tän sille keroin, pisti kiellon että speramma ei saa antaa kuin hetero pareille. No niin, mitäs jos annettaisiin luonnon tosiaan hoitaa hommat. Kypärät ja suojat pois, puretaan vähän kieltoja samalla. Johan luonto sanoo että sen lapsen joka nielee niitä marmorikuulia ei kuulukaan kasvaa aikuiseksi ja jatkaa sukuaan.

Sanotaan tätä uutta toimintatapaa vaikka passiiviseksi eugeniikaksi. Arvokonservatiivit ne eivät kyllästy näihin täysin irrationaalisiin ja kelvottomiksi todistettuihin argumentteihin. Ihmisen ei ole tarkoitus elää niin kuin luonnon eläimet elävät.

Eräs tosiasia on se, että ihmislaji ei olisi kehittynyt älyllisesti niin ylivertaiseksi, mikäli sen olisi tarkoitus elää niin kuin luonnon eläimet elävät. Ihmisten maailmassa hedelmöityshoidot ja vastaavat ovat täysin luonnollinen asia, se on eräs ihmisen keksinnöistä ja sivistyksen tuote, jonka ihminen on keksinyt tehdäkseen lasten hankinnan mahdolliseksi erilaisille ihmisille.

Mitään luonnotonta siinä ei ole, vaan se on täysin luonnollinen ihmisälyn tuote. Ei ole myöskään mitään älyllisesti kestävää argumenttia, jolla voitaisiin vastustaa sitä, että seksuaalivähemmistöjä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti lain edessä suhteessa muihin ihmisryhmiin. Mikäli väittää, että on luonnotonta, että seksuaalivähemmistötkin saavat mennä naimisiin ja kasvattaa lapsia, niin väite on samaa luokkaa kuin esim. Suomessa moni pariskunta saa apua niistä.

Jostain syystä luonto on valinnut että kyseisten ihmisten ei pitäisi saada lapsia. Kunnioitetaan täten sitäkin luonnonvalintaa, eikös niin. Jos luonto on määrännyt että jokin pariskunta ei voi saada lasta, niin eikö silloinkin pitäisi noudattaa luonnon tahtoa?

Mihin se raja oikein vedetään? Jos luonto päättää että joku sairastuu syöpään niin silloin hänen pitää kuolla pois. Kaikki muuhan on luonnon kiertokulkuun puuttumista. Samaa voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle, rokotuksiin saakka. Jos luonnonvalintaa aletaan käyttämään jonkin asian perusteluna, niin sitten täytyy olla valmis menemään loppuun asti.

Ja tämän päättää kuka? Jos en ihan väärin muista niin raamatussakin sanotaan että vammaisuus on seurausta synneistä. Vedetäänkö rajat siihen mikä itselle parhaiten sopii? Olen jo mielestäni tuonut selkeästi esille oman rajanvetoni. Ja jos eläisimme oikeasti demokraattisessa yhteiskunnassa niin tästäkin asiasta järjestettäisiin sitova kansanäänestys, jokainen saisi antaa oman mielipiteensä asiasta.

Liikakansoituksen ollessa kasvava ongelma pitäisi varmaan kieltää heteroavioliitot kun liikutaan näiden perusteiden tasolla. Itsekin yksinhuoltajan lapsena en paljoa arvosta tätä "lapsella on oltava äiti ja isä"-argumentaatiota. Homojen ja lesbojen on periaatteessa mahdollista adoptoida jo nyt, eli avioliittolakimuutos ei toisi siihen käytännössä juurikaan muutosta.

Homo voi hakea yksityisesti adoptioita, ja jos se myönnetään niin hänen kumppaninsa voi myöhemmin myös adoptoida lapsen koska homoperheissä perheensisäinen adoptio on jo laillistettu. Toisaalta, käytännössä homojen voi olla vaikea saada ainakaan Suomessa adoptiolasta. Niissä on aika tiukat vaatimukset ja niitä tuskin myönnetään Suomessa yksityisille ihmisille muutenkaan, ja veikkaan että siellä ollaan jossain määrin myös ennakkoluuloisia seksuaalivähemmistöjä vastaan.

Eli ennakkoluulot adoptioita myöntävissä palveluissa lakimuutoksen jälkeenkin mahdollisesti estäivät homoparien adoptoinnin käytännössä. Tuli mieleen pitäisikö homojen ja lesbojen pelätä nyt työpaikkojensa puolesta? Viittaa lastenkasvatukseen liittyviin ammatteihin, esim päiväkodit, koulut yms? Jos siis heitä ei ole edes vanhemmiksi. Vakavasti ottaen, varmasti monilla aloilla työelämällä olisi myös asenteissaan korjaamisen varaa.

Se valitettavasti taitaa olla ihan todellinen uhka, että kaapista tulleen opettajan pätevyyttä aletaan epäillä. Tälläisen tapauksen muistan jostain lukeneeni missä yhtäkkiä vanhemmille ei käynytkään se sama opettaja kaapista tultuaan. Lapsethan eivät näistä paljon välitä ja oppivat ennakkoluuloisen vanhemmiltaan tai eivät ollenkaan. Se ei ole ihmisiin valmiiksi rakennettu ominaisuus vaan kasvatuksen tulos.

Seksuaalinen suuntautuminen ei tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä tai huonompaa vanhempaa. Mulle tuli kirjoituksesta tuo mieleen.

Et ainakaan tasa-arvosta elämään arvosta, näin minä tulkitsen tekstisi. Näihän monet kristityt juuri toimivat, ovat siis tasa-arvon vastustajia monessa asiassa tässäkin maassa. Ei todellakaan rakkauden taikka tasa-arvon. En halua kiistää miehen- ja naisenmallin tärkeyttä kasvavalle lapselle, mutta kuka sanoo, että tämän naisenmallin pitäisi olla biologinen äiti ja miehenmallin biologinen isä.

Mitäpä jos lapsi saisikin naisenmallin homoparin läheisestä perheystävästä tai jomman kumman äidistä joka auttaa paljon lastenhoidossa? Lesboparin lapsi voisi saada miehenmallin vaikkapa biologisesta isästään joka tapaisi lasta säännöllisesti ja osallistuisi hänen kasvatukseen. Myönnän itsekin olevani pääosin naturalismin kannattaja, minkä puitteissa on helppo langeta ahdasmielisyyteen, johon on varaa vain ylenpalttisessa hyvinvoinnissa ja rauhan oloissa.

Lapsen kannalta katsoen vanhempien sukupuolella ei ole mitään väliä, ellei kodista tehdä umpiota tai lasta käytetä hyväksi. Sotaorvoilla olisi varmaan paljonkin esimerkkejä erilaisista kasvuympäristöistä. Lapsi tarvitsee vain turvallisen ja välittävän kasvuympäristön.

Muiden henkilökohtainen vakaumus ei saisi olla sen esteenä. Hän on totuus ja hän tietää oikean ja väärän ja käyttelee sanoja yli-itsevarmasti mikä on vallankäyttäjien tapa. Ihmiset jotka elävät siinä kirjavuudessa jota kaikenlainen todellisuuden tuomat rajoitteet tuovat eivät sorru ahdasmieliseen julistamiseen vaan ovat nöyrempiä ja käytännönlkäheisempiä mikä on aika lailla samaa kuin humanismi. Tuosta "lapsi tarvitsee sekä isän että äidin" käsityksestä on lainsäädännön osalta jo luovuttu.

Naiset voivat nimittäin adoptoida yksin. Siinä lapsi ei saa isää edes paperilla. Miehetkin voivat periaatteessa, mutta tapaukset ovat harvassa. Luoja varjele niitä lapsia, jotka joutuvat tämän intohimoisen erityisopettajan kouriin. Yksi selittää, että lasten tekeminen on miehen ja naisen asia. Aiemmmn taas joukkueen miespuolinen jäsen valitti, kun muslimit osaavat senkin asian paremmin. Tää homma menee kyllä kohta ihan Kummeliksi. BB-Aslak, saamelainen homo jo kolmannessa sukupolvessa Taidamme tässä puhua siis vain ihmisestä, sillä luonnossa ei ole järjestystä vai jäikö biologian tunnit välistä?

Luonnossa eläimet pystyvät lisääntymään suvuttomasti, itseään kopioimalla, tai vaihtamaan sukupuoltaan ilman kirugisia toimenpiteitä, jopa koiraat pystyvät joissain lajeissa synnyttämään - Luonnon järjestys siis näyttää toimivan hyvin! Eläimet eivät myöskään äänestä tai toimi lainsäätäjinä. Sinä puhuit luonnonjärjestyksestä - ihminenkin on eläin ja kuuluu Maa-planeetan faunaan, vaikka osa nostaa itsensä sen yläpuolelle.

Kaiken lisäksi homoseksuaalisuus on luonnossa hyvin yleistä. Jos luontoa tuntee hiukan paremmin, huomaa pian, ettei mikään ole niin luonnollista kuin "luonnoton".

Vai miltä kuulostaa puolison syöminen kesken parittelun taikka lisääntymistapa, jossa koiras pakottaa naaraan parittelemaan? Ihmisellähän ei ole nykyisissä Länsimaissa luonnollisuuden kanssa mitään tekemistä, sillä luonnonjärjestyksellä perustellen niin antibiootit, hedelmöityshoidot, plastiikkakirurgia kuin sähköhellatkin pitäisi kieltää.

Huono argumentti, todella huono. Kaiken lisäksi se on vielä naturalistinen virhepäätelmä. Huono argumentti on vetää sähköhellat adoptiokeskusteluun. Länsimaisessa sivilisaatiossa vain miehet ja naiset pystyvät lisääntymään keskenään. Näin oli ennen, näin on nyt. Ja toi on siis sinun syy harrastaa syrjimistä lain edessä luokitella ihmisiä? On tosiaan arvomaailma kohdallaan.

Voi että, kun tämäkään ei ole niin yksinkertaista. On nimittäin ihan luonnollista, että maailmaan syntyy luonnollisessa lisääntymisessä ihmisiä, joista ei voida kertoa, ovatko he mies- vai naissukupuolisia. Mitä meidän heille pitäisi tehdä? Hekin voivat usein lisääntyä, mutta eivät välttämättä silti ole selvästi naisia tai miehiä. Tietysti näitä ihmisiä usein ja yleisesti pyritään pian saattamaan jommaksikummaksi sukupuoleksi, sillä vanhemmat usein päättelevät, että muille ihmisille tällainen on liian vaikea pala niellä.

Silti näin oli ennen ja näin on nyt, eikä maailmankaikkeus ja luonto taida mihinkään siitä muuttua, vaikka pieni ihminen kuinka potkisi sitä vastaan, mikä ei omaan ahtaaseen maailmankatsomukseen sovi.

Muuten, ellei tässä nyt ole tarkoitus kieltää evoluutiotakin, lähimmällä sukulaisellamme kääpiösimpanssilla eli bonobolla homoseksuaalinen käyttäytyminen on erityisen yleistä: Tutkijat ovat kuitenkin jo nyt vääntämässä kättä siitä, katoaako Y-kromosomi kokonaan geeniperimästä tulevaisuudessa. Y-kromosomi oli alkujaankin virhe ja mutaatio, joten Kun se lisääntyminen ei kuitenkaan mitenkään liity avioliittoon, niin koko lisääntymisen mukaantuominen keskusteluun menee vähintään yhtä paljon ohi aiheen kuin sähköhellat.

Lisääntymisen tulisi liittyä parisuhteeseen. Olisi suotavaa, että ihmiset huolehtisivat jälkeläisistään. Jos lapsi saisi valita, hän haluaisi asua molempien vanhempiensa kanssa. Ymmärrän, että joskus avioero on välttämätön. Lapsi voi myös menettää jomman kumman vanhempansa, kukaan meistä ei ole suojassa kuolemalta. Vaihdoit sanan 'avioliitto' sanaan 'parisuhde', jolloin ei puhuta enää aiheena olevasta asiasta.

Mutta yhtä vähän se lisääntyminen parisuhteeseen liittyy - joihinkin parisuhteisiin toki, muttei se ole sen enempää parisuhteen kuin avioliitonkaan määritelmä vaan seuraus. Itse blogitekstiisi ja kommenteissa esittämiisi argumentteihin luonnollisuudesta ja terveestä järjestä: Veikkaisin että kauhean moni homo- tai lesbopari ei ole keskenään hankkinut lapsia vahingossa.

Vänkääminen siitä onko lapsella teoreettista oikeutta sekä isään että äitiin on toki jaloa jos se ei olisi oman teennäisen homofobiasi tuotetta , mutta unohdat millaiset vaatimukset perheen tulee täyttää ollakseen oikeutettu adoptioon - ja jos siinäkin tilanteessa edelleen mielestäsi tärkeämpää on vanhempien sukupuoli kuin heidän kelvollisuutensa vanhemmiksi, meillä on selkeästi hyvin erilaiset prioriteetit.

Näin oli ennen, näin on nyt". Et silti vieläkään ole selittänyt, miksi se olisi perustelu tässä keskustelussa. No, jotain "luonnollisesta" olet koittanut solkottaa, ja siksi sinulle esitellään, mitä luonnollinen tarkoittaa.

Se, miten ihminen lisääntyy, ei liity mitenkään avioliittoon, avioliittolakiin, adoptioon, lastenkasvatukseen tai mihinkään muuhunkaan tässä keskustelussa aiheena olevaan. Kuvittelet siis oikeasti, että samaa sukupuolta olevat parit elävät erakkoina luolassa, eikä heillä ole sukulaisia ja lähipiiriä noita malleja tarjoamaan.

Luonto taas ei halua mitään, se vain on. Luonto ei myöskään ole perustelu millekään, ellet pysty osoittamaan sen olevan parempi vaihtoehto kuin muut. Vai pitäisikö luopua lääketieteen luomista lääkkeistä ja tyytyä järsimään yrttejä siinä toivossa, että niistä on apua?

Luonto ei aina ole paras tai ainoa toimiva vaihtoehto. On olemassa luonnonlait ja muut systeemit, jotka kertovat jopa suunnitellusta järjestyksestä. Näistä syistä tiedemiehet kokevat mielekkääksi tutkia maailmankaikkeutta. Paitsi tietysti se onneton sielu, joka ei ole pystynyt ratkaisemaan eteensä avautuvaa ongelmaa. Kun tehtävän ratkaisua ei tunnu olevan olemassa, sitä väitetään ratkaisemattomaksi so vailla järjestystä olevaksi, vaikka jotkut toiset ovat saaneet sen ratkaistuksi.

Ihminen on enemmän kuin eläin, vaikka fyysiseltä olemukseltaan muistuttaa esimerkiksi apinoita. Tämä muistuttaminen johtunee samasta syystä kuin muutkin muistuttamiset. Lapsen kehitystä saattaa keskimäärin parhaiten tukea isän ja äidin olemassaolo.

Toisaalta, saman logiikan mukaisesti esim. Myös luonnonmukaisuus on huono argumentti, kuten monet jo ketjussa huomauttivat. Liberaalina kunnioitan oikeutta olla asioista mitä mieltä tahansa, mutta en voi hyväksyä näin huonoja perusteluita käytettäväksi esimerkiksi päätettäessä toisten ihmisten puolesta, onko heillä oikeus adoptoida, synnyttää tai kasvattaa lapsia.

Jos haluaisin edistää adoptiokieltoa lapsen edun perusteella, sanoisin ääneen perusteluksi vallitsevat ennakkoluulot ja erilaisuuden kammon, eli koulukiusaamisen huomattavan vaaran. Mikään määrä työryhmiä tai kasvatusta ei tule muuttamaan maailman julmuutta. Siksi siihenkin pitää yrittää sopeutua. Milloin yksinhuoltajat menettävät lapsensa? Huhtasaari on tulossa tällä logiikallaan ne kohta hakemaan! Tahallista sotkemista ja vääristelyä. Älkää te kertoko mitä minun pitää ajatella tai muka ajattelen kaikista muista asioista, jos en hyväksy tasa-arvoista avioliittolakia.

Eli yksinhuoltaja on sinun mielestäsi parempi kuin kaksi naista tai miestä? Vaikka silloin perheestä puuttuu logiikkasi mukaan jotain hyvin olennaista. Lähinnä voit kai syyttää tässä kohtaa vain itseäsi. Perustelut tekstissäsi olivat sellaisia että niiden puolustaminen loogisesti on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. Noin huonoon argumentaatioon on monen kai lähes mahdotonta olla tarttumatta. Mitä nyt itse aiheeseen tulee, niin tekee mieli sanoa että kannattakaa nyt perussuomalaiset sitä kansanäänestystä asiasta vaikka puoluekurin voimin kaikki.

Toki voitte vain katsoa useimmat gallupit ja huomata että suurin osa kansalaisista jo kannattaa teidän vastustaessanne. Jopa oman puolueesi piirissä siis suurin osa kannattaa eli tämän kaltaisessa tapauksessa lienee turha edes kansalaisia liikaa vaivata.

Kyllä kansa tietää vai sopiiko se vain niissä kohdissa, joissa "kansa" on samaa mieltä kanssanne? Mitä muuta voisi miettiä mikäli Soinikin pistää äänestämään vain tietyllä tavalla tahi sanktioita paukkaa Laura Huhtasaari puhuu asiaa. Ei tarvinne vääntää rautalangasta ymmrtääkseen, että lapsia voi syntyä vain miehen ja naisen välisestä suhteesta.

Samasta syystä tämä suhde on se paikka, jossa lapsella on oikeus kasvaa myös henkisesti aikuiseksi mieheksi tai naiseksi. Lapsen oikeudet ovat tärkeämmät. Suomalainen YLE on aikamoinen, ehkäpä silti vain siellä vaikuttavien joidenkin toimittajien manipulaation väline. Kun osaa sopivasti kysyä, saa haluttuja vastauksia - vieläpä sopivaan aikaan ennen eduskunnan keskusteluja.

Stanley Milgramin tutkimuksen mukaan noin 6 ihmistä kymmenestä on manipuloitavissa mitä tahansa tekeväksi "enemmistöksi". Kansa siis tietää, mitä sen halutaan tietävän. Homoasioita on ajettu länsimaissa vuonna amerikkalaisten Kirk ja Madsenin tekemän propagandaohjelman periaatteilla. Se tietysti löytyy netistä nimellä "Overhauling straight America" eli kuinka jyrätään hetero Amerikka. Kannattaa lukea, että tietää, miksi Suomen kansa "tietää" tänä päivänä sen, mitä sen on haluttu tietävän, että eduskunnassa säädettäisiin homous heterouden kanssa samanarvoiseksi.

Vastasit oikein oivallisesti Lauran esittämiin syytöksiin lukutaidostani, kiitokset siitä, pääsen nopeammin saunaan! Juuri äskettäin tutun yksinhuoltajaisän puberteetissa kierivä tytär karkasi tietymättömiin. Huolestunut isä teki kaikkensa likan löytämiseksi. Sosiaalihuolto sai tiedon tapahtuneesta kesken etsinnän. Virkailijan suurin huolenaihe oli siinä vaiheessa, mistä löytää sijoitusperhe kiukuttelevalle teinille.

Onneksi tyttö löytyi ehjänä ja saattoi oppia jotain. Kyseessä on kuitenkin niin marginaalinen ilmiö, etten kyllä pitäisi sitä millään tavalla uhkana.

Pitää vain toivoa ettei sateenkaariperheissä pyritä kahlitsemaan lapsen sukupuolista itseilmaisua, mihin muutamat nimekkäät lesboparit ovat syyllistyneet. Samalla en toivoisi myöskään yhdellekkään lapselle päihdeongelmaisia tai mielisairaita vanhempia. Laura on tasa-arvon kannalla kunhan tasa-arvolla tarkoitetaan heteroa, suomenkielistä, Suomen kansalaista, ja erityisesti nuorta naista. Mulle jäi vähän epäselväksi mihin Laura tällä kirjoituksellaan pyrkii vaikuttamaan?

Vai onko tämä vain sanahelinää? Muistui mieleeni Paavo Väyrysen "en minä sano enkä väitä" tyyppiset lausunnot. Sanoisin, että jos myönnetään, niin pitäisi olla hyvät todisteet, että tämä on lapselle hyvä perhemalli. Et ole sinäkään Ilkka erityisesti näyttäytynyt blogeissa missä pohditaan lasten ongelmia tai lapsikielteistä kulttuuria, alkoholoismin aihettamaa hätää lapsiperheissä tai perheväkivaltaa tms. Suoraan sanoen kuullostat tekopyhältä kun nyt peräänkuulutat lapselle hyviä malleja tutkimusten kautta.

Lasten kärsimisetä erilaisissa ongelmaperheissä ON paljon tutkimusta. Se riippuu tästä blogista. Tää Laura Huhtasaari kirjoittaa teekutsusoopaa ja silloin kaikki jotka tässä blogissa myötäilevät häntä ovat myös sitä mieltä että vain arvokonservatiivisen julistuksen takia voi ilmaista asioita kuinka hölmösti tahansa. Minusta kieli on yhteistä omaisuutta jota ei pitäisi ottaa meiltä pois vaan jonkun ideologisen herätysliikkeen mission takia.

Myös demokratian säilymiseksi on poliittinen kieli välttämätön. Ukrainassa siihen ei enää uskota mutta Laura Huhtasaari suhtautuu siihen erittäin kevytmielisesti.

Jo blogin otsikon pitäisi saada kaikki perääntymään jotka eivät halua että poliittinen kieli muutuu ihan naurettavaksi. Lapsena olosta meillä kaikilla on kokemusta mutta vain Laura Huhtasaari ylimielisen julistuksensa valossa muuttaa ne henkilöt joiden yhtymisen ja syleilyn tuloksena olemme tänne tulleet "keskenään lisääntyjiksi". Etkö huomaa kuinka naurettavaa kielenkäyttöä. Jos sinusta on ok että teekutsufanaatikot saavat muuttaa suomalaiset idiooteiksi niin pysy sitten siellä heitä sparraamassa, anteeksi että häiritsin.

Kai huomasit, että vinoilin hieman otsikolle? En liikaa, mutta vähän ja hyväntahtoisesti I hope. Sitäpaitsi, Laura sai niin paljon kritiikkiä näissä kommenteissa, että piti laittaa asian puolesta kommentti.

Laura Huhtasaari ylimielisen julistuksensa Tämä ei ole asiallista keskustelua! Henkilöön menevät nimittelyt eivät kuulu keskustelupalstalle. Kieli ja kielen kritiikki tietysti menee henkilökohtaisuuden alueelle. Mutta jos et ole vastaanottavainen sille että yritän osoittaa ylimielisyyttäsi joka kielenkätöstäsi paljastuu niin turha minun on sitten jatkaa täällä kommentoimista. Toivon että tapaat ihmisiä jotka osaavat keskustella kanssasi tavalla josta sinulla on hyötyä.

Kuinka laajasti olet aihetta koskevia tutkimuksia lukenut? Tästähän on tehty Suomessakin Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys vuonna Missään tutkimuksessa ei ole todettu, että homoseksuaalisten vanhempien lapsilla olisi enemmän psyykkisiä ongelmia ja psykiatrisia häiriöitä kuin muilla lapsilla.

Tämä ei tietysti merkitse sitä, etteikö homoseksuaalisten vanhempien lapsilla olisi psyykkisiä ongelmia. Ne vain johtuvat molemmissa perhetyypeissä samoista asioista, kuten taloudellisista vaikeuksista, vanhempien välisistä ristiriidoista, huonosta perheilmapiiristä ja vanhemmuuden ongelmista, eivätkä ole yhteydessä perherakenteeseen.

Myöskään isän puuttuminen perheestä ei näytä johtavan vanhemmuuden ongelmiin, esimerkiksi kurinpidon ja valvonnan puutteisiin. Monissa tutkimuksissa lesboäidit selviytyivät paremmin kuin heteroäidit. Ero ei todennäköisesti johdu vanhemman seksuaalisesta suuntautumisesta, vaan siitä, että homoseksuaali vanhempi on joutunut miettimään vanhemmuuttaan ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä eri tavalla kuin heterovanhempi. Harkinnan ja tietoisen päätöksen myönteistä merkitystä vanhemmuudelle tukee myös se, että keinohedelmöityksen avulla syntyneiden lasten vanhemmat tuntuvat selviytyvän vanhemmuudesta paremmin kuin luonnonmenetelmällä alkuun saatettujen lasten vanhemmat Brewaeys et al.

Uudempaakin tutkimusaineistoa on saatavilla runsaasti ja niitä löytää netistä esim. Heteropariskunnat ovat lasten luonnollisia vanhempia, ja siksi myös luontevasti etusijalla uutta perhettä tarvitseville lapsille — tällä perusteella en antaisi adoptio-oikeutta homoseksuaaleille.

Biologisten lähtökohtien takia ihmettelen myös aidosti homoseksuaalien halua saada lapsia: Kysymys pitäisi kuitenkin olla lasten oikeuksista — ja näen lapselle parhaaksi, että hänellä on isä ja äiti. Ei seksuaalinen suuntautuminen millään tavalla poista tarvetta toimia vanhempana lapselle. Mistä keksit näille tarpeille jonkin korrelaation. Moni lesbonaisista haluaa tulla raskaaksi ja synnyttää ihan oman lapsen. Silloin vanhemmuus on aivan itsenäinen motiivi. Homomiehelle tämän isänä toimimisen tarpeen tyydyttäminen on vielä paljon hankalampaa.

Tarvetta se ei poista. Perustele miksi sinun mielipiteesi kylmyys olisi adoptiota odottavalle lapselle parempi vaihtoehto kuin häntä kaipaava ja rakastava perhe. Rakastavat vanhemmat ovat tietenkin parempi vaihtoehto kuin kylmä mielipide, ja minä luonnollisesti laitan rakastavat heterovanhemmat homovanhempien edelle adoptiojonossa — ei siinä sen kummempaa. Siis huonommatkin vanhemmat käyvät kunhan ovat heteroita.

Homoja saa Taiston mielestä syrjiä vapaasti. Enpä kehtaa kirjoittaa mitä mieltä olen tuon sortin miehekkyydestä. Lienee palstan sääntöjen vastaistakin. Halu lisääntyä ei ole riippuvainen kykyyn lisääntyä. Monet syystä tai toisesta hedelmättömistä naisista ovat hyvin surullisia, etteivät voi saada lasta.

Sinun logiikallasi heidän ei kuuluisi edes haluta. Koska myös homot haluavat lapsia, voimme päätellä että lapsien haluaminen ei ole kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta. Voiskohan villisti olla jopa niin, että hyvä tai huono vanhemmuus ei ole kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta Nykymaailmassa kun ihmiset elävät ties minkälaisissa perheissä, yksinhuoltajina yms.

Kyse on vain populistisesta heitosta. Ja teilla vastustaa tasa-arvoista avioliittoasia mm. Mikä mahtaa olla raamatun, tai biologian kanta siihen? Laura Huhtasaari "lisääntyvät keskenään" sanotaan ehkä hevosesta ja aasista kun tulos on muuli.

Sinä vulgotieteellistät vaan jotta saat alistaa muita. Sinun kielesi paljastaa häikäilemättömyytesi. Onhan se häikäilemätöntä sorkkia varomattomasti ja vailla mitään estoja aihepiiriä josta ei välitä ottaa mitään selvää ja heittää väitteitä joita ei edes viitsi puolustaa saati ottaa niistä jonkinlainen vastuu.

Aihepiiri siis perheenmuodostus ja lapsiperheen muodostus koskettaa meitä kaikkia heteroita yhtälailla kuin homoja. Vaan häikäilemätön ihminen lähtee noin herkän aihepiirin ollessa kyseessä sinun tavallasi soitellen sotaan, tuosta vaan mukaan nykäistyjen mutta kuitenkin mahtipontisten argumenttien kanssa.

Suosittelen että luet tämän yllä olevan keskustelun ajan kanssa läpi ja mietit omaa rooliasi ja kysymystä siitä miten suhtaudut muiden ihmisten perheenmuodostukseen ja lapsiperheenmuodostukseen ja millä mandaatilla laitat itsesi lainlukijan rooliin keskustelijan roolin sijaan. Jos laittaa toiset vaan julistuksensa ja kieltojensa kohteeksi on vallanhaluinen ihminen.

Kaikki keskustelijat ja blogisi lukijat ovat ihmisiä kuten sinäkin. Mutta jos et ota heidän argumenteistaan yhtään vaarin et näe heidän ihmisyyttään. Sini olen keskustelija täällä niin kuin sinäkin. Meillä on eri mielipide tästä asiasta.

Blogisti alustaa keskustelun ja joutuu vastaamaan antamistaan alustussanoista. Kaikki keskustelevat sinun kanssasi ja siksi asemasi on erilainen. Se miten sinä paneudut muiden argumentteihin on paljon painavampi juttu kuin se mitä yksittäiset keskustelijat sanovat.

Sinä olet emäntä näissä juhlissa ja nämä juhlat ovat yhteistä elämäämme. Aina kun ihminen puhuu hän haluaa tavoittaa toisen. Hyvissä juhlissa erimielisetkin kokevat tavoittavansa toisensa.

Minulla on tunne että laiminlyöt vieraasi koska et ota heidän argumenttejaan vakavasti. Jos koet, että blogisti ei tarpeeksi huomioi ja viihdytä. Täällä ei ole pakko keskustella. Jokainen keskustelija vastaa omista kommenteistaan täällä keskustelussa.

Keskity nyt vaan saamaasi kritiikkiin, enkä tarkoita omaani. Tai myönnä että koko argumentaatiosi on kestämätöntä. Jos "luonnollinen" on ohjenuorasi niin miten on moniavioisuus- siinä sinulle yksi kriittinen kysymys jota yrität välttää keskittymällä johonkin huomion toisaalleohjaamistaktiikkaan jota koko ajan käytät. Esim Sipilän suhde moniaviosuuteen! Huomiontoisaalleohjaamistaktiikka on tölväisy keskustelua kohtaan. Miksi etsit ala-arvoisia harhautuksia kuten että minä tarvitsisin viihdytystä.

Ihmisten huoli puheyhteyden katoamisesta on ihmisten syvä huoli koko yhteisön hajoamisesta. Väitän että sinä yrität hajoittaa yhteisöä ja siis foorumia sillä että harrastat jatkuvaa harhautusta ja siirtymistä pois ihan asiallisten argumenttien parista. Ehkä blogisi olikin joukki!

Ja keskustelu vain joku valenäytös. Minua kiinnostaa aidosti Sipilän kanta tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Se on myös blogini aihe. Sinä sanoit sanan juhlat ja juhlissahan ihmisten oletetaan viihtyvän. Tämä on myös arvokysmys. Tämä jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Minä näen teidän pointtinne. Osalla täällä on jopa hyviä perusteluja kantansa puolesta. Olen silti eri mieltä. Jos teille ei minun perusteluni kelpaa, niin mitä sitten.

Saatte olla kanssani eri mieltä. Se on sitä demokratiaa. Mutta jos on kysymys pelkästä fiiliksen pohjalta erimieltäolemisesta niin silloinhan pitäisi kertoa se heti alkumetreillä ja muotoilla blogi tyyppiä: Siihen ei kellään ole mitään nokan koputtamista. Nyt kuitenkin vedit paljon kaikille yhteisiä asioita tai käsitteitä kuten luonnollisuus panttivangiksi omien pyrkimystesi toteuttamiseksi.

Me vaadimme käsitteet yhteiseen käyttöön jolloin niiden pohjalta pitää voida käydä järjellistä keskustelua. Eli pidä sinä pyrkimyksesi vaan kontrolloida muiden oikeuksia mutta sanoja et voi väärinkäyttää noissa pyrkimyksissäsi jotka ovat sinun kun taas sanat ovat yhteisiä. Minusta me alamme nyt lähestyä juhlien päätöstä. Juhlat ovat yhteisöllinen rituaali; markkinoille tai kapakkaan mennään ainoastaan "viihtymään". Minä olen onnistunut suojelemaan yhteisön sanoja ja sinä olet onnistunut kertomaan että olet pyrkimyksissäsi määrätietoinen kuin Lumikuningatar.

Ja minun mielestäni suurin osa perussuomalaisista ja kristillisdemokraattien jäsenistä osaavat todella taidokkaasti vetää ylleen todella räikeän punaisen martyyrinviitan ylleen Not those who come to steal our rights - we are not gonna loose our rights, but we don't want to share them either. Sanoit aiemmin, että demokratiassa pitäisi saasa olla eri mieltä. Demokratiassa pitäisi myös saada voida arvostella sanavalintoja. Nainen ja mies voivat lisääntyä keskenään? Huhtasarella on hallussaan selvästi korkeampaa ja ennennäkemätöntä tietoutta.

Luonnonjärjestyksen mukaista lienee sitten sekin, että yksikin mies voi saattaa useamman naisen raskaaksi? Voimmeko odottaa Huhtasaarelta tukea tämän oikeuden takaavalle lakialoitteelle? Onko moniavioisuus teillä listalla? Tuleeko siitä uusi lakialoite?

Minä en tule sitä kannattamaan. Tottakai Keskustan puheenjohtajan mielipiteellä on väliä. Mikä se sellainen puheenjohtaja on, jonka mielipiteistä ei tarvitse välittää. Hänhän on puolueen keulakuva. Tiedätkö sinä, mieltä hän on?

Uskomatonta kädettömyyttä nuorelta varakansanedustajalta. Sipilän kannan saa kuka tahansa netissä selville muutamassa sekunnissa. Siitä huolimatta hänen kantansa ei sido keskustalaisia mitenkään hänen asemastaan huolimatta, mikä toisaalta lieneekin perussuomalaiselle naiselle täysin ymmärryksen ulkopuolelle menevä juttu. Perussuomalaisethan ovat perinteitä kannattava puolue, jossa ajatuksenvaihtokin hoituu perinteisellä tavalla Mikäli tämä tarkoittaa keskustapuoluetta, niin uskallan veikata, että moniavioisuudenkin suhteen puolueen kansanedustajien annetaan äänestää omantuntonsa mukaan.

Mutta kerro nyt ihmeessä, mikset kannattaisi moniavioisuutta. Yhtä lailla luonnollistahan sekin on. Yksi mies voi helposti saattaa useamman naisen raskaaksi. Tai vaihtoehtoisesti nainen voi saada lapsia useammalle kuin yhdelle miehelle. Juu, ja Huhtasaari yritti tuossa yhdessä välissä väittää myös, että nainen ja mies voivat vain lisääntyä.

Tämä puoli on minusta erityisesti moniavioisuuteen pyrkivien geneettinen ominaispiirre jos mikään. En kannata, mutta jos se tulee, niin sitten tasa-arvoisesti. Eli myös naisella on oikeus moneen mieheen. Sinä voit sitten ruveta jollekin yhdeksi niistä viidestä miehestä.

Kannatan yhden naisen ja yhden miehen liittoa. Jos jotkut haluavat elää yhdessä vaikka kymmenen miestä ja viisi naista , niin siitä vaan. Avioliittoon heitä ei tule vihkiä. Mutta heitä ON vihkitty avioliittoon. Raamatussa Se vanha ja perinteinen avioliiton kirja nimenomaan oikein huutokannustaa moniavioisuutta. Jo pelkästään se todistaa kuinka avioliiton käsite on muuttunut ajan myötä, mutta eihän historiallisilla tosiasioilla Nyt en tarkoita Raamattua vaan ne tosiasiat, että historian pitkät traditionaaliset perinteet tukevat järkkymättömästi moniavioisuutta, lapsiavioisuutta ja insestiavoisuutta, mutta nämä perinteet joita pitäisi kunnioittaa eivät ole enää voimassa nykylainsäädännössä.

Etkä ilmeisesti ymmärtänyt kommenttiani, kun sanoin, että "heitä on vihkitty avioliittoon", ja termi on ollut avioliitto, vaikka rakenteeltaan se olisi ollut joku noista kolmesta.

Jokaisella noista kolmesta on takanaan pitkät vuosituhansia vanhat perinteet - mihin vedoteen jälleen - mutta ei ymmärretä, että yhteiskunta on pyyhkinyt tiettyjä käytäntöjä pois, koska se on kehittynyt. Miksi meillä ei ole enää orjuutta!?

Onhan silläkin käytännöllä yhtä vanhat perinteet kuin Raamatulla ja Pyhän kirjan mukaan Jumalan mielestä orjuus on vielä ihan luonnonlaki.

SEXSI HOMO TREFFIT KALLE SEKSILEHTI

INTIIMIHIERONTA HELSINKI GAY SEKSIÄ VAASA