Yle puhe netissä erottinen tarina homoseksuaaliseen

..

Vapaus tuo mukanaan myös paineita - tämän päivän seksuaalisuuden kentässä vapaus törmäilee vielä normien ja kulttuurin. Se vaatii itsetutkiskelua - pitää olla tietoinen asenteista ja uskomuksista, pohtii seksuaalitarapeutti Elina Tanskanen. Jos puhutaan ajankohtaisesta seksistä ja seksuaalisuudesta, niin mukana on vahvasti myös porno - ja erityisesti huoli siitä ja sen vaikutuksista. Porno on kulttuurituotetta siinä missä Yleisradion ohjelmavirta - ei se tunge ulkoapäin tänne meidän kivaan kulttuuriimme, toteaa mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen.

Paasonen muistuttaa myös, että pornon avulla ihmiset voivat määritellä sitä, mistä tykkäävät ja mistä eivät, mistä kiihottuvat ja mitä eivät halua tehdä, ja he voivat löytää pornosta virikkeitä, joita eivät voi omassa parisuhteessaan toteuttaa - se on navigointia seksuaalisuuden kentällä.

Sukupuolet, niiden olemassaolo ja osittain myös niiden merkityksen rapistuminen, ovat vahvasti esillä päivän puheessa seksuaalisuudesta. Miksi jaotella ihmiset naisiin ja miehiin? Miksi sukupuolella on niin iso merkitys yhteiskunnallisessa luokittelussa? Suomalainen parisuhde perustuu tänä päivänä vahvaan tunnesiteeseen ja seksuaalisuuteen, ja vanhat taloudelliset ja kunnialliset syyt ovat jääneet osittain taka-alalle. Seksuaalisuuden korostaminen tuo myös paineita - onko meillä riittävästi ja riittävän hyvää seksiä?

Ei se, että on jumalattoman kuuma suhde 30 vuotta vaan, että alun huumaan pystyy palaamaan silloin tällöin, kuvaa psykoterapeutti Maaret kallio. Tyydyttävä seksielämä ja onnellinen parisuhde kulkevat vahvasti käsi kädessä - siksikin seksielämään kannattaa satsata.

Oman itsen tunteminen, itsestä huolta pitäminen ja omien tarpeiden sanoittaminen luovat polkua hyvää seksiin, jota voi vielä kuorruttaa kumppanin huomioonottamisella ja kuuntelemisella. Seksuaalikasvatus on noussut otsikoihin viimeisen muutaman vuoden aikana.

Aikuiset ja kasvattajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret tarvitsevat tukea seksualisoituneessa maailmassa. Seksuaalisuus ja lapset on vaikea yhtälö monelle, mutta kun ymmärrämme, että kaikki ihmiset kehdosta keinutuoliin ovat seksuaalisia olentoja, tarvitsevat läheisyyttä, niin aiheesta puhuminen on luonnollisempaa. Seksuaalikasvatusta tarvitsevat kaikki lapset!

Näin toteavat seksuaalikasvattajat Anna Kolster ja Patricia Thesleff. He peräävät seksuaalikasvatukseen kaivataan myös positiivisuutta. Pelkkien vaarojen ja uhkien, raskauden pelon tai sukupuolitautien ehkäisyn, aika on ohi. Seksuaalikasvatuksella tähdätään terveeseen suhteeseen omaan seksuaalisuuteen ja omaan kehoon, opitaan asettamaan rajoja ja hyväksymään toisen rajoja, opitaan myös arvostamaan itseä ja kumppania, ymmärtämään erilaisuutta. Huolestuttavaa tänä päivänä on kuitenkin seksuaalikasvatuksen kirjavuus - toisaalla biologian kirjojen sivuja teipataan yhteen vielä tänä päivänä ja toisaalla ollaan avoimia.

Lapset on ihan riemuissaan ja ne osaa ainakin 10! Ja tästä voidaan aloittaa keskustelu, kuvaavat Anna Kolster ja Patricia Thesleff koululaisille pitämäänsä seksuaalikasvatusta..

Arjessa seksuaalikasvatus on tilaisuuteen tarttumista, kuuntelemista, läsnäolemista, puhumista ja sosiaalista kasvatusta:. Rimpuilevaa tai vastustelevaa lasta ei saa pakottaa vaan oppia että lapsenkin rajoja pitää kunnioittaa, jatkaa Patricia Thesleff. Vaiettu, salattu seksuaalisuus on värittänyt ihmiselämää satojen vuosien ajan. Seksuaalinen vallankumous luvuilla antoi naisellekin mahdollisuuden harrastaa vapaammin seksiä ja tänä päivänä puhutaan nautinnosta yksilön näkökulmasta - mitä minä haluan ja mistä minä nautin?

Miehestä on tullut katseen hallitsijasta katseen kohde ja pornosta hovikelpoista. Seksuaaliset normit ja identiteetit ovat muuttuneet ja moninkertaistuneet, toteaa teologian tohtori Teemu Ratinen. Ja tämän päivän seksuaalisuus on vapaata monin tavoin.

Se on henkisesti vapaata - meillä on mahdollisuuksia ja oikeuksia, on omia ja muiden rajoja, miettii puolestaan Sexpon järjestösihteeri, seksuaalisuuden historian asiantuntija Henriikka Sundell.

Viimeisessä ohjelmassaan Tiina Lundberg kurkistaa menneeseen kesään ja kerää parhaat marjat koriin. Lopuksi kurotetaan jo syksyyn ja pistetään koti kuntoon ammattijärjestäjä Maria Laitisen opeilla. Parikymppisinä oltiin kuolemattomia - valvottiin yöt ja päivät, urheiltiin jos jaksettiin ja syötiin mitä syötiin.

Keski-iän lähestyessä tilanne on toinen. Kropan muutoksista ja vanhenemisesta puhuvat Tiina Lundbergin kanssa rintasyövästä parantunut kolmen lapsen äiti Marina Arvonen ja personal trainer Jenni Levävaara. Iät ja ajat on ihmisvartaloa muokattu sen hetkistä kauneusihannetta vastaavaksi.

Mitä tänä päivänä ollaan valmiita tekemään ja kestämään ulkonäön nimissä? Mikä saa etsimään äärimmäisiä liikuntakokemuksia - extremeä? Toiselle se on vuorenvalloitus, toiselle maraton - yhteistä on se, että oma keho halutaan pistää koetukselle. Mikä kauneusleikkauksissa niin viehättää? Minkälaisia ennakkoluuloja liitetään ihmisiin, jotka ovat tehneet todella extreme kauneusleikkauksia?

Minkälaisia riskejä kauneusleikkauksissa on, entä kuinka pitkälle henkilö on valmis menemään kauneusleikkausten takia? Lähetyksessä kuullaan kultturiantropologi Taina Kinnusen sekä plastikkakirurgi Heikki Kupin haastattelut, jotka kertovat trendeistä, asenteiden muutoksista sekä kauneuskirurgian riskeistä. Behdad on asunut Suomessa vuodesta ja hakenut turvapaikkaa, sillä Iran ei ole turvallinen maa poliittisesti aktiiviselle kurdille. Iranin hallinto sortaa kurdivähemmistöään ja erityisesti mielipiteitään avoimesti julkituovat poliittisesti aktiivisesti kurdit ovat sortotoimien kohteena.

Amnesty Internationalin mukaan Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa ja hirttotuomiot ovat arkipäivää Iranissa.

Tampereen poliisi otti Behdadin kiinni ja sulki turvasäilöön Tampereella maanantaina Miksi yhdeksän vuotta Suomessa asunut Behdad palautetaan takaisin Iraniin, jos häntä odottaa hengenvaara? Miten Behdadin käy, jos hänet palautetaan takaisin Iraniin? Kuka ottaa vastuun Behdadin kohtalosta, jos hänet palautetaan?

Isomahainen, tummaihoinen nuori tyttö poseeraa puun juuressa ja katsoo suoraan kameraan ja kuvatekstinä lukee: Muistatko nähneesi kyseisen kuvan esimerkiksi bussipysäkillä? Kyseessä oli palkittu Plan international Suomen kehitysyhteistyökampanja lapsiäitiyden vähentämiseksi.

Tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkwesha kritisoi palkittua kampanjaa rasistiseksi. Tutkija Mkwesha kysyy, olisiko kampanjaa toteutettu, jos kyseessä olisi ollut valkoinen lapsi? Faith Mkweshan mukaan lapsia tulisi suojella eikä käyttää mainoskampanjassa, joka toistaa stereotyyppistä kuvaa afrikkalaisista passiivisina toimijoina, jotka tarvitsevat valkoisen ihmisen pelastusta.

Tutkija nostaa myös huolensa kampanjan vaikutuksista Fridahin tulevaisuuteen sekä kampanjan vaikutuksia afrosuomalaisiin ja rodullistettuihin henkilöihin. Millä tavalla hyvää tarkoittava ihminen voi oikeasti aiheuttaa harmia? Lähetyksessä syvennytään white savior complexiin. Mistä puhumme, kun puhumme valkoisista pelastajista?

Mitä tekemistä ilmiöllä on kolonialismin ja valtasuhteiden kanssa? Lähetyksen aikana kuullaan useampi kommentti tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkweshanilta. Studiossa vieraana Antroblogi verkkojulkaisun uutistoimituksen jäsen ja Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R: Tomi Ros ajautui seksityöntekijäksi, koska hän oli hyvin kiinnostunut seksistä ja omasta seksuaalisuudestaan.

Ensimmäinen kokemus oli vanhemman naisen kanssa, toinen miehen kanssa ja siitä lähti Tomin yli kymmenen vuotta kestänyt ammatti miesseuralaisena. Kymmenen vuoden aikana Tomi palveli naisten, miesten sekä pariskuntien seksuaalisia tarpeita Suomessa, Euroopassa ja jopa Arabiemiraateissa.

Mitä asiakkaat haluavat miesseuralaiselta? Kuka ostaa seksiä mieheltä Suomessa? Miten miesseuralainen valmistautuu työpäiväänsä? Kun puhutaan seksityöntekijöistä, asetelma on yleensä se, että nainen myy ja mies ostaa. Kun asetelma on toinen eli mies myy ja nainen ostaa, voidaan olla melko vaikean puheenaiheen parissa. Mies seksin myyjänä on suuri tabu Suomessa, kielletty aihe.

Vielä suurempi tabu on nainen, joka haluaa seksiä ja on valmis maksamaan siitä miehelle. Mitkä ovat seksityön hyvät puolet entä varjopuolet? Lähetyksessä syvennytään miespuolisten seksityöntekijöiden asemaan Suomessa. Miten seksityöntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta, entä miten seksityöntekijöiden asemaa tulisi parantaa? Studiossa vieraana yli kymmenen vuotta mies seuralaisena työskennellyt Tomi Ros sekä Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

Tubettaja Tuure Boelius teki kappaleen, joka käsittelee homoseksuaalisuutta jääkiekossa ja kuinka kävi? Joidenkin mielestä Tuure häpäisi leijonat ja sai tappouhkauksia. Miksi urheilu ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät sovi yhteen? Nyrkkeilyn MM-mitalisti Elina Gustafssonille on ihan suoraan sanottu ettei tämä saisi olla julkisesti lesbo. Elina olisi itse kaivannut roolimallia nuorena seksuaalivähemmistön urheilijana, mutta niitä ei ollut.

Elina tuli julkisesti kaapista ulos kun hän osallistui vuonna Miss Gay Finland kisaan, johon silloinen valmentaja sanoi, ettei tule enää sponsoreita, ei tule enää mitään. Elina joutui taas kerran kohtaamaan jonkun toisen pelot. Minkälaista on urheilijan taakka, kun hän joutuu elämään piilottaen oman seksuaalisen suuntautumisensa? Mitä seurauksia sillä voi olla? Kenellä on vastuu edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa urheilun maailmassa? Studiossa vieraana nyrkkeilyn MM-mitalisti Elina Gustafsson, valtion liikuntaneuvoston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston jäsen Minna Minkkinen sekä vastuullisuus- ja yhteisömanageri Elina Laine olympiakomiteasta.

Herra Heinämäki ja Lato-orkesterin Punanata on puhuttanut somekansaa hullun lailla jo useamman päivän ja loppua ei näy. Punanatan hahmo on koettu ongelmalliseksi, koska kyseessä on stereotyyppinen karikatyyri Amerikan alkuperäiskansoista, jota esittää valkoinen mies päässään intiaanipäähine ja joka esiintyy yhdellä repliikillä: Kyseisen ohjelman käsittely alkoi, kun Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti otti kantaa ohjelmassa nähtävän Punanata-hahmon tarpeellisuuteen Twitterissä ja Yle reagoi siirtämällä lastenohjelman Ylen Elävään arkistoon.

Yleä on syytetty sensuurista sekä ylireagoinnista ja lähetyksessä pureudutaankin siihen, miten lastenkulttuurien tulisi kehittyä yhteiskunnallisten muutosten kanssa. Onko julkisesti käyty onnistuneesti keskustelua kulttuurisesta omimisesta ja sen vaikutuksista alkuperäiskansoihin? Mitä tekemistä asuttajakolonialismilla on kulttuurisen omimisen kanssa ja mitä alkuperäiskansojen kovat itsemurhaluvut kertovat?

Lähetyksessä kuullaan Herra Heinämäen ja Lato-orkesterin tekijän Heikki Salon ajatuksia muun muassa siitä minkälaista keskustelua aiheesta on käyty ja miksi Punanata oli ongelmallinen. Studiossa Suomen Saamelaisnuorten ry.

Yle puhe netissä erottinen tarina homoseksuaaliseen

Kalu gay haisee tikkurila thai hieronta